Uutiset

Revontulet ovat näkyvin merkki Auringon aktiivisuudesta – ja muita faktoja meitä lähinnä olevasta tähdestä

Tiesitkö, että Auringossa ei ole kiinteää pintaa? Tai että Aurinkoa voi havainnoida radiotaajuuksilla myös pilvisellä säällä?
Solar map
Kuvasta nähdään, että Aurinko on tällä hetkellä hyvin rauhallinen - ei merkittävää aktiivisuutta.

Aalto-yliopiston Metsähovin radiotutkimusasemalla Aurinkoa on tutkittu yli 40 vuoden ajan. Havainnoista muodostetaan Auringon radiokarttoja, joista tutkijat näkevät muun muassa sen, miten aktiivinen Aurinko kulloinkin on. Aurinkotutkijamme Juha Kallunki kertoo viisi yllättävää faktaa Auringosta. Tiesitkö niistä jo?

1.     Revontulet ovat näkyvin merkki Auringon aktiivisuudesta. Niitä esiintyy kaikkina vuodenaikoina, mutta eniten keväisin ja syksyisin. Otollisin aika tarkkailla revontulia on pimeinä syksy- ja talvikuukausina. Taivaan täytyy olla myös pilvetön, jotta revontulia voi havaita.

2.     Vaikka taivas olisi harmaa, emmekä pystyisi näkemään Aurinkoa paljain silmin, radiotaajuuksilla Aurinkoa voidaan havainnoida myös pilvisellä säällä. Ainoastaan sade estää radiohavainnot. Aurinko säteilee kaikilla sähkömagneettisen säteilyn aallonpituuksilla. Radiotaajuudet ovat osa tätä sähkömagneettista kirjoa. Radiotaajuuksilla nähdään myös sellaisia merkkejä Auringon aktiivisuudesta, joita paljain silmin ja optisilla kaukoputkilla ei havaita.

3.     Auringonpilkut ovat tunnetuin merkki Auringon aktiivisuudesta. Auringonpilkku on tumma alue Auringon pinnassa. Tummat kohdat ovat muuta Auringon pintaa kylmempiä alueita, mutta radiotaajuuksilla nämä aktiiviset alueet nähdään muuta pintaa lämpimämpinä. Ilmiö selittyy sillä, että Auringonpilkuista nouseva aine lämpenee noustessaan ylöspäin Auringon uloimpiin kaasukehiin, joita radiotaajuudet havaitsevat.

4.     Auringon polttoaineena toimii vety. Kun vety loppuu noin 5 miljardin vuoden kuluttua, Aurinko laajentuu hitaasti ja muuttuu punaiseksi jättiläiseksi syöden sisemmät planeetat ja jopa Maapallon. Lopulta Aurinko muuttuu valkoiseksi kääpiötähdeksi.

5.     Auringossa ei ole kiinteää pintaa. Korkeasta lämpötilasta johtuen kaikki Auringon aine on plasmaa, jota kutsutaan usein aineen neljänneksi olomuodoksi. Auringon magneettikentät säätelevät plasman liikettä siten, että Auringon pyörimisnopeus on suurempi Auringon päiväntasaajalla kuin napa-alueilla.

Oletko kiinnostunut tutkimaan Aurinkoa? Nyt se on mahdollista, sillä Metsähovi on avannut Auringon havaintoaineiston ja muun tutkimustiedon kaikkien käyttöön. Tiedot löytyvät täältä >>

Alla olevalta videolta näet Auringosta tehdyt havainnot 41 vuoden ajalta.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

KTT Sami Itani
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tohtorin urapolku: esittelyssä toimitusjohtaja Sami Itani

“Tohtoriopinnot – kuten lähes kaikki tietotyöt myös yrityselämässä - ovat tiimiperusteista projektityötä, jossa itse pääsee toimimaan oman työnsä projektipäällikkönä.”
kaksi naista istuu punaisilla tuoleilla studiossa keskustelemassa, taustalla musta verho ja keltainen lattia
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Mitä voimme oppia pandemiasta?

Aalto-yliopiston studiokeskustelussa pohdittiin, millaisen tulevaisuuden rakennamme pandemiasta saatujen oppien pohjalta.
Machine Learning Coffee Seminar logo in purple and white colours
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Machine Learning Coffee Seminar -sarja jatkuu kiinnostavilla puheilla

MLCS-sarja tuo yhteen eri tieteenalojen osaajia, joita yhdistää ainakin yksi asia: kiinnostus koneoppimiseen.
Aalto logo
Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Professorit Markus Linder ja Tapani Vuorinen Suomalaisen Tiedeakatemian jäseniksi

Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulusta biomolekulaaristen materiaalien professori Markus Linder ja puunjalostuksen kemian professori Tapani Vuorinen on valittu uusiksi jäseniksi Suomalaiseen Tiedeakatemiaan.