Uutiset

Revontulet ovat näkyvin merkki Auringon aktiivisuudesta – ja muita faktoja meitä lähinnä olevasta tähdestä

Tiesitkö, että Auringossa ei ole kiinteää pintaa? Tai että Aurinkoa voi havainnoida radiotaajuuksilla myös pilvisellä säällä?
Solar map
Kuvasta nähdään, että Aurinko on tällä hetkellä hyvin rauhallinen - ei merkittävää aktiivisuutta.

Aalto-yliopiston Metsähovin radiotutkimusasemalla Aurinkoa on tutkittu yli 40 vuoden ajan. Havainnoista muodostetaan Auringon radiokarttoja, joista tutkijat näkevät muun muassa sen, miten aktiivinen Aurinko kulloinkin on. Aurinkotutkijamme Juha Kallunki kertoo viisi yllättävää faktaa Auringosta. Tiesitkö niistä jo?

1.     Revontulet ovat näkyvin merkki Auringon aktiivisuudesta. Niitä esiintyy kaikkina vuodenaikoina, mutta eniten keväisin ja syksyisin. Otollisin aika tarkkailla revontulia on pimeinä syksy- ja talvikuukausina. Taivaan täytyy olla myös pilvetön, jotta revontulia voi havaita.

2.     Vaikka taivas olisi harmaa, emmekä pystyisi näkemään Aurinkoa paljain silmin, radiotaajuuksilla Aurinkoa voidaan havainnoida myös pilvisellä säällä. Ainoastaan sade estää radiohavainnot. Aurinko säteilee kaikilla sähkömagneettisen säteilyn aallonpituuksilla. Radiotaajuudet ovat osa tätä sähkömagneettista kirjoa. Radiotaajuuksilla nähdään myös sellaisia merkkejä Auringon aktiivisuudesta, joita paljain silmin ja optisilla kaukoputkilla ei havaita.

3.     Auringonpilkut ovat tunnetuin merkki Auringon aktiivisuudesta. Auringonpilkku on tumma alue Auringon pinnassa. Tummat kohdat ovat muuta Auringon pintaa kylmempiä alueita, mutta radiotaajuuksilla nämä aktiiviset alueet nähdään muuta pintaa lämpimämpinä. Ilmiö selittyy sillä, että Auringonpilkuista nouseva aine lämpenee noustessaan ylöspäin Auringon uloimpiin kaasukehiin, joita radiotaajuudet havaitsevat.

4.     Auringon polttoaineena toimii vety. Kun vety loppuu noin 5 miljardin vuoden kuluttua, Aurinko laajentuu hitaasti ja muuttuu punaiseksi jättiläiseksi syöden sisemmät planeetat ja jopa Maapallon. Lopulta Aurinko muuttuu valkoiseksi kääpiötähdeksi.

5.     Auringossa ei ole kiinteää pintaa. Korkeasta lämpötilasta johtuen kaikki Auringon aine on plasmaa, jota kutsutaan usein aineen neljänneksi olomuodoksi. Auringon magneettikentät säätelevät plasman liikettä siten, että Auringon pyörimisnopeus on suurempi Auringon päiväntasaajalla kuin napa-alueilla.

Oletko kiinnostunut tutkimaan Aurinkoa? Nyt se on mahdollista, sillä Metsähovi on avannut Auringon havaintoaineiston ja muun tutkimustiedon kaikkien käyttöön. Tiedot löytyvät täältä >>

Alla olevalta videolta näet Auringosta tehdyt havainnot 41 vuoden ajalta.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Kuvassa joukko pingviinejä jäällä, taustalla valko-punainen jäänmurtaja.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aallon vuosi 2022: Ikiliikkuja, tulevaisuuden vaatekaappi, Etelämantereen tutkimusmatka ja paljon muuta

Päättynyt vuosi oli jälleen tieteen ja taiteen juhlaa. Uusin tutkittu tieto päätyi vauhdilla myös päätöksenteon tueksi.
Professor Marko Hinkkanen/ Aalto University/ photo: Anni Hanén
Palkitut, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Professori Marko Hinkkaselle IEEE Fellow -arvo

Professori Hinkkanen saa tunnustusta sähkömoottorikäyttöjen ja verkkosuuntaajien ohjausmenetelmien kehitystyöstä.
Hanna-Kaisa Korolaisen väitöskirjan The Making of Inspiration sisäaukeama.
Palkitut, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto ARTS Booksille kultaa kansainvälisessä ICMA-kilpailussa sekä tieteellisten että oppikirjojen sarjassa

Neljä Aalto ARTS Booksin kirjaa palkittiin ICMA (International Creative Media Award) -kilpailun kirjojen osiossa.
Professor Jens Schmidt opening the first Aalto Alumni Strategy Circle. Audience in the front.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto Alumni Strategy Circle -tapahtumassa jaettiin fuusioiden ja yrityskauppojen parhaita käytäntöjä

Aalto Alumni Strategy Circle kokoaa yhteen strategia-alan ammattilaisia ja yritysjohtajia oppimaan ja vaihtamaan ajatuksia strategian ajankohtaisista aiheista.