Uutiset

Reijo Luostarisen työuran pohjalta voidaan luoda uusi kansainvälisen liiketoiminnan tutkimussuunnitelma

Panelistit keskustelivat toisesta pohjoismaisesta kansainvälistymisprosessin mallista Euroopan kansainvälisen liiketoiminnan akatemian EIBAn vuosikokouksessa.
Yhdeksän hengen paneeli, joka keskusteli Reijo Luostarisen elämäntyön merkityksestä EIBAn vuosikonferenssissa.
Panelistit

Reijo Luostarinen (1939–2017),Helsingin kauppakorkeakoulun kansainvälisen liiketoiminnan professori ja EIBAn jäsen, julkaisi ensimmäisen yritysten kansainvälistä toimintaa käsittelevän työnsä ”Planning for Export Operations” (vientitoiminnan suunnittelu) vuonna 1966. Hänen tutkimuksensa aiheesta huipentui vuonna 1979 yritysten kansainvälistymistä käsittelevän väitöskirjan ”Internationalization of the Firm” julkaisuun. Työ sisälsi intensiivisen tutkimuksen, joka koski tuolloin kansainvälisen toimintansa aloittaneiden teollisuusyritysten populaatiota. Tutkimuksen tärkeimmät menetelmät olivat kenttähaastattelut, toimintatutkimus (Luostarinen teki kiireisen konsultointiuransa aikana tiivistä yhteistyötä yritysten kanssa) sekä laajamittainen suomalaisyrityksiä koskeva pitkittäistutkimus.

Luostarisen 15-vuotinen tutkimustyö on vailla vertaa 

Reijo Luostarisen tutkimustyöhön sisältyneet tietoaineisto ja yrityspopulaation analyysi olivat varsin laajat. Luostarisen väitöskirjan pohjana olevaan tutkimukseen sisältyi 77 prosenttia kansainvälisesti aktiivisista suomalaisista yrityksistä (1 006 yritystä noin 1 300 yrityksen populaatiosta). Kyseisten yritysten osuus Suomen vientituloista oli tuolloin 95 prosenttia. Tästä vaikuttavan laajasta aineistosta hän kehitti yritysten kansainvälistymisprosesseja koskevan mallin. Luostarinen jatkoi aineistojen keräämistä useiden vuosikymmenten mittaisessa FIBO-projektissaan (Finland’s International Business Operations). Luostarinen ja hänen tutkimusryhmänsä toistivat alkuperäisen tutkimuksen vuosina 1983, 1990 ja 1997. Lisäksi hän keräsi suuria aineistoja ulkomaisten yritysten toiminnasta Suomessa ja suomalaisista tytäryhtiöistä ulkomailla ja toteutti muita tutkimusprojekteja.

Reijo Luostarisen teoreettisen panoksen katsotaan usein vahvistaneen Uppsalan kansainvälistymismallia, joka kehitettiin samaan aikaan kuin hänen oma mallinsa. Professori Rebecca Piekkari ja ansioitunut vieraileva professori Catherine Welch järjestivät paneelikeskustelun Reijo Luostarisen työurasta Leedsissä järjestetyssä EIBAn (European International Business Academy) vuosikokouksessa. Panelisteina olivat Mika Gabrielsson (Itä-Suomen yliopisto), Perttu Kähäri (Aalto-yliopisto), Mikko Kosonen (Aalto-yliopiston hallituksen puheenjohtaja), Jorma Larimo (Vaasan yliopisto), Rebecca Piekkari (Aalto-yliopisto), Elizabeth Rose (Leedsin yliopisto), Catherine Welch (Aalto-yliopisto ja Sydneyn yliopisto) ja Lawrence Welch (Melbourne Business School). Panelistit katsoivat, että näkemystä Reijo Luostarisen työstä on arvioitava uudelleen. Luostarisen panos yritysten kansainvälistymisen teorioihin on paljon tätä monipuolisempi, eikä sitä ole tutkittu riittävästi kansainvälisen liiketoiminnan tutkimuksessa.

Lisätietoja:
Professori Rebecca Piekkari
[email protected]

Jos olet kiinnostunut katsomaan paneelikeskustelun, voit pyytää siihen linkin Rebecca Piekkarilta.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Ilmakuva modernista kaupunkimiljööstä, jossa on viherkattoisia ja aurinkopaneelein varustettuja rakennuksia veden äärellä.
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto-yliopistolle merkittävä rahoitus vihreän siirtymän tutkimukseen

Suomen Akatemian myöntämä rahoitus vauhdittaa energiajärjestelmien, mikroelektroniikan ja kestävien kaupunkien tutkimusta.
Sinipunainen liukuväritausta ja ilmapallojen päällä leijuva podiumi, jonka päällä valkoista savua, josta hohtavat valon eri spektrit.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto-yliopiston avoimen tieteen palkinnon 2024 voittaja on AALTOLAB Virtual Laboratories

Aalto-yliopiston vuoden 2024 avoimen tieteen palkinnon saaja on valittu.
Uusi aiempaa herkempi infrapunasensori tuo hyötyjä moneen eri teknologiaan. Kuva: Aalto-yliopisto / Xiaolong Liu
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijat kehittivät infrapunasensoreista aiempaa herkempiä

Uuden teknologian uskotaan olevan suoraan integroitavissa esimerkiksi itseohjautuviin autoihin.
Ryhmä ihmisiä poseeraa amfiteatterin suurilla kivirapuksilla. Rakennuksen takana on suuret ikkunat ja vihreä katto.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aallon vuosi 2024: Avaruustutkimusta uusilla taajuuksilla, rakkauden aivokuvia, kaupunkivihreää ja paljon muuta

Aalto-yliopiston vuosi 2024 piti sisällään innovaatioita, inspiraatiota ja roppakaupalla radikaalia luovuutta – tässä katsaus siihen.