Rakentaminen murroksessa
Helmikuun alussa lähes sata Aalto-yliopiston ja yritysten asiantuntijaa kokoontui viettämään rakennustekniikan laitoksen vuotuista Civil Engineering Day -tapahtumaa. Sidosryhmätilaisuuden teema oli tutkimuksen rooli rakennusalalla; minkälaista tutkimusta rakennusalalla tarvitaan ja miten yritykset voivat luoda uutta liiketoimintaa tutkimuksen avulla.
Rakennustekniikan laitoksen johtaja, professori Jari Puttonen totesi, että yhteistyö sidosryhmien kanssa on edellytys laitoksen ja sen opiskelijoiden menestymiselle. Professori Günther Filz ja professori Jussi Leveinen esittelivät laitoksen nykyisiä tutkimusaloja, Rakennustekninen suunnittelu ja rakentaminen sekä Mineraalipohjaiset materiaalit ja mekaniikka.
Sidosryhmien puheenvuorot käsittelivät tutkimuksen roolia rakentamisessa ja tutkimustoiminnan rahoitusta.
Firan toimitusjohtaja Jussi Aho muistutti, että rakennusala elää suuren murroksen aikaa. Ilmastonmuutoksen lisäksi uudet teknologiat, digitalisaatio, kansainvälistyminen ja uudenlaiset liiketoimintamallit muuttavat toimintaa. Muuttuva toimintaympäristö vaatii tutkimukseltakin uudistumista.
Rakentaminen tulee kehittymään paljon tulevina vuosina, ja Ahon mukaan avainkysymyksiä ovat käyttäjäarvon lisääminen, ympäristön kannalta kestävien ratkaisujen luominen ja paremmin ennustettava pääomatuotto.
A-Insinöörit Oy:n toimitusjohtaja Jyrki Keinäsen mukaan rakennusalan täytyy kiinnittää enemmän huomiota siihen, minkälaisia vaikutuksia toiminnalla on ympäristölle ja loppukäyttäjälle. Hän kertoi yrityksensä satsaavan paljon tutkimukseen, mutta odottavansa paljon myös Aalto-yliopiston koordinoimalta Building 2030 -hankkeelta, jonka tavoitteena on tuottaa hyötyä koko rakennusalalle.
”Meidän on tärkeää antaa tilaa myös eri tavalla ajatteleville ihmisille ja yrittäjyydelle”, hän muistutti.
Helsingin kaupungin projektinjohtaja Ville Alajoki kertoi, miten alan kehittyminen näkyy tilaajalle.
”Rakentaminen kiihtyy ja maailma muuttuu, joten tarvitsemme jatkuvasti uudenlaisia osaajia alalle. Muuttuvan maailman tarkastelu on tärkeää, sillä se saattaa muuttaa tutkimusta ja sitä kautta myös opetusta”, hän totesi.
Johtaja Mika Lautanala kertoi, että Business Finlandin tavoitteena on synnyttää kestävää kasvua suomalaisiin yrityksiin ja sitä kautta luoda hyvinvointia koko maahan.
”Tästä syystä tutkimuksen, jota rahoitamme, täytyy olla hyödyllistä yrityksille. Suomella on pitkät perinteen yritysten ja yliopistojen yhteistyössä, joka on yksi keskeinen tekijä hyvinvoinnin rakentamisessa”, hän sanoi.
Rakentamisen ongelmana alan rakenteet, prosessit ja brändi
Professori Leena Korkiala-Tantun juontamassa paneelissa (Jussi Aho, Jyrki Keinänen, Ville Alajoki ja Mika Lautanala) rakennusalan suurimmiksi ongelmiksi todettiin resurssipula, alan rakenteet ja prosessit sekä heikko brändi
Alan tutkimuksesta on vaikea saada kokonaiskuvaa, koska yritykset tekevät omaa tutkimustaan ja horisontaalisia ryhmittymiä on vähän. Hyötyjen ja vastuiden jakaminen on iso haaste alalla. Tarvitaan siis uudenlaisia liiketoimintamalleja.
Toisaalta tutkimuksen kohdentaminen oikeille alueille koettiin tärkeämmäksi kuin määrä. Muuttuvassa toimintaympäristössä on havaittavissa isoja trendejä, joihin rakentaminen liittyy voimakkaasti.
Panelistien mukaan myös alan brändi vaatisi kirkastamista. Hyvät esimerkit, onnistumiset ja alan tarjoamat mahdollisuudet vaikuttaa kestävän yhteiskunnan rakentamiseen eivät ole päässeet riittävästi esille, jotta ala houkuttelisi nuoria.
Fabian ja Jaakko Ahvenaisen rahasto palkitsi parhaat
Tilaisuudessa jaettiin myös Fabian ja Jaakko Ahvenaisen rahaston vuoden 2020 palkinnot sillanrakennustekniikan ja talonrakennustekniikan opiskelijoille hyvin suoritetuista opinnoista. Lue lisää:
https://www.aalto.fi/fi/uutiset/fabian-ja-jaakko-ahvenaisen-rahasto-palkitsi-sillan-ja-talonrakennusalan-opinnaytteita
Rakennustekniikan laitos
Vuonna 2019 rakennustekniikan laitokselta valmistui kahdeksan tohtoria ja noin 80 diplomi-insinööriä. Kokopäiväisiä tohtoriopiskelijoita oli 40, joten jatkossa rakennusalan tekniikan tohtoreita valmistunee vuosittain kymmenkunta. Kansainvälisten julkaisujen määrässä oli päästy tavoitteiseen eli noin 80 julkaisuun vuodessa.
- Julkaistu:
- Päivitetty: