Uutiset

Pukusuunnittelija halusi olla enemmän kuin esiintyjän vaatettaja

Tuore väitöstutkimus valottaa suomalaisen näyttämöpuvustuksen pioneerin Liisi Tandefeltin uran vaiheita ja alan muutoksia.

Valokuvaaja: Julia Weckman

Näyttämöpuvut ovat tärkeä osa teatteriesityksen kokonaisestetiikkaa. Joanna Weckmanin väitöstutkimus ”Kun jonkun asian tekee, se pitää tehdä täydellisesti” – Liisi Tandefelt pukusuunnittelijana 1958–1992 paneutuu näyttelijä-pukusuunnittelija Liisi Tandefeltin uran ja kertomusten kautta pukusuunnittelijan työhön liittyviin käytäntöihin, arvoihin ja ihanteisiin.

Tandefeltin kautta teatteri näyttäytyy sekä hierarkkisena työpaikkana että valtasuhteita ylläpitävänä ammattikenttänä. Hänen näkökulmastaan pukusuunnittelijan tavoitteena on taiteellisesti korkeatasoinen taideteos, joka on toteutettu yhteistyössä koko teosta valmistavan työryhmän kanssa.

Itseensä kohdistuneen julkisuuden kautta Tandefelt on tehnyt tunnetuksi pukusuunnittelutyöhön liittyviä ihanteita ja arvoja. Hänen kauttaan työ hahmottuu myös ristiriitaisia tunteita herättävänä ammattialana, joka on kokenut voimakkaita, sekä positiivisia että negatiivisia muutoskausia.

 

Kaksoiskatse laajensi ammattikuvaa

Suomessa 1960-luvulla näkyväksi tullut näyttämöpukuestetiikan muutos oli osa kansainvälistä murrosvaihetta. Pukusuunnittelijoiden ammattikunta alkoi hitaasti kasvaa ja järjestäytyä.

Tandefelt loi omaperäisen tyylin, joka korosti näyttelijä- ja materiaalilähtöisyyttä sekä käsityötaitoa. Hän myös korosti aiemmat konventiot kyseenalaistavaa visuaalista ajattelua. Näyttelijän ja pukusuunnittelijan kaksoiskatseen myötä Tandefelt laajensi ammatinkuvaa. Hän ei tyytynyt pukusuunnittelijan osaan vain esiintyjän vaatettajana, vaan teki roolianalyysin avulla myös tulkinnallisia ratkaisuja. Tästä seurasi ristiriitoja näyttelijöiden ja puvustonhoitajien kanssa, sillä pukusuunnittelija-ammatti ei vielä ollut vakiintunut, ja etenkin 1960- ja 1970-luvulla kyse oli asemasta taiteellisen ja toteuttavan henkilökunnan välimaastossa.

1980-luvulla pukuestetiikassa puhalsivat taas uudet tuulet. Materiaalikokeilut ja materiaalinkäsittely innostivat monia pukusuunnittelijoita. Kiinnostus ammattialaa kohtaan kasvoi, ja ala alkoi vakiintua.

1990-luvun alusta lähtien Tandefelt on keskittynyt näyttelijäntyöhön. Hänen viimeisin suuri työnsä on Puhdistus-elokuvan vanha Aliide Truu, josta hän sai parhaan naissivuosan Jussi-palkinnon 2013.

 

Väitöstilaisuus

Joanna Weckmanin väitöskirja ”Kun jonkun asian tekee, se pitää tehdä täydellisesti” – Liisi Tandefelt pukusuunnittelijana 1958–1992 tarkastetaan Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa torstaina 3.12.2015 klo 12, Sampo-sali, Hämeentie 135 C, Helsinki. Vastaväittäjänä toimii professori Hanna Suutela, Tampereen yliopisto, viestinnän, median ja teatterin yksikkö.

Väitöskirjojen tilaukset Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun verkkokirjakaupasta https://shop.aalto.fi/, tiedustelut [email protected], puh. 050 313 7086.

 

Lisätietoja:

Joanna Weckman

[email protected]

puh. 050 323 7777

 

 

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Smart City Challenge
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Neljä älykaupungin pilottihanketta käyntiin tammikuussa 2021

Kansainvälinen haaste keräsi yhteensä 71 älykaupunkeihin liittyvää ideaa.
ARTS open science roadshow, pic of the session
Tutkimus ja taide Julkaistu:

European Open Science Cloud (EOSC) Finnish Forumin webinaari 25.1.2021

Yksi puhujista on Karel Luyben, European Open Science Cloudin (EOSC) ensimmäinen puheenjohtaja ja Aalto-yliopiston hallituksen jäsen.
Installation Talk 2020, Jarkko Niiranen
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Professori Jarkko Niiranen: Rakenteiden suunnittelun perustana ovat matemaattiset mallit

Laskennallisen rakennetekniikan vakituiseen associate professor -tehtävään nimitetty Jarkko Niiranen käsittelee esityksessään laskennallista mekaniikkaa.
Dronen ottama kuva Otakaari 1:sestä, kuva: Mikko Raskinen
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Mistä tietää ilman GPS-signaalia, missä lennokki lentää?

Jouko Kinnarin väitöstutkimuksessa dronen sijainti selviää karttatietojen sekä antureiden avulla.