Professori Teemu Malmi on huolissaan poliittisen päätöksentekomme hitaudesta

Koronan toinen aalto saattaa iskeä rajustikin Suomen talouteen. Mitä pitäisi tehdä? Tästä keskusteltiin Talouden ensiapukurssin ensimmäisessä tilaisuudessa, joka järjestettiin keskiviikkona 19.8. Valkoisessa salissa Helsingin keskustassa. Koronakriisin takia tilaisuutta kutsuttiin tällä kertaa Talouden ensiapukurssiksi ja se järjestettiin verkossa ilman paikalle kutsuttua kutsuvierasyleisöä. Suoraa lähetystä tilaisuudesta pystyi seuraamaan HS.fi:ssä. Aalto University Executive Education (Aalto EE) ja Helsingin Sanomat ovat järjestäneet Taloudenpuolustuskurssin vuodesta 2015 lähtien, joten tämänkertainen oli jo kuudes kerta. Yhteistyökumppanina oli K-ryhmä.

Aallon ja Kauppakorkeakoulun edustajana tilaisuudessa puhui professori Teemu Malmi.

”Talouden kuva on tällä hetkellä synkkä. Pandemia johtaa verotulojen laskuun ja julkisten menojen kasvuun. Tämä taas johtaa valtion velan merkittävään kasvuun. Tänä vuonna valtion nettolainan otto on Valtiokonttorin tietojen mukaan melkein 19 miljardia ja valtiolla oli velkaa heinäkuun lopulla 124 miljardia euroa. Lisäksi kunnat velkaantuvat merkittävästi lisää tämän vuoden aikana.”

”Vuoden 2019 lopussa velka oli 106 miljardia ja se vastasi noin 44 % bruttokansantuotteestamme. Valtiovarainministeriön ennusteiden mukaan tänä vuonna velan suhde BKT:hen nousee 70 % prosenttiin. Ensi vuodelle VM esittää 7 miljardin alijäämäistä budjettia eli lisälainaa otetaan ensi vuonnakin paljon. Voi olla, että pandemian takia lainaa joudutaan ottamaan paljon enemmänkin.”

Professori Malmin mukaan velanotto ei tällä hetkellä ole iso ongelma, koska siitä ei joudu maksamaan juurikaan korkoa. ”Kuinka pitkään tämä negatiivisten korkojen aika jatkuu, sitä voimme vain arvailla. Silloin, kun maksamme velasta korkoa, on raha pois hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden rahoittamisesta. Jossakin kohtaa talous pitää saada tasapainoon ja pidemmän päälle valtion tulojen ja menojen pitäisi jotakuinkin vastata toisiaan, jotta säilyttäisimme taloudellisen itsemääräämisoikeuden ja turvaisimme tarvittavien palveluiden hyvän tason kansalaisille.”

Pandemialla on ollut kielteinen vaikutus työllisyyteen. Tilastokeskuksen mukaan työllisiä oli kesäkuussa 87 000 vähemmän kuin vuosi sitten, työttömiä oli 223 000 ja lomautettuja 117 000. Jos hallituksen tavoitteena oli ennen koronaa lisätä työllisten määrää kymmenillä tuhansilla, nyt töitä ja toimenpiteitä työllisyyden eteen olisi tehtävä moninkertainen määrä aiempiin suunnitelmiin verrattuna.

Velkaantumisen ja työllisyysasian lisäksi myös muita haasteita

Professori Malmi listasi haasteita, joita Suomella riittää. ”Taloutemme on kasvanut verrokkimaita, kuten Ruotsia ja Saksaa, hitaammin ja yritystemme kansainvälinen kilpailukyky ei ole toivotulla tasolla. Yritysrakenteemme on epäterve, sillä meiltä puuttuu kasvavat ja menestyvät keskikokoiset yritykset. Työn tuottavuus on kehittynyt erittäin hitaasti, väestömme ikääntyy ja huoltosuhde heikkenee. Syrjäseudut hiljenevät ja kasvukeskuksissa tulee investoida asuntoihin ja infrastuktuuriin. Digitalisaatio muokkaa työn tekemisen luonnetta, ja elinikäisen oppimisen tarve korostuu. Ilmastonmuutoksen tuomista haasteista puhumattakaan. On tärkeää ymmärtää, että mitä paremmin yrityksemme menestyvät, sitä paremmin pystymme turvaamaan kansalaisten hyvinvoinnin.”

”Yksi tapa menestyä kansainvälisessä kilpailussa on tuottaa samoja palveluita kuin kaikki muutkin, mutta muita halvemmalla. Suomalaisten yritysten tulee toki olla myös kustannuskilpailukykyisiä, mutta harva yrityksemme voi kilpailla tällä. Toinen mahdollisuus on tuottaa innovatiivisia tuotteita, joista meillä on useita hyviä esimerkkejä, kuten Nokia ja Supercell. Voimme menestyä, jos yrityksillä on hyviä ideoita, joita he osaavat hyödyntää. Ideoita syntyy koulutuksen ja osaamisen kautta”, Teemu Malmi sanoi.

”Haastankin poliitikot miettimään, millä tavoin voimme yhteiskuntana tukea ideoiden ja innovaatioiden syntyä Suomessa. Mitä tämä tarkoittaa koulutuspolitiikan tai T&K-panostusten suhteen tai vaikka ulkomaisen työvoiman ja investointien houkuttelemiseksi. Suomi on myös erilaisten selvitysten ja suunnitelmien luvattu maa. Huoleni on päätöksenteon ja toimeenpanon hitaus. Hyvin suunniteltu on vielä kokonaan tekemättä. Poliittista päätöksentekomme pitää saada ketterämmäksi ja sitä kautta myös nopeammaksi.”

Tilaisuudessa kuultiin myös kolmen politiikan ”taisteluparin” väittelyt ajankohtaisista aiheista sekä Vaaka Partnersin toimitusjohtajan Juha Peltolan ja K-ryhmän pääjohtajan Mikko Helanderin esitykset.

Talouden ensiapukurssin toinen tilaisuus on torstaina 24.9. Silloin keskustellaan elvytyksestä. Myös sitä tilaisuutta voi seurata suorana lähetyksenä hs.fi:ssä.

Keskustelua käytiin Twitterissä tunnisteella #tpk2020.

Teksti: Terhi Ollikainen