Uutiset

Professori Ranja Hautamäki: ”Monimuotoinen kaupunkiluonto on keskeinen tekijä hyvinvoinnin ja hiilinielujen lisäämiseksi”

Maisema-arkkitehtuurin professori Ranja Hautamäki ratkoo ilmastonmuutoksen hillintää ja kaupunkiluonnon hiilinieluja koskevia kysymyksiä. Hänen mielestään on tärkeää kyseenalaistaa nykyisiä viheralueiden suunnittelun ja hoidon käytäntöjä ja laajentaa käsitystä siitä, millaista kaupunkiluonnon tulisi olla.
Nainen rannalla tuulisella säällä hymyilee, taustalla meri kuohuaa

Mikä toi sinut Aaltoon?

”Opetin aikanaan Teknillisellä korkeakoululla ja omistauduin sen jälkeen virkamiesuralle ja väitöstutkimukselle. Professuuri tarjosi luontevan mahdollisuuden yhdistää kiinnostuksen kohteeni: opetuksen, tutkimuksen ja praktiikan. Palasin siis Otaniemeen pitkän tauon jälkeen vuonna 2017. Halusin tulla erityisesti rakentamaan maisema-arkkitehtuurin tutkimusta sekä sitä kautta vaikuttamaan alaani.

Tähänastinen urani on muovannut minua tutkijana ja opettajana. Suunnittelijataustani on auttanut ymmärtämään tutkimani aihepiirin laaja-alaisuutta ja myös eri sidosryhmien roolia: maisema-arkkitehtuuriin vaikuttavat poliittiset päättäjät, suunnittelijat, rakentajat, kunnossapitäjät ja asukkaat – myös luonto itse.  Korostan myös tutkimustiedon sovellettavuuden tärkeyttä. Maisema-arkkitehtuurilla on kykyä tuottaa tutkimukseen pohjautuvia käytännön sovelluksia, jotka eivät pelkästään ratkaise yhteiskunnallisia ongelmia vaan myös tuottavat merkityksellistä ja elämyksellistä ympäristöä yhdistämällä taidetta, luonnontiedettä ja humanistisia tieteitä.”

Mitkä ovat urasi kohokohdat?

”Olen ollut umpihangen kulkija – ensimmäinen väitellyt maisema-arkkitehti Suomessa ja alamme ensimmäinen vakinaistettu tutkimusprofessori ja sitä ennen ensimmäinen puistoyksikön maisema-arkkitehti Tampereen kaupungilla. Nämä ovat olleet kohokohtia, ja vaikka umpihanki onkin ollut työläs, olen iloinen, että olen voinut raivata polkua. Olen myös iloinen, että se kapea latu, jota itse avasin, on nyt jo leveä väylä – nautin, kun näen, että ammattikuntamme kasvaa.

Maisema-arkkitehtuuri on tieteenalana hyvin nuori, eikä vakiintuneita perinteitä ole vaan niitä on luotava itse. Jokainen tutkimushanke on oma kohokohtansa. Aiempi työhistoriani vaikuttaa tapaani lähestyä tutkimusta laveasti, monimenetelmällisesti eri tieteenaloja soveltaen, ja myös kokeellisesti. Maisema-arkkitehdin täytyy tutkijana oppia rohkeasti kokeilemaan ja luovimaan hyvin monenlaisissa tilanteissa ja tiimeissä eri alojen asiantuntijoiden kanssa.”

Mitä tutkit ja miksi?

”Tutkin kaupunkiluonnon suunnittelua tiivistyvässä kaupungissa. Olen parhaillaan ratkomassa ilmastonmuutoksen hillintää ja kaupunkiluonnon hiilinieluja koskevia kysymyksiä monialaisessa COCARBON-hankkeessa, jota rahoittaa Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvosto. Hanke on tärkeä avaus, sillä hiilinieluina pidetään yleisesti vain metsiä, jolloin unohtuu rakennettujen viheralueiden ja pihojen rooli. Pyrimme tuottamaan tietoa ja laskennallisia menetelmiä, joilla kaupunkivihreä saadaan vahvemmin mukaan ilmastotyön strategiseen päätöksentekoon – ulottuen lainsäädännöstä kaavoitukseen ja yksittäisten viheralueiden suunnitteluun, rakentamiseen ja hoitoon. Tällä hetkellä kaupunkivihreää pidetään ”kivana ja kauniina lisänä” mutta ei strategisena kysymyksenä, jolla esimerkiksi kompensoidaan päästöjä.

Haluan tutkimuksessani myös kyseenalaistaa nykyisiä suunnittelukäytäntöjä. Vallalla olevaa tiivistämisideologiaa ja täydennysrakentamista on pitkään perusteltu ekologisella kestävyydellä. Meillä on kuitenkin tutkittua tietoa, että liiallinen tiivistäminen ei ole vastaus ilmastokriisiin, vaan se heikentää kaupunkien ilmastonkestävyyttä ja sekä ihmisten että muiden lajien hyvinvointia. On tärkeää myös kyseenalaistaa nykyisiä viheralueiden hoidon käytäntöjä ja laajentaa käsitystämme siitä, millaiselta kaupunkiluonnon tulisi näyttää. Toivotan tervetulleeksi villimmän ja monimuotoisemman kaupunkiluonnon, jota muovaavat paitsi suunnittelijat myös asukkaat.”

Mitkä kysymykset ovat alallasi ajankohtaisia juuri nyt?

”Ymmärrys ihmisen ja luonnon syvästä keskinäisestä yhteydestä on alamme ytimessä – ilmastonmuutos, luontokato ja hyvinvointi kietoutuvat kaikki yhteen. Eri kestävyyden lajit – ekologinen, taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys kytkeytyvät toisiinsa.

Alallamme puhutaan paljon luonnon monihyötyisyydestä ja niin kutsutuista luontopohjaisista ratkaisuista eli siitä, että samanaikaisesti tuotetaan useita hyötyjä ja vastataan moniin yhteiskunnallisiin haasteisiin. On tärkeää kehittää suunnitteluratkaisuja ja menetelmiä, jotka voivat tukea hulevesien hallintaa, lämpösaarekkeiden hillintää ja tehostaa hiilensidontaa sekä lisätä ihmisten ja muiden lajien hyvinvointia. Kaupunkiluonnon monihyötyisyys on tutkimuksessa laajasti tunnustettu, mutta käytännössä ilmastotavoitteita, biodiversiteettiä ja hyvinvointia ratkotaan erillään esimerkiksi lainsäädännössä ja kaupunkien sektoripolitiikassa. Tarvitaan systeemistä lähestymistapaa ja eri toimijoiden yhteistyötä – sitä, että tutkijat ja eri alojen suunnittelijat istuvat saman pöydän ääreen etsimään ratkaisuja, pyrkien ymmärtämään toistensa näkökohtia ja tarpeita ja kehittämään yhdessä tehokkaampia työkaluja kestävyyden edistämiseksi. Poikkitieteellisenä alana maisema-arkkitehtuurilla on kykyä ja myös halua toimia monialaisesti – olemme monialaisuudessa kuin kalat vedessä.”

Mitä odotuksia sinulla on alasi tulevaisuudelle?

”Maisema-arkkitehtuuri on lyhyessä ajassa vakiinnuttanut paikkansa suomalaisessa yhteiskunnassa. Ammattikuntamme kasvamisen myötä meidän on myös laajennettava työkenttäämme ja yhteiskunnallista vaikuttavuuttamme. Oma tavoitteeni on, että maisema-arkkitehtuurin tutkimuksen merkitys kasvaa ja voimme tuottaa monialaisuudesta ponnistavia ja praktiikkaa ja tutkimusta yhdistäviä ratkaisuja ilmasto- ja luontokriisiin. Tutkimuksen ja praktiikan välillä on edelleen iso kuilu, jota pitää kuroa umpeen – tarvitsemme molempia ja nämä voisivat luontevasti yhdistyä juuri maisema-arkkitehtuurissa. Uskon, että suunnittelu voi olla myös tapa tutkia ja tuottaa uutta tietoa. Hyvänä esimerkkinä ovat kaupunkien kanssa tehdyt yhteistyöhankkeet, erilaiset pilotoinnit ja niistä oppiminen. Ne ovat tehokas tapa tukea kestävyysmurrosta.”

Miksi maisema-arkkitehtuuria kannattaa opiskella?

”Maisema-arkkitehtuuri on ajankohtaisempaa kuin koskaan ennenMaisema-arkkitehti luo konkreettisia ja yhteiskunnallisesti vaikuttavia ratkaisuja luontokatoon ja ilmastonmuutokseen. Tuotamme hyvinvointia ihmisille, muille lajeille ja koko maapallolle. Olemme tavallaan planetaarisia puutarhureita, jotka hoivaamme elämää. Kun pidämme huolta maisemasta, se pitää huolta meistä. Alan osaajista on valtava pula – meitä tarvitaan!”

Mikä muu sinua kiinnostaa?

”Olen kuljeksija ja kaupunkiluonnosta nautiskelija. Nautin kotikaupunkini Tampereen järvistä ja harjuista, tallennan maisemia öljypastelleilla, pyöräilen vanhalla Kombi Fleurilla, purjehdin perheen kanssa Näsijärvellä ja uin läpi vuoden Tammerkosken kansallismaisemassa tehtaiden varjossa.”

Katso video (englanniksi): Nature and city: a love story or a battle?

Maisema-arkkitehtuurin professori Ranja Hautamäki

Hymyilevä nainen villapipo päässä lumisessa maisemassa Pispalan harjulla Tampereella

Kuka?

Asema: Maisema-arkkitehtuurin professori Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa, maisema-arkkitehtuurin tutkimusvastaava

Tausta: Maisema-arkkitehti, tekniikan tohtori 

Ikä: 51

Perhe: Puoliso, kaksi tytärtä

Harrastukset: talviuinti, öljypastellit, musiikki 

Yhteystiedot:

Professori Ranja Hautamäki, Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu
050 523 2207, [email protected]

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Piano Top Loungessa
Kampus, Yhteistyö, Opinnot, Yliopisto Julkaistu:

Opiskelijat päättivät: kaksi yhteiskäyttöistä pianoa saapui kampukselle

Aalto-yliopiston opiskelijoiden osallistavan budjetoinnin projektin voittajaksi nousi yhteiskäyttöinen piano.
Nesteen polttoainejalostamon tankit Porvoossa
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Yhteistyö Aallon kanssa tuo Nesteelle merkittävää taloudellista hyötyä

Yhteistyön tuloksena Nesteen polttoainetutkimukseen tuotiin digitaalisia työkaluja perinteisen testaamisen rinnalle.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Virtuaalinen kirjastokortti koekäytössä

Virtuaalinen kirjastokortti koekäytössä
Tie lumisessa talvimaisemassa iltahämärässä.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkija selvitti: Pakkasen pauke syntyy pääasiassa taivaalla

Yleisen luulon vastaisesti pakkasen pauke ei olekaan peräisin esimerkiksi puista tai rakennuksista.