Uutiset

Professori Masood Masoodian kysyi jo pienenä hankalia

Hyvällä tutkijalla on yksityiskohdille herkkä putkinäkö, tietää datan visualisoinnin asiantuntija.

Miksi? on tutkijan tärkein kysymys, sanoo Masood Masoodian.  Kuva: David Lewis

Professori Masood Masoodian, mitä tutkit ja miksi?

Tutkin laajasti visuaalisen muotoilun eri puolia. Aihetta voidaan lähestyä kolmesta kulmasta: voidaan keskittyä tekoprosessiin, itse visuaaliseen tuotteeseen tai sitten siihen, miten tuote vaikuttaa vastaanottajaan ja laajemmin yhteiskuntaan.

Tervetuliaisluennolla puhun erityisesti siitä, miten dataa voidaan visualisoida niin, että se lisää ihmisten tietoa. Tieto taas on edellytys ymmärrykselle, joka voi johtaa muutoksiin, kuten ympäristön huomioimiseen tai terveempään elämään. Olen tutkinut esimerkiksi energian säästämiseen, terveyteen ja sairauksien leviämiseen sekä ajankäyttöön liittyvän datan visualisointeja.

Miten sinusta tuli tutkija?

Minusta – kuten monesta muusta –  tuli tutkija pikkuhiljaa. Minulla oli jo pienenä utelias mieli ja halusin tietää, miksi asiat tapahtuivat, ja kyselin siksi koko ajan hankalia, ärsyttäviä kysymyksiä. Yliopiston projektikursseilla kohtaamani professorit herättivät innostuksen tutkimukseen ja saivat minut jatkamaan väitöskirjan pariin. Heillä on ollut uraani suurempi vaikutus kuin kenelläkään muulla.

Mitkä ovat olleet urasi kohokohdat?

Minulle tutkijan työssä on kysymys ylä- ja alamäistä, ja reilun 20 vuoden varrelle niitä mahtuu jo kunnioitettava määrä. En kuitenkaan keskity kumpiinkaan vaan ajattelen, että epäonnistumiset auttavat minua muokkaamaan ideoitani ja ohjaamaan siten polkua oikeaan suuntaan.

Ehkä urani kohokohta oli tohtoriksi valmistuminen, sillä se teki minusta itsenäisen, pätevän tutkijan – enää ei tarvinnut tehdä tutkimusta ohjaajan varjossa.

Mikä on tutkijan tärkein ominaisuus?

Utelias mieli on ykkönen. Asioita ei saa ottaa annettuina, vaan on ymmärrettävä ”miksi” niiden takana. Jokaisella tutkijalla on oltava aito kiinnostus miksi-kysymyksen selvittämiseen. Toiseksi tutkijalla pitää olla silmää yksityiskohdille mutta samalla kyky ymmärtää ne osana laajempaa kontekstia. Putkinäköäkin tarvitaan, mutta sen ei saa antaa kahlita ajattelua, vaan sitä pitää pystyä ohjaamaan herkästi uuteen suuntaan.

Mitä odotat tulevaisuudelta?

Ennustaminen ei ole helppoa, ja useimmat sitä yrittävät epäonnistuvat komeasti. Minä kuitenkin toivon, että ihmiset tulisivat yhä tietoisemmiksi datasta ja haluaisivat ymmärtää sitä paremmin. Huonoihin visualisointeihin törmää yhä päivittäin, mutta uskon, että vaatimuksemme tiedon kuluttajina ovat kasvussa ja visualisointien suunnittelijoina taitomme paranemassa. 

Masood Masoodian ja muut Aallon uudet vakinaistetut professori kertovat tutkimuksestaan 15. marraskuuta klo 14.15 alkaen järjestettävillä luennoilla. Tervetuloa mukaan! Katso tilaisuuden ohjelma täältä.

  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Moderni näyttelysali, mannekiineilla vihreitä ja valkoisia vaatteita, kulhoja ja beige kylpyamme jalustoilla
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Suomalaisia puupohjaisia innovaatioita esillä Lontoossa

Näyttely esittelee suomalaisia biotalouden ratkaisuja niin teollisuuden kuin kuluttajan arkeen. Origamipohjaiset FOLD-materiaalit tarjoavat kestävämpiä ratkaisuja pakkausten ohella myös moneen muuhun käyttötarkoitukseen.
Valkoinen paneelipatteri vaalealla seinällä lasioven vieressä, taustalla kaupunkinäkymä
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Suomessa ei tunnisteta energiaköyhyyttä

Aalto-yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaisista kotitalouksista noin 7–15 prosenttia on energiaköyhiä, mikä suurimmillaan tarkoittaa noin 300 000 kotia.
Henkilö takaa, tummassa takissa, jossa suuri kirjailtu kuva polvistuvasta hahmosta mustaa taustaa vasten
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Maamme, kaikkien -näyttely tarkastelee henkilökohtaista ja kansallista identiteettiä

Helsingin Taidehallissa avautunut Suomalaisten taidesäätiöiden yhdistyksen 20-vuotisjuhlanäyttely kysyy: keiden tarinoista Suomi rakentuu? Näyttelyn on kuratoinut FT, dosentti Annamari Vänskä.
Vasemmalla: henkilö mustassa takissa ja helmikaulakorussa. Oikealla: molekyylirakenteen kuva avaruustaustalla.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Koneoppiminen purkaa avaruuden kemian arvoituksia

Tähtitieteilijät voivat havaita tähtipölyssä monimutkaisia kemiallisia “sormenjälkiä” – mutta monia niistä ei ole vielä tunnistettu. SpaceML-hanke yhdistelee koneoppimisen simulaatioita ja laskennallista kemiaa, jotta tutkijat voivat selvittää miten molekyylit muodostuvat ja kehittyvät avaruudessa.