Professori Masood Masoodian kysyi jo pienenä hankalia
Miksi? on tutkijan tärkein kysymys, sanoo Masood Masoodian. Kuva: David Lewis
Professori Masood Masoodian, mitä tutkit ja miksi?
Tutkin laajasti visuaalisen muotoilun eri puolia. Aihetta voidaan lähestyä kolmesta kulmasta: voidaan keskittyä tekoprosessiin, itse visuaaliseen tuotteeseen tai sitten siihen, miten tuote vaikuttaa vastaanottajaan ja laajemmin yhteiskuntaan.
Tervetuliaisluennolla puhun erityisesti siitä, miten dataa voidaan visualisoida niin, että se lisää ihmisten tietoa. Tieto taas on edellytys ymmärrykselle, joka voi johtaa muutoksiin, kuten ympäristön huomioimiseen tai terveempään elämään. Olen tutkinut esimerkiksi energian säästämiseen, terveyteen ja sairauksien leviämiseen sekä ajankäyttöön liittyvän datan visualisointeja.
Miten sinusta tuli tutkija?
Minusta – kuten monesta muusta – tuli tutkija pikkuhiljaa. Minulla oli jo pienenä utelias mieli ja halusin tietää, miksi asiat tapahtuivat, ja kyselin siksi koko ajan hankalia, ärsyttäviä kysymyksiä. Yliopiston projektikursseilla kohtaamani professorit herättivät innostuksen tutkimukseen ja saivat minut jatkamaan väitöskirjan pariin. Heillä on ollut uraani suurempi vaikutus kuin kenelläkään muulla.
Mitkä ovat olleet urasi kohokohdat?
Minulle tutkijan työssä on kysymys ylä- ja alamäistä, ja reilun 20 vuoden varrelle niitä mahtuu jo kunnioitettava määrä. En kuitenkaan keskity kumpiinkaan vaan ajattelen, että epäonnistumiset auttavat minua muokkaamaan ideoitani ja ohjaamaan siten polkua oikeaan suuntaan.
Ehkä urani kohokohta oli tohtoriksi valmistuminen, sillä se teki minusta itsenäisen, pätevän tutkijan – enää ei tarvinnut tehdä tutkimusta ohjaajan varjossa.
Mikä on tutkijan tärkein ominaisuus?
Utelias mieli on ykkönen. Asioita ei saa ottaa annettuina, vaan on ymmärrettävä ”miksi” niiden takana. Jokaisella tutkijalla on oltava aito kiinnostus miksi-kysymyksen selvittämiseen. Toiseksi tutkijalla pitää olla silmää yksityiskohdille mutta samalla kyky ymmärtää ne osana laajempaa kontekstia. Putkinäköäkin tarvitaan, mutta sen ei saa antaa kahlita ajattelua, vaan sitä pitää pystyä ohjaamaan herkästi uuteen suuntaan.
Mitä odotat tulevaisuudelta?
Ennustaminen ei ole helppoa, ja useimmat sitä yrittävät epäonnistuvat komeasti. Minä kuitenkin toivon, että ihmiset tulisivat yhä tietoisemmiksi datasta ja haluaisivat ymmärtää sitä paremmin. Huonoihin visualisointeihin törmää yhä päivittäin, mutta uskon, että vaatimuksemme tiedon kuluttajina ovat kasvussa ja visualisointien suunnittelijoina taitomme paranemassa.
Masood Masoodian ja muut Aallon uudet vakinaistetut professori kertovat tutkimuksestaan 15. marraskuuta klo 14.15 alkaen järjestettävillä luennoilla. Tervetuloa mukaan! Katso tilaisuuden ohjelma täältä.
Lue lisää uutisia
Tutkijatohtori Thomas Deppisch sai EAA:n nuorten tutkijoiden parhaan artikkelin ja esityksen palkinnon
Palkittu tutkimus osoittaa, kuinka puhetta voidaan tehdä selkeämmäksi meluisissa ympäristöissä säilyttäen samalla tilan tuntu.
Professori Hanna Maylett: “Ilman yhteistä aikaa ei synny yhteistä näkemystä”
Elokuvaohjauksen apulaisprofessori Hanna Maylettin mukaan ohjaajan ei tarvitse tietää kaikkia vastauksia, vaan hänen tehtävänsä on rakentaa prosessi, jossa niitä voidaan löytää yhdessä.
Vaatimattomista oloista vuorineuvokseksi – visionäärin viimeinen lahja elää Aalto-yliopistossa
Lampénien testamenttilahjoitus tukee Aalto-yliopiston kemiantekniikan opiskelijoita ja tulevaisuuden osaajia stipendien avulla. Vuorineuvos ja kemiantekniikan diplominsinööri Aleksander Lampén oli suomalaisen puunjalostusteollisuuden sekä selluloosateollisuuden merkittävä edelläkävijä. Hänen perintönsä edistää edelleen kansainvälistymistä ja korkealaatuista tutkimusta biotuotetekniikan alalla. Lahjoitus Aalto-yliopistolle on vaikuttava sijoitus koulutukseen, innovaatioihin ja yhteiskunnan uudistamiseen.