Uutiset

Professori Esko Kauppinen sai ensimmäisenä suomalaisena Unescon nanotieteen palkinnon

Kuvassa Esko Kauppinen ja Miguel Clüsener-Godt. Kuva: Unesco / Jake Lewis.

Palkinto annettiin Esko Kauppiselle tunnustuksena huomattavasta myötävaikuttamisesta nanotieteen ja -teknologian alan kehitykseen. Kauppisen tutkimusaloja ovat nanohiilimateriaalit ja hiilen nanonuput.

Unescon nanotieteen palkinto on myönnetty vuodesta 2010 lähtien yhteensä 56 palkitulle, joista kaksi on saanut Nobel-palkinnon. Yhdessä nanotieteen professori Esko Kauppisen kanssa palkinnon sai 22. marraskuuta sai yhdeksän muuta tutkijaa.

Unesco

”Kaikki palkinnonsaajat ovat olleet alansa huippuja jo pitkään, ja nyt Esko Kauppinen sai palkinnon ensimmäisenä suomalaisena”, sanoo Suomen UNESCO-toimikunnan pääsihteeri Zabrina Homström opetus- ja kulttuuriministeriön kansainvälisten asioiden sihteeristöstä.

Esko Kauppisen tutkimusalaa ovat nanohiilimateriaalit ja hiilen nanonuput, joista on julkaistu noin 150 tutkimusartikkelia. Nanonupuista ja nanoputkista kehitetään Kauppisen ryhmässä ohutkalvoja uudenlaisiin elektroniikkasovelluksiin, erityisesti 3D-muotoisiin kosketusantureihin ja sensoreihin. Työllä saattaa olla huomattava vaikutus esimerkiksi matkapuhelinten näyttöjen kehitykseen.

Unesco

”Palkinto on iso kunnianosoitus suomalaiselle nanohiilen ja -materiaalien tutkimukselle. Olen kiitollinen kaikille, jotka ovat tehneet tätä tutkimusmatkaa kanssani: tutkimusryhmäni jäsenille, opiskelijoille, fysiikan laitokselle, Aalto-yliopistolle ja sitä edeltävälle Teknilliselle korkeakoululle.”

Unesco

”Unesco-palkinto on hieno kunnianosoitus. Esko Kauppisen työssä yhdistyy pitkäjänteinen perustutkimus käytännön sovelluksiin ja yritystoimintaan asti”, sanoo Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun dekaani Jouko Lampinen.

Teknologian pohjalta on perustettu muun muassa Canatu-yritys. Kauppisen tutkimusryhmässä on myös kehitetty materiaaleja keuhkolääkeannosteluun jo vuosikymmenten ajan. Materiaalikehityksestä voi olla lisäksi apua diabeteksen hoidossa.

Kauppisen ryhmä on yksi maailman johtavista laboratorioista hiilen nanoputkien synteesin ja ohutkalvosovellusten alalla, ja se tekee tiivistä yhteistyötä muun muassa Tokion, Nagoyan, Pekingin ja MIT:n yliopistojen kanssa.

Lisätietoa:

Esko Kauppinen
Professori
Aalto-yliopisto
[email protected]
puh. 040 509 8064

Eighth UNESCO Medals for contributions to the development of nanoscience and nanotechnologies

UNESCO Medal 'For the Development of Nanosciences and Nanotechnologies'

Kuvissa kymmenen palkintojensaajaa: Sergeev Alexander Mikhaylovich, Tatartchenko Vitali Antonovitch, Fursenko Andrei Aleksandrovich, Ismail Elnaggar Mohammed, Esko Kauppinen, Nassiopoulou Androula Galiouna, Zehetbauer Michael Josef, Jagadish Chennupati, Mansurov Zulkhair ja Chekhonin Vladimir Pavlovich. Kuvat: UNESCO / Jake Lewis.
 

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

valoanturi
Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aallossa kehitetty musta valoanturi ylitti ensimmäisenä maailmassa 100 prosentin hyötysuhteen

Hyötysuhde oli niin hyvä, että tutkijat eivät ensin olleet itsekään uskoa sitä. Siksi ennätystulos vahvistettiin myös Euroopan tarkimmista mittauksista vastaavassa Saksan kansallisessa metrologian instituutissa PTB:ssä. Aallosta ponnistanut ElFys Oy toimittaa jo ennätysantureita prosessiteollisuuden tarpeisiin.
Saara Saarela at the set of the movie Guardian of Water. Photo: Gabriela Urm © Bufo 2020
Tiedotteet Julkaistu:

Saara Saarela ohjaa Veden vartija -suurtuotannon

Emmi Itärannan kansainvälisesti menestyneeseen romaaniin perustuvan Veden vartija -elokuvan ohjaa Saara Saarela, joka toimii tällä hetkellä myös Aalto-yliopiston elokuvaohjauksen professorina.
Heikko kirkastuma, kuva: Metsähovin radiotutkimusasema
Tiedotteet Julkaistu:

Uusi tutkimus: Rauhallinen Aurinko on paljon aktiivisempi kuin luulimme

Rauhallista Aurinkoa on tutkittu huomattavasti vähemmän kuin aktiivista Aurinkoa.
Pohjoisen ikirouta-alueen vehreää kasvillisuutta. Kuva: Ive van Krunkelsven
Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Ikiroudan sulaminen voi lisätä kasvihuonepäästöjä luultua enemmän – syynä kasvien juurten vauhdittama lisähajotusilmiö

Lisähajotusilmiö voi yksinään johtaa jopa 40 miljardin hiilitonnin vapautumiseen ikiroudasta vuoteen 2100 mennessä.