Uutiset

Professori Arja Karhumaa: ”Meidän on ymmärrettävä paremmin, kuinka tekstejä katsotaan”

Karhumaa tutkii kielen ja tekstin visuaalisen muodon välistä suhdetta eli miltä teksti kulloinkin näyttää, ja miten se vaikuttaa meihin ihmisinä.
Tummaan paitaan pukeutunut vaalea lyhyttukkainen nainen seisoo kädet ristissä rinnan edessä, taustalla korkeakoulun tiloja
Kuva: Evelin Kask

Mikä toi sinut Aaltoon?

“Tulin Aaltoon Taideteollisesta korkeakoulusta, josta maisteriopintojeni jälkeen löysin itseni edelleen, ensin tuntiopettajana ja sitten lehtorina sekä tohtoriopiskelijana. On ollut kiinnostavaa nähdä yliopistojen yhdistymiseen liittyvät toiveet sekä ennakkoluulot sisältä käsin ja nähdä niiden yhtäällä toteutuvan ja toisaalta rikkoutuvan. Reilun kymmenen vuoden jälkeen tuntuu siltä, että Aalto-yliopisto on kasvanut omaksi itsekseen, eikä edellisten koulujen painolastia enää kulje niin paljon mukana – tähän on olemassa monta näkökulmaa.”

Mitkä ovat urasi kohokohdat?

“Tätä miettiessä huomaan, että minulle on vähän vierasta ajatella tekemistäni kohokohdista käsin. Pyrin rakentamaan sellaista praktiikkaa, jossa oma taiteellinen tekemiseni, opetus sekä ohjaus, tutkiminen ja kirjoittaminen sekä akateemiseen yhteisöön osallistuminen kutoutuisivat yhteen rakentavasti ja pitkäjänteisesti. Aina se ei onnistu: joskus joku osa-alue vie tilaa enemmän kuin toiset, tai kaikki pursuavat yli. Provokatiivisesti voisin sanoa, että urani kohokohtia eivät ole saamani palkinnot, kutsut ja tunnustukset, vaan taannoinen loppuun palaminen, joka on surullisen yleistä (myös) yliopistotyössä. Sen jälkeen olen oppinut varjelemaan sitä oman ajatteluni ja tekemiseni tilaa, jota ilman tätä professuuriakaan ei kai olisi.

Totta kai eräänlainen kohokohta on taannoinen vakinaistaminen: se on huikea etuoikeus, joka mahdollistaa pitkäjänteisyyden ja tuon tilan varjelun myös tulevaisuudessa. Tietääkseni olen Suomessa ensimmäinen graafisen suunnittelija, joka on käynyt professuurin vakinaistamiseen kuuluvan, nykyisenkaltaisen arviointimankelin läpi. Se ei ole ollut vaivattominta, sillä kriteerit on rakennettu aivan erilaisille aloille kuin omani, mutta toivon että mallini helpottaa perässä kulkevia.”

Mitä tutkit ja miksi?

“Kielen ja tekstin visuaalisen muodon välinen suhde on mysteeri, jonka äärelle palaan aina uudelleen. Tutkin sitä, mitä useimmat meistä eivät päivittäisessä elämässään edes huomaa: miltä teksti kulloinkin näyttää, ja miten se vaikuttaa meihin ihmisinä – tulkintoihimme, käytökseemme, käytäntöihimme ja yhteiselämäämme. Omassa alassani, visuaalisen viestinnän muotoilussa, juuri sana viestintä on minulle tärkein. Kysyn kysymyksiä kuten, mitä kaikkia mahdollisia keinoja meillä ihmisillä on löytää toisemme medioiden välityksellä, kun yhä harvemmin jaamme saman fyysisen tilan? Miten tekstit ja typografiset muodot pitävät yhteisöjä koossa tai sulkevat ulkopuolelle? Kenen saatavilla kunkin tekstin pitää kulloinkin olla, ja miten tämä saadaan aikaan?”

Toiveissani viestinnän muotoilijoita nähdään asiantuntijatyössä melkein missä vain, ei ainoastaan tarkoitusta varten perustetuissa toimistoissa.”

Arja Karhumaa

Mitkä kysymykset ovat alallasi ajankohtaisia juuri nyt?

“Tähän on varmasti vastattava tekoälyyn liittyvät kysymykset, sillä ne askarruttavat kaikkia – meidän alallamme etenkin kuvan tekijöitä, joiden työtä on näennäisen helppo alkaa korvata tekoälyn tekemillä kuvilla. Asia ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen, koska tekoälyhän tekee uudet kuvat olemassa olevien, ihmisten tekemien kuvista oppimalla. Muotoilijoiden työn tulosten rinnalla pidän aina yhtä tärkeinä itse työn järjestymistä, olosuhteita ja rakenteita, ja tekoäly askarruttaa tässäkin mielessä, sillä sen takana on paljon ihmisten työtä, joka jää näkymättömäksi, ellemme katso tarkemmin rakenteisiin. Laajemmin ajattelen, että tekoälyn kulloinenkin tila osoittaa, mihin se ei vielä kykene. Se ei kykene pohtimaan niitä todennäköisyyksiä, joilla ihmiskehon aistit ja kognitiiviset kyvyt kohtaavat ja kokevat kunkin visuaalisen viestin, eikä niitä näkökulmia ja vinoumia, joita viestien välittämisessä, esimerkiksi tiedon visualisoinneissa, on aina väistämättä läsnä.”

Mitä odotuksia sinulla on alasi tulevaisuudelle?

“Odotan että tietoisuus visuaalisen muodon mahdollisuuksista, niin sanotusta multimodaalisuudesta ja siihen liittyvästä visuaalisen viestinnän muotoilijoiden tiedosta ja taidosta leviää entistä laajemmalle. Toiveissani tämä näkyisi niin, että viestinnän muotoilijoita nähdään asiantuntijatyössä melkein missä vain, ei ainoastaan tarkoitusta varten perustetuissa toimistoissa – vaikka nekin totta kai ovat tärkeitä, koska niissä usein viedään visuaalisia ilmiöitä eteenpäin kaikkein kiinnostavimmin. Olkoonkin, että on varmasti viestinnän muotoiluun liittyviä tehtäviä, jotka on helppoa ja käytännöllistäkin automatisoida. Kuitenkin se, kuinka tekstin ja kuvan yhteistyöllä sekä tekstiä visualisoimalla saadaan vaikutettua esimerkiksi argumentaatioon ja viestien saavutettavuuteen on jatkuvasti niin kontekstisidonnaista ja sanoisinko ihmissidonnaista, että näitä asiantuntijoita tarvitaan yhä enemmän. Datan ja tiedon määrä ei tästä vähene, vaan kasvaa edelleen.”

Miksi alaa kannattaa opiskella?

“Samoista syistä, joita edellä hahmottelin. Vaikka viestintä tapahtuu usein medioiden kautta, monessa tapauksessa ihmisten välinen viestintä tulee edelleenkin vaatimaan ihmiskehojen osallistumista myös lähettäjän ja vastaanottajan välillä.

Visuaalista viestintää tapahtuu lähes kaikilla elämänalueilla, joten on lukemattomia suuntautumisen mahdollisuuksia. On mahdollista olla mukana tiedon visualisoinnissa joko akateemisissa yhteisöissä, julkishallinnossa tai journalismissa, ja joko tietokantojen tai tarinankerronnan näkökulmasta. On mahdollista keskittyä kapeaan asiantuntija-alueeseen, kuten kirjainmuotoiluun tai kuvitukseen, tai olla mukana rakentamassa laajoja ja monialaisia viestinnän ja identiteettien systeemejä esimerkiksi eri instituutioiden, kaupunkien tai jopa valtion tasolla. On mahdollista keskittyä painokulttuurista kehittyneeseen julkaisutuotantoon verkossa, tai pelkästään liikkuvaan kuvaan. Voi olla mukana visualisoimassa hankkeita ruohonjuuritason aktivismin piirissä tai olla vaikuttamassa laajoihin rakenteisiin instituutioiden tasolla. Voi keskittyä tiedonvälitykseen, taiteisiin, viihteeseen, tai sukkuloida näiden välillä. Mahdollisuuksien moninaisuuden takia alalle myös tarvitaan hyvin erilaisia ja moninaisista taustoista tulevia, monenlaista kokemusta ymmärtäviä tekijöitä.”

Mikä muu sinua kiinnostaa?

“Voi, liiankin moni asia kiinnostaa tällä muotoilua, viestintää sekä yliopistoympäristöä halkovalla kentällä, jolla seikkailen. Viime aikoina olen pohtinut erityisesti julkaisemista sekä käsitteenä että toimintana. Oma tekemiseni seikkailee taidejulkaisujen ja akateemiseen instituutioon kytkeytyvän julkaisemisen välillä. Kun Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa painettujen kirjojen julkaisemista on aivan viime aikoina ajettu alas, koen tehtäväkseni olla miettimässä, millä kaikilla tavoilla taiteen, muotoilun ja arkkitehtuurin aloilla kukoistavia yhteisöjä, tekijöitä, praktiikoita ja teoksia saataisiin esiin niin, että ne olisivat kirjaimellisesti julkaistuja – saatettu julkisen areenalle, eivät ainoastaan suljetun akateemisen piirin sisällä nähtäviä.”

Katso video Installation Talks -tilaisuudesta 30. tammikuuta 2023

Arja Karhumaa: The horizon of typographic expectation

Nainen on peittänyt mustavalkokuvassa toisen silmänsä kädellään ja katsoo kohti kameraa, taustalla muotoiltua tekstiä
Kuva: Evelin Kask

Kuka?

Tehtävä: Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun visuaalisen viestinnän muotoilun professori

Ikä: 47

Harrastukset: Metsä, katselu, liikkeen hapuilu, fragmentaarinen lukeminen


Yhteystiedot: 

Professori Arja Karhumaa, Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, [email protected]

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Piano Top Loungessa
Kampus, Yhteistyö, Opinnot, Yliopisto Julkaistu:

Opiskelijat päättivät: kaksi yhteiskäyttöistä pianoa saapui kampukselle

Aalto-yliopiston opiskelijoiden osallistavan budjetoinnin projektin voittajaksi nousi yhteiskäyttöinen piano.
Nesteen polttoainejalostamon tankit Porvoossa
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Yhteistyö Aallon kanssa tuo Nesteelle merkittävää taloudellista hyötyä

Yhteistyön tuloksena Nesteen polttoainetutkimukseen tuotiin digitaalisia työkaluja perinteisen testaamisen rinnalle.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Virtuaalinen kirjastokortti koekäytössä

Virtuaalinen kirjastokortti koekäytössä
Tie lumisessa talvimaisemassa iltahämärässä.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkija selvitti: Pakkasen pauke syntyy pääasiassa taivaalla

Yleisen luulon vastaisesti pakkasen pauke ei olekaan peräisin esimerkiksi puista tai rakennuksista.