Uutiset

Paremman tulevaisuuden rakentaja vai oman edun ajaja? EU:n linjaus yrittäjien roolista kestävässä kehityksessä on epäselvä

Aalto-yliopiston tuore tutkimus osoittaa, että Euroopan unionin kestävän kehityksen politiikassa yrittäjyys merkitsee kolmea eri asiaa – jotka ovat keskenään myös ristiriidassa.
Researchers Salmivaara and Kibler
Virva Salmivaara ja Ewald Kibler: Kuva: Roope Kiviranta/ Aalto-yliopisto

Euroopan unionin alueella toimii yli 20 miljoonaa pientä ja keskisuurta yritystä. Silti EU:n viesti yrittäjien ja yritysten omistajien roolista globaalien, sosiaalisten ja ympäristöongelmien ratkaisemisessa on epäselvä. Tämä käy ilmi Aalto-yliopiston tuoreesta tutkimuksesta, joka perustuu vuosina 2010–2017 julkaistuun 40 keskeiseen EU-asiakirjaan. 

Asiakirjojen syväanalyysi osoitti, että yrittäjät ja pienyritykset nähdään EU:n kestävän kehityksen politiikassa kolmella eri tavalla: taloudellisina edunsaajina, jotka hyötyvät siirtymisestä kestävään kehitykseen; yhteiskunnallista hyvinvointia edistävinä toimijoina, jotka etsivät aktiivisesti innovatiivisia ja kestäviä ratkaisuja sekä taloudellista hyötyä tavoittelevina toimijoina, joiden edut voivat olla ristiriidassa laajempien yhteiskunnallisten etujen kanssa. 

”Jos EU pitää kestävää kehitystä tärkeänä ja haluaa vaikuttaa 28 maan toimintaan, se edellyttää selkeämpiä poliittisia linjauksia”, sanoo tutkimuksen vastaava kirjoittaja ja tutkijatohtori Virva Salmivaara.

Yrittäjyyden apulaisprofessori Ewald Kiblerin mukaan EU-poliitikot piirtävät retoriikassaan hyvin ristiriitaisen kuvan yritysten roolista kestävän kehityksen murroksessa.

”Kun poliittisessa linjauksessa esimerkiksi todetaan, että yrittäjät voivat hyödyntää ympäristöystävällisten tuotteiden ja palveluiden kasvavaa kysyntää, tarkoitetaan oikeastaan sitä, että kestävä kehitys ei itse asiassa ole kiireellinen ongelma, johon yritysten on puututtava vaan pikemminkin positiivinen muutos, jonka myötä yrityksille avautuu uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Nämä ovat kaksi hyvin erilaista käsitystä siitä, mitä yritykset voivat – ja mitä niiden pitäisi – nykyisessä tilanteessa tehdä”, Kibler sanoo.

Analysoiduissa asiakirjoissa ratkaisujen käyttöönottoa kiirehditään, kun niillä voidaan parantaa yritysten liiketoimintamahdollisuuksia. Kestävän lähestymistavan omaksuminen esitetään kuitenkin yrityksille vapaaehtoisena: yrittäjille jätetään mahdollisuus toimia nyt tai myöhemmin.

”Havaintojemme perusteella EU:n poliittiset päättäjät antavat yrityksille usein passiivisen roolin kestävän kehityksen linjauksissaan”, Salmivaara sanoo. 

”Vaikuttaa myös siltä, että EU:n jäsenvaltioiden odotetaan itse asiassa asettavan liiketoiminnan kehityksen kestävän kehityksen edelle. Jos yhteisenä tavoitteena on kehittää nykyistä kestävämpää taloutta ja yhteiskuntaa, EU:n on tultava mukaan syvällisempään keskusteluun ja otettava politiikassaan kantaa siihen, miten yritysten intressit ja kestävä kehitys sovitetaan yhteen.” 

Analysoidut asiakirjat perustuvat älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua edistävään Eurooppa 2020 ‑strategiaan.

Julkaisutiedot:

Salmivaara, V. & Kibler, E., 2019. ”Rhetoric mix” of argumentations: How policy rhetoric conveys meaning of entrepreneurship for sustainable development. Julkaisussa: Entrepreneurship Theory and Practice.

Lisätietoja: 

Virva Salmivaara
tutkijatohtori
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
puh. 050 441 8111
[email protected]

Ewald Kibler
apulaisprofessori, akatemiatutkija
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
puh. 040 353 8442
[email protected]
 

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Saara Saarela at the set of the movie Guardian of Water. Photo: Gabriela Urm © Bufo 2020
Tiedotteet Julkaistu:

Saara Saarela ohjaa Veden vartija -suurtuotannon

Emmi Itärannan kansainvälisesti menestyneeseen romaaniin perustuvan Veden vartija -elokuvan ohjaa Saara Saarela, joka toimii tällä hetkellä myös Aalto-yliopiston elokuvaohjauksen professorina.
Heikko kirkastuma, kuva: Metsähovin radiotutkimusasema
Tiedotteet Julkaistu:

Uusi tutkimus: Rauhallinen Aurinko on paljon aktiivisempi kuin luulimme

Rauhallista Aurinkoa on tutkittu huomattavasti vähemmän kuin aktiivista Aurinkoa.
Pohjoisen ikirouta-alueen vehreää kasvillisuutta. Kuva: Ive van Krunkelsven
Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Ikiroudan sulaminen voi lisätä kasvihuonepäästöjä luultua enemmän – syynä kasvien juurten vauhdittama lisähajotusilmiö

Lisähajotusilmiö voi yksinään johtaa jopa 40 miljardin hiilitonnin vapautumiseen ikiroudasta vuoteen 2100 mennessä.
vaping
Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tekoälyn avulla tehty tutkimus osoitti: Instagram tulvii nuoria houkuttelevaa sähkötupakkamainontaa

Sadoista tuhansista sähkötupakkajulkaisuista yli 60 prosenttia oli peräisin yritystileiltä. Nuorille mainostetaan muun muassa sähkötupakan makutiivisteitä.