Uutiset

Palvelutalouden tutkijassa asuu maailmanparantaja

Professori Risto Rajala innostuu supertiimeistä ja siitä, että voi tutkimuksellaan edistää kestävämpää teollisuutta.

"Sen lisäksi, että aion satsata syvällisesti omaan juttuuni, on mahtavaa päästä oppimaan muilta aloilta", sanoo Risto Rajala. Kuva Pekka Niittyvirta.

Professori Risto Rajala, mitä tutkit ja miksi?

Tutkimukseni liittyy muutokseen, joka on tapahtunut, kun etenkin teknologiateollisuudessa siirrytään vauhdilla tuotantokeskeisestä ajattelusta palvelukeskeiseen ajatteluun. Yhdysvalloissa, missä ilmiö on kenties pisimmällä, yli 80 prosenttia bruttokansantuotteesta muodostuu jo palveluista ja Suomessakin osuus on arviolta yli 70 prosenttia – ja kasvaa koko ajan.

Minua kiinnostaa erityisesti se, miten digitalisaatio muuttaa palveluoperaatioiden johtamista ja palvelujen tuottavuutta. Toinen tärkeä alue on palvelukeskeisyyden institutionalisoituminen; se, miten erilaiset uskomukset, arvot ja toiminnan perustelut tulevat osaksi yritysten strategiaa. Tutkimus on paitsi kiinnostavaa itsessään myös tärkeää ja ajankohtaista. Valtaosa Suomen isoista yrityksistä miettii parhaillaan, miten parantaa tuottavuutta ja muokata strategiaansa.

Miten sinusta tuli tutkija?

Olen oikeastaan aina halunnut tehdä tutkimusta, ja jo ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen hakeuduin töihin Nokian tutkimuskeskukseen. Maisteriopintojen jälkeen professorini ehdotti, että minun kannattaisi hakea jatko-opiskelijaksi. Olin ollut ennen valmistumista töissä myös Fujitsulla, missä tajusin, että halusin tutkia teknologiayritysten palvelustrategioita myös tieteellisesti ja päätin tarttua ehdotukseen – ja olen nauttinut työstäni täysillä.

Paitsi, että minusta on hienoa ymmärtää maailmaa, haluan koettaa tehdä sitä myös paremmaksi. Tavoitteeni on löytää keinoja tehdä teollisesta toiminnasta kestävämpää ja ympäristöystävällisempää – ja siinä teknologia ja digitalisaatio ovat avainasemassa.

Mitkä ovat olleet urasi kohokohdat?

Tutkimus itsessään on jo kiehtovaa: saa oppia koko ajan uutta ja huomata, miten vähän oikeastaan tiedetään, ja miten paljon opittavaa siksi vielä on.

Toisaalta tutkimus on niin abstraktia puuhaa, että konkreettiset onnistumiset, kuten artikkelin saaminen huippujulkaisuun, ovat hienoja hetkiä. Muistan vieläkin sen tunteen, kun ensimmäistä kertaa sain artikkelini läpi alalla arvostettuun julkaisuun ja ajattelin, että ”vau, tällaista lisää”.

Alallamme tutkimustyö ei ole yksinäistä kammioissa työskentelyä, vaan keräämme paljon aineistoa yrityksiltä ja niiden kanssa ja analysoimme sitä sitten tiimeissä. On mahtavaa saada kasaan sellaisia supertiimejä, joissa ihmisten osaamiset täydentävät toisiaan ja jotka voivat tulla maailman parhaiksi siinä, mitä tekevät.

Mitkä ovat tutkijan tärkeimmät ominaisuudet?

Kiinnostus ja uteliaisuus ovat olennaisia. On tärkeää, ettei keksi kaikkea itse, vaan rakentaa työnsä aikaisemman tiedon varaan. Tutkijan pitää myös haluta ja osata tehdä työtään systemaattisesti hyviksi ja oikeiksi todettujen metodien avulla, ja näin analysoida tietoa eteenpäin.

Mitä odotat tulevaisuudelta?

Uskon, että merkittävimmät tieteelliset tuotokseni ovat vielä tulossa. Sen lisäksi, että aion satsata syvällisesti omaan juttuuni, on mahtavaa päästä oppimaan muilta aloilta. Meillä Aallossa siihen on tosi hyvä mahdollisuus!

Risto Rajala ja muut Aalto-yliopiston uudet vakinaistetut professorit kertovat tutkimuksestaan monialaisessa iltapäivässä 15. maaliskuuta klo 14.15 alkaen. Tervetuloa!

Katso luentojen ohjelma täältä

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Alustatalouden faktat ja myytit -podcastin isäntinä toimivat Aalto-yliopiston apulaisprofessori Robin Gustafsson ja yliopistolehtori Timo Seppälä. Podia juontaa William von der Pahlen.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Alustatalouden faktat ja myytit -podcast jatkuu – ensimmäisessä jaksossa aiheena päästökauppa

Alustatalouden faktat ja myytit saa jatkoa nyt starttaavalla kolmannella tuotantokaudella.
mies katse niitylle päin, selkä kameraan
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Sisäministeriö: Noin joka kolmas ukrainalainen haluaa jäädä Suomeen, moni on epävarma tulevaisuudesta

Tuloksia ovat analysoineet väitöskirjatutkija Anastasiya Koptsyukh Kauppakorkeakoulun johtamisen laitokselta ja tutkija Arseniy Svynarenko Nuorisotutkimusseurasta.
Aalto University Meet Our Teachers SCI Janne Halme 2022. Photo: Mikko Raskinen.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Yliopistonlehtori Janne Halme: Aurinkoenergia on ihan huippua!

: Janne Halmetta inspiroi lehmuskuja, jossa yhdistyvät puut, lehdet ja valo, joka siivilöityy puiden välistä. Vaikka aurinkokennon avulla voidaan tuottaa sähköä, elämää ylläpitävää fotosynteesiä se ei pysty korvaamaan.
Woman touching a long-sleeved Marimekko Unikko shirt on display
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Värejä laboratorioista ja pelloilta – tällainen on luonnonmukaisten tekstiilivärien tulevaisuus

Mitä enemmän muoti- ja tekstiiliteollisuuden ympäristövaikutuksista saadaan tietoa, sitä enemmän kestävien vaihtoehtojen kysyntä ja tarve kasvaa. Kansainvälinen tutkimusryhmä pyrkii korvaamaan myrkylliset synteettiset väriaineet luonnollisilla vaihtoehdoilla, joita saadaan esimerkiksi kasveista, mikrobeista ja ruokahävikistä.