Uutiset

Palvelutalouden tutkijassa asuu maailmanparantaja

Professori Risto Rajala innostuu supertiimeistä ja siitä, että voi tutkimuksellaan edistää kestävämpää teollisuutta.

"Sen lisäksi, että aion satsata syvällisesti omaan juttuuni, on mahtavaa päästä oppimaan muilta aloilta", sanoo Risto Rajala. Kuva Pekka Niittyvirta.

Professori Risto Rajala, mitä tutkit ja miksi?

Tutkimukseni liittyy muutokseen, joka on tapahtunut, kun etenkin teknologiateollisuudessa siirrytään vauhdilla tuotantokeskeisestä ajattelusta palvelukeskeiseen ajatteluun. Yhdysvalloissa, missä ilmiö on kenties pisimmällä, yli 80 prosenttia bruttokansantuotteesta muodostuu jo palveluista ja Suomessakin osuus on arviolta yli 70 prosenttia – ja kasvaa koko ajan.

Minua kiinnostaa erityisesti se, miten digitalisaatio muuttaa palveluoperaatioiden johtamista ja palvelujen tuottavuutta. Toinen tärkeä alue on palvelukeskeisyyden institutionalisoituminen; se, miten erilaiset uskomukset, arvot ja toiminnan perustelut tulevat osaksi yritysten strategiaa. Tutkimus on paitsi kiinnostavaa itsessään myös tärkeää ja ajankohtaista. Valtaosa Suomen isoista yrityksistä miettii parhaillaan, miten parantaa tuottavuutta ja muokata strategiaansa.

Miten sinusta tuli tutkija?

Olen oikeastaan aina halunnut tehdä tutkimusta, ja jo ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen hakeuduin töihin Nokian tutkimuskeskukseen. Maisteriopintojen jälkeen professorini ehdotti, että minun kannattaisi hakea jatko-opiskelijaksi. Olin ollut ennen valmistumista töissä myös Fujitsulla, missä tajusin, että halusin tutkia teknologiayritysten palvelustrategioita myös tieteellisesti ja päätin tarttua ehdotukseen – ja olen nauttinut työstäni täysillä.

Paitsi, että minusta on hienoa ymmärtää maailmaa, haluan koettaa tehdä sitä myös paremmaksi. Tavoitteeni on löytää keinoja tehdä teollisesta toiminnasta kestävämpää ja ympäristöystävällisempää – ja siinä teknologia ja digitalisaatio ovat avainasemassa.

Mitkä ovat olleet urasi kohokohdat?

Tutkimus itsessään on jo kiehtovaa: saa oppia koko ajan uutta ja huomata, miten vähän oikeastaan tiedetään, ja miten paljon opittavaa siksi vielä on.

Toisaalta tutkimus on niin abstraktia puuhaa, että konkreettiset onnistumiset, kuten artikkelin saaminen huippujulkaisuun, ovat hienoja hetkiä. Muistan vieläkin sen tunteen, kun ensimmäistä kertaa sain artikkelini läpi alalla arvostettuun julkaisuun ja ajattelin, että ”vau, tällaista lisää”.

Alallamme tutkimustyö ei ole yksinäistä kammioissa työskentelyä, vaan keräämme paljon aineistoa yrityksiltä ja niiden kanssa ja analysoimme sitä sitten tiimeissä. On mahtavaa saada kasaan sellaisia supertiimejä, joissa ihmisten osaamiset täydentävät toisiaan ja jotka voivat tulla maailman parhaiksi siinä, mitä tekevät.

Mitkä ovat tutkijan tärkeimmät ominaisuudet?

Kiinnostus ja uteliaisuus ovat olennaisia. On tärkeää, ettei keksi kaikkea itse, vaan rakentaa työnsä aikaisemman tiedon varaan. Tutkijan pitää myös haluta ja osata tehdä työtään systemaattisesti hyviksi ja oikeiksi todettujen metodien avulla, ja näin analysoida tietoa eteenpäin.

Mitä odotat tulevaisuudelta?

Uskon, että merkittävimmät tieteelliset tuotokseni ovat vielä tulossa. Sen lisäksi, että aion satsata syvällisesti omaan juttuuni, on mahtavaa päästä oppimaan muilta aloilta. Meillä Aallossa siihen on tosi hyvä mahdollisuus!

Risto Rajala ja muut Aalto-yliopiston uudet vakinaistetut professorit kertovat tutkimuksestaan monialaisessa iltapäivässä 15. maaliskuuta klo 14.15 alkaen. Tervetuloa!

Katso luentojen ohjelma täältä

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Viima-rakennuksen pääsisäänkäynti
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tulevaisuuden rakennukset ovat sekä energian tuottajia että käyttäjiä

Aalto-yliopistossa kehitetty uusi innovatiivinen rakenne parantaa levylämmönvaihtimen tehokkuutta jopa 20 prosenttia. Lämpöpumppuun kytkettynä sillä on lukuisia käyttökohteita aina kotien käyttöveden lämmityksestä maalämpölaitoksiin ja rakennusten ilmanvaihtoon.
Construction worker looking straight to camera
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Jopa 80 prosenttia rakennustyömailla tehtävästä työstä on tehotonta – jatkuvat keskeytykset vaikuttavat myös turvallisuuteen

Valtaosa rakennustyömailla tehtävistä töistä ei suoraan vaikuta työn varsinaiseen edistymiseen. Tuore väitöstutkimus löysi kuitenkin helpon keinon parantaa rakentamisen tuottavuutta ja samalla myös hyvinvointia: työntekijöiden toiminnan seuranta.
Ylös vievät betoniset portaat, vasemmalla puolelle seinällä taideteos
Kampus, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:
Tapani Vuorinen in a black suit, facing camera in front of large windows.
Palkinnot ja tunnustukset, Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto-professori Tapani Vuorinen: “Vain yhteistyön avulla voimme saavuttaa vaikuttavia tuloksia”

Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulun puunjalostuksen kemian professori Tapani Vuorinen nimitettiin lukuvuoden avajaisissa 3. syyskuuta Aalto-professoriksi.