Uutiset

Painehaavoista aiheutuu vuosittain 500 miljoonan euron kustannukset – tutkijatiimi kehittää peitettä, joka hälyttää jo orastavasta haavasta

Tutkijat esittelevät tänään HUSille prototyypin pyörätuolin istuintyynylle tarkoitetusta älypeitteestä, joka kerää sensoreilla tietoa painehaavariskistä. Nopealla hoidon aloittamisella ehkäistään tuskallisempien ja vaikeammin hoidettavien haavojen syntyminen.
Nosore
Nuno Nobre ja Martti Vakkala kehittävät Nosore-projektissa uutta laitetta makuuhaavojen ennaltaehkäisyyn. Kuva: Otto Olavinen / Aalto-yliopisto

Aalto-yliopiston tutkijat ovat kehittämässä pyörätuolin käyttäjille istuintyynyn peitettä, joka hälyttäisi alkavasta paine- eli makuuhaavasta ennen kuin se on ehtinyt kunnolla kehittyä. Laite yhdistää erilaisia sensoreita, jotka lähettäisivät sovelluksen kautta tiedon aluillaan olevasta haavasta potilaalle tai hoitajalle.

Tutkimustiimi esittelee laitteen prototyypin tänään Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin vuosittaisessa painehaavapäivässä.

Painehaavoja syntyy, kun ihminen ei pysty liikkumaan tai ei esimerkiksi heikentyneen tuntoaistin takia huomaa liikkumisen tarvetta. Terveydenhuollolle ne ovat valtava ongelma: painehaavojen osuus Suomen terveydenhuollon vuosittaisista kustannuksista on lähes 500 miljoonaa euroa. Erityisessä riskissä ovat vanhukset sekä selkävammapotilaat, joista joka kolmas saa jossain vaiheessa painehaavan.

“Kehitämme älypeitettä, jonka sisäänrakennetut sensorit keräävät dataa silloin, kun potilas istuu pyörätuolissa. Tämä data välittyy ohjelmistolle, joka alkaa tehdä riskianalyysiä jo ennen kuin painehaava on alkanut kehittyä”, kuvaa tutkimustiimin projektipäällikkö Nuno Nobre.

“Kaupallinen tuote on kokonaisratkaisu, joka havainnoi ja raportoi käyttäjän painehaavariskistä. Peitteen avulla on tarkoitus myös antaa riskialueelle haavojen syntyä ehkäisevää hoitoa. Tällä hetkellä selvitämme eri vaihtoehtoja ihon tai verenkierron mahdollisimman tehokkaaseen aktivoimiseen, projektin kaupallinen asiantuntija Martti Vakkala täydentää.

Prototype of smart seat cushion cover
Tutkijatiimi esittelee prototyypin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin vuosittaisessa painehaavapäivässä. Kuva: Nuno Nobre / Aalto-yliopisto

Pahimmat haavat menevät luuhun asti

Painehaavoja on neljän tasoisia. Ykköstason painehaava näkyy ihossa punaisena alueena. Niitä kehittyy helposti jo esimerkiksi silloin, kun istumme jalat ristissä. Neljännen tason painehaavat puolestaan voivat mennä luuhun asti, ja ne vaativat kirurgisia hoitoja.

Haavat voivat kehittyä nopeasti, ja niitä saattaa olla hankala huomata alkuvaiheessa.

“Esimerkiksi vanhuksilla tunto voi olla alentunut, tai selkävammapotilailla kroppa reagoi syntyvään painehaavaan aluksi vain kuumeilemalla tai pahoinvoinnilla”, Nobre kuvaa haastetta.

Tutkijoiden kehittämä laite pyrkii tunnistamaan erityisesti 1- ja 2-tason painehaavojen kehityksen. Ainakin aluksi tuote on tarkoitettu erityisesti riskiryhmäläisille kotikäyttöä varten.

“Nyt meillä on käsissämme alkuvaiheen prototyyppi, jolla testaamme, pystyvätkö peitteen sensorit tuottamaan juuri sellaista dataa kuin haluamme ja miten tämä data näkyy sovelluksessa. Tämän perusteella lähdemme selvittämään, miten saamme laitteen tuottaman tiedon näkymään käyttäjälle mahdollisimman selkeässä muodossa”, Nobre toteaa.

Laitteen kehitys sai alkunsa Stanfordin yliopistossa kehitetystä Biodesign-konseptista, jossa tutkijatiimi havainnoi terveydenhuollon yksikön toimintaa ja etsii ratkaisuja vaativia ongelmia. Painehaavojen ehkäisyä edistävän Nosore-projektin havainnointijakso järjestettiin viime huhtikuussa Haartmanin sairaalan päivystyksessä. Sittemmin projekti sai Business Finlandilta puolentoista vuoden rahoituksen laitteen kehittämiseen.

Nosore on yksi Slushin 17.11 järjestettävän Y Science -sivutapahtuman finalisteista.

Projektiin osallistuvat tutkimusryhmineen myös Jaana Vapaavuori, Yu Xiao ja Ivan Vujaklija. Ensi vuonna Nosore-tiimi alkaa rakentaa yhteistyötä yritys- ja akateemisten kumppaneidensa kanssa Espanjassa, Kanadassa ja Portugalissa.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Harald Herlin Learning Center
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Oppimiskeskuksessa pilotoidaan 19.8.2024 alkaen uusia aukioloaikoja

Opiskelijoiden ja henkilöstön mahdollisuudet käyttää tiloja ja kokoelmia laajentuvat.
Joukko ihmisiä kävelee Lehmuskujaa pitkin kesällä
Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Vahva kokonaistulos: Suomen Akatemialta 27,5 miljoonaa euroa tutkimukseen

Akatemiatutkija- ja akatemiahankerahoituksen sai yhteensä 52 aaltolaista. Aalto-yliopistolle myönnetty rahoitus on kokonaisuudessaan 27,5 miljoonaa euroa.
A logo. Photo: Mikko Raskinen
Nimitykset, Yhteistyö Julkaistu:

Kolme uutta professoria Sähkötekniikan korkeakouluun

Apulaisprofessorit Gopika Premsankar ja Johannes Arend sekä associate professori Marko Kosunen nimitettiin professorien urapolulle tammi-kesäkuun 2024 aikana.
Opiskelija Aallossa lukemassa kirjaa
Mediatiedotteet Julkaistu:

Aalto-yliopisto lisää toimenpiteitä päästöjen vähentämiseksi

Aalto-yliopisto on kartoittanut tärkeimpiä toimenpiteitä ilmastopäästöjen vähentämiseksi kaikilla yliopiston toiminnan alueilla. Suurimmat päästövähennykset saadaan energian hankinnasta ja käytöstä.