Painehaavoista aiheutuu vuosittain 500 miljoonan euron kustannukset – tutkijatiimi kehittää peitettä, joka hälyttää jo orastavasta haavasta
Aalto-yliopiston tutkijat ovat kehittämässä pyörätuolin käyttäjille istuintyynyn peitettä, joka hälyttäisi alkavasta paine- eli makuuhaavasta ennen kuin se on ehtinyt kunnolla kehittyä. Laite yhdistää erilaisia sensoreita, jotka lähettäisivät sovelluksen kautta tiedon aluillaan olevasta haavasta potilaalle tai hoitajalle.
Tutkimustiimi esittelee laitteen prototyypin tänään Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin vuosittaisessa painehaavapäivässä.
Painehaavoja syntyy, kun ihminen ei pysty liikkumaan tai ei esimerkiksi heikentyneen tuntoaistin takia huomaa liikkumisen tarvetta. Terveydenhuollolle ne ovat valtava ongelma: painehaavojen osuus Suomen terveydenhuollon vuosittaisista kustannuksista on lähes 500 miljoonaa euroa. Erityisessä riskissä ovat vanhukset sekä selkävammapotilaat, joista joka kolmas saa jossain vaiheessa painehaavan.
“Kehitämme älypeitettä, jonka sisäänrakennetut sensorit keräävät dataa silloin, kun potilas istuu pyörätuolissa. Tämä data välittyy ohjelmistolle, joka alkaa tehdä riskianalyysiä jo ennen kuin painehaava on alkanut kehittyä”, kuvaa tutkimustiimin projektipäällikkö Nuno Nobre.
“Kaupallinen tuote on kokonaisratkaisu, joka havainnoi ja raportoi käyttäjän painehaavariskistä. Peitteen avulla on tarkoitus myös antaa riskialueelle haavojen syntyä ehkäisevää hoitoa. Tällä hetkellä selvitämme eri vaihtoehtoja ihon tai verenkierron mahdollisimman tehokkaaseen aktivoimiseen, projektin kaupallinen asiantuntija Martti Vakkala täydentää.
Pahimmat haavat menevät luuhun asti
Painehaavoja on neljän tasoisia. Ykköstason painehaava näkyy ihossa punaisena alueena. Niitä kehittyy helposti jo esimerkiksi silloin, kun istumme jalat ristissä. Neljännen tason painehaavat puolestaan voivat mennä luuhun asti, ja ne vaativat kirurgisia hoitoja.
Haavat voivat kehittyä nopeasti, ja niitä saattaa olla hankala huomata alkuvaiheessa.
“Esimerkiksi vanhuksilla tunto voi olla alentunut, tai selkävammapotilailla kroppa reagoi syntyvään painehaavaan aluksi vain kuumeilemalla tai pahoinvoinnilla”, Nobre kuvaa haastetta.
Tutkijoiden kehittämä laite pyrkii tunnistamaan erityisesti 1- ja 2-tason painehaavojen kehityksen. Ainakin aluksi tuote on tarkoitettu erityisesti riskiryhmäläisille kotikäyttöä varten.
“Nyt meillä on käsissämme alkuvaiheen prototyyppi, jolla testaamme, pystyvätkö peitteen sensorit tuottamaan juuri sellaista dataa kuin haluamme ja miten tämä data näkyy sovelluksessa. Tämän perusteella lähdemme selvittämään, miten saamme laitteen tuottaman tiedon näkymään käyttäjälle mahdollisimman selkeässä muodossa”, Nobre toteaa.
Laitteen kehitys sai alkunsa Stanfordin yliopistossa kehitetystä Biodesign-konseptista, jossa tutkijatiimi havainnoi terveydenhuollon yksikön toimintaa ja etsii ratkaisuja vaativia ongelmia. Painehaavojen ehkäisyä edistävän Nosore-projektin havainnointijakso järjestettiin viime huhtikuussa Haartmanin sairaalan päivystyksessä. Sittemmin projekti sai Business Finlandilta puolentoista vuoden rahoituksen laitteen kehittämiseen.
Nosore on yksi Slushin 17.11 järjestettävän Y Science -sivutapahtuman finalisteista.
Projektiin osallistuvat tutkimusryhmineen myös Jaana Vapaavuori, Yu Xiao ja Ivan Vujaklija. Ensi vuonna Nosore-tiimi alkaa rakentaa yhteistyötä yritys- ja akateemisten kumppaneidensa kanssa Espanjassa, Kanadassa ja Portugalissa.
Lue lisää uutisia
Kauneimmissa kirjoissa 2022 aaltolaisten tekemiä teoksia
Kaikkiaan kolme aaltolaisten tekemää kirjaa nousi suomalaista kirjasuunnittelua edustavaan kokoelmaan.
Professori Jari Koskinen päättää ansiokkaan työuransa
Materiaalitieteen professori Jari Koskinen jää eläkkeelle 31.3.2023. Älykkäiden materiaalien ja erityisesti pintojen ja rajapintojen fysikaalisia ominaisuuksia tutkinut Koskinen vietti työuransa viimeiset 14 vuotta Kemian tekniikan korkeakoulussa tutkijana ja toimi vuosina 2014-2022 Kemian ja materiaalitieteen laitosjohtajana.
Ohutkalvoteknologian tutkimiseen merkittävä rahoitus – kehitettäviä materiaaleja voidaan hyödyntää esimerkiksi energian varastoinnissa
Uusia ohutkalvomateriaaleja kehitetään vauhdilla esimerkiksi energian varastointiin tai tiedonhallintaan käytettäviin sovelluksiin.