Paimion parantola ei syntynyt vain Aallon muotoilulla

Rakennuksen arkkitehtuuriin vaikuttivat monet eri toimijat, tuore väitöstutkimus osoittaa.

Arkkitehti, kuvataiteen maisteri Marianna Heikinheimo tarkastelee Paimion parantolan rakennusprosessia arkkitehtuurin historian alaan kuuluvassa väitöskirjassaan Architechture and Technology: Alvar Aalto’s Paimio Sanatorium.

Tutkimus paljastaa, että Paimion parantolan arkkitehtuuriin vaikuttivat useat eri toimijat. Aalto oli kuitenkin taitava luomaan verkostoja ja kääntämään muut toimijat tukemaan omaa ensisijaista päämääräänsä: tarkoituksenmukaista muotoilua.

Marianna Heikinheimon mukaan esimerkiksi parantolan potilashuoneen kalusteiden materiaalivalintaan vaikutti Aallon aiempi yhteistyö huonekalutehtailija Otto Korhosen kanssa.

– Oliko Aallolla erityinen intentio suunnitella puusta, vai valikoituiko puu potilashuoneen kalusteiden materiaaliksi vain siksi, että Korhosella sattui olemaan osaamista puusta ja Aalto oli tehnyt paljon yhteistyötä hänen kanssaan? Heikinheimo kysyy.

Lisäksi Aalto onnistui vetoamaan rakennusprosessin eri osapuolille tärkeisiin asioihin, kuten talouteen. Näin hän sai muut osapuolet tukemaan omia tavoitteitaan.

− Aalto onnistui toimimaan niin, että Otto Korhonen tarjosi huonekaluista halvinta hintaa. Tällä tavalla Aalto sai suunnittelemansa huonekalut potilashuoneeseen. Aallon design ei tullut huoneeseen siksi, että se olisi ollut suurenmoista vaan siksi, että se oli halvinta.

Potilashuoneen ikkunoiden kohdalla Aalto vetosi lääketieteeseen, sillä aikakaudelle tyypillisesti rakennusta itseään pidettiin hoidon välineenä.

– Aalto perusteli ikkunoiden paikkaa muun muassa sillä, että potilaan pitää nähdä sängystään ulos.

Onnistumisia ja epäonnistumisia

Paimion parantolan rakennusprosessin aikana Suomi kärsi suuresta lamasta. Heikinheimon mukaan Aalto onnistui tiukoissa taloudellisissa puitteissa toteutetussa hankkeessa kokonaisuudessaan hyvin.

Erityisesti Heikinheimo tarkasteli työssään arkkitehtuurin ja teknologian suhdetta. Hän toteaa, että Aalto onnistui hyvin yhdistäessään arkkitehtuuria ja taloteknisiä ratkaisuja pienessä mittakaavassa. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi teknisten järjestelmien näkyviä osia, muun muassa pattereita ja lavuaareja. Potilashuoneen mittakaava on Heikinheimon mukaan erityisen onnistunut.

Suuremmassa mittakaavassa suunnitteluprosessi oli Heikinheimon mukaan ongelmallinen: esimerkiksi viemäröinnissä ajan tietämystä ei hyödynnetty niin hyvin, kuin olisi ollut mahdollista. Insinööreiltä ei myöskään missään vaiheessa kysytty, miten suuri laitos tulisi rakentaa neitseelliseen maastoon.

Heikinheimo käytti tutkimuksensa teoreettisena näkökulmana Bruno Latourin kehittämää toimijaverkkoteoriaa. Sen mukaan teknologiset järjestelmät, kuten rakennukset, muodostuvat erilaisista toimijoista, jotka voivat olla ihmisiä, instituutioita, lainsäädäntöä tai materiaalisia olosuhteita.

Väitöstilaisuus

Marianna Heikinheimon väitöskirja Architechture and Technology: Alvar Aalto’s Paimio Sanatorium tarkastetaan Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa perjantaina 29.1.2016 klo 12, E-Sali, Otakaari 1, Espoo. Vastaväittäjänä toimii Dr Antonello Alici, Università Politecnica delle Marchesta.

Väitöskirjojen tilaukset Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun verkkokirjakaupasta shop.aalto.fi, tiedustelut [email protected] tai puh. 050 313 7086.

Lisätietoja:

Marianna Heikinheimo
Puh. 050 350 4700
[email protected]

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Ihmiset kohottavat maljan HIIT:n juhlissa
Tutkimus ja taide Julkaistu:

HIIT 20 vuot­ta: Korkealaatuista tutkimusta ja menestystä myös rahoitushauissa

Tietotekniikan tutkimuslaitos HIIT juhlisti marraskuussa 20-vuotista taivaltaan. Katso juhlien tunnelmia kuvakoosteesta ja tutustu suomalaisen informaatioteknologian tutkimuksen lähihistoriaan.
akkumetalli kierrätys batchircle
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Metallien kestävä käyttö on ilmastonmuutoksen torjunnan ytimessä – sähköpotkulaudalla ei kannata korvata kävelyä

Sähköauto tai sähköpotkulauta eivät ole ekologisia vaihtoehtoja, jos niiden käytöllä korvataan esimerkiksi kävelyä tai pyöräilyä. Erilaisia metalleja tarvitaan jatkuvasti enemmän esimerkiksi akkuihin. Haaste on paitsi ekologinen, myös sosiaalinen.
U-Create teaching symposium's live illustration about producing collective knowledge by Apila Pepita Miettinen
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Rohkeus ja luovuus korkeakouluissa – miten sitä voidaan opettaa?

Monimutkaisiin, muuttuviin ja toisiinsa kytkeytyneisiin ongelmiin vastaaminen edellyttää perinteisten työskentelytapojen ja tiedonhankinnan uudelleenajattelua. Tätä mieltä olivat puhujat Aalto-yliopistolla keväällä järjestetyssä taiteen ja muotoilun poikkitieteellisen opettamisen seminaarissa.
people sitting on sofas with laptops
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkimushanke CreaTures edistää kestävää kehitystä luovuuden menetelmillä

Monialainen hanke korostaa luovia menetelmiä ja niiden mahdollisuuksia edistää vastuullisuusajattelua ja kestävää kehitystä. Projektin tavoitteena on löytää ja havainnollistaa tehokkaita polkuja kohti vastuullista, sosiaalisesti oikeudenmukaista ja rauhanomaista tulevaisuutta.