Uutiset

Ötököillä hiilijalanjälki alas

Sirkat ovat varsinaista superruokaa.
Kuvitus: Ida-Maria Wikström. Sirkkojen kasvattamisesta syntyy murto-osa kasvihuonekaasuja suhteessa naudanlihan tuotannosta syntyviin kaasuihin.

Sirkkoja ruoaksi? Huippukokki Henri Alén on jo tarjonnut niitä ruistacon täytteenä, maa-artisokan ja yrttien kera. Kaupoista sirkkoja saa tällä hetkellä ainakin aamiaismyslin ja sirkka-chili-pähkinöiden muodossa.

”Sirkan maussa on pähkinämäisyyttä, juurevuutta ja sienimäisyyttä. Jotkut löytävät mausta kanan tai katkaravun”, luonnehtii Perttu Karjalainen sirkkoja tuottavan EntoCube-yrityksen toimitusjohtaja ja Aalto-yliopiston opiskelija. 

EntoCube on hyönteisten kasvattamiseen ja kasvatusteknologiaan erikoistunut firma, jonka perustamista motivoi kiinnostus kestävään ruoantuotantoon ja kiertotalouteen. Hyönteisten kasvatus vaatii huomattavasti vähemmän tilaa, vettä ja rehua kuin naudan, possun tai kanan kasvatus. 

Kotisirkkojen kasvattamisen EntoCube aloitti kontissa Otaniemen kampuksella vuonna 2014. Yritys toimittaa hyönteisten tuotantojärjestelmiä hyönteiskasvatuksesta kiinnostuneille ja pyrkii rakentamaan hyönteisille markkinoita Samu-brändillään.

”EntoCube-farmeja rakennetaan myös vanhoihin tuotantolaitoksiin, joita Suomessa on valtavasti tyhjillään. Hiljattain toimitimme farmin vanhaan sikalaan Tammelassa.”

Hyönteisten syömisessä ei ole mitään uutta, sillä niitä on käytetty ravinnoksi eri puolilla maailmaa vuosituhansien ajan. Yli 2 miljardia ihmistä syö niitä säännöllisesti, Karjalainen muistuttaa. 

Sirkat ovatkin varsinaista superruokaa. Niissä on runsaasti proteiinia, pehmeitä rasvoja, tärkeitä aminohappoja, mineraaleja sekä B12-vitamiinia. Toistaiseksi hyönteiset ovat kuitenkin kallis raaka-aine, sillä niiden tuotanto vaatii paljon käsityötä ja henkilötyötunteja. 

”Porsaanlihan tuottajahinta on alimmillaan 1,5 euroa kilolta, mutta sirkkojen kohdalla pelkkä työ maksaa noin 18 euroa kilolta. ”

Karjalainen povaa, että tuotantokustannukset saadaan lähitulevaisuudessa alas oikeanlaisen teknologian avulla. Tuotantomäärien kasvaessa yksittäisen työsuoritteen vaatima aika pienenee ja myös materiaaleja saadaan halvemmalla, kun niitä voidaan tilata suurissa erissä.   

”Viiden vuoden päästä hyönteiset ovat jo arkiruokaa. Silloin kuluttaja miettii kaupassa, valitsisiko 400 grammaa jauhelihaa – vai olisiko tänään sirkkapäivä.”

Teksti: Tea Kalska. Kuvitus: Ida-Maria Wikström.

Artikkeli on julkaistu Aalto University Magazinen numerossa 22 (issuu.com) huhtikuussa 2018.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Alustatalouden faktat ja myytit jakso 8 studiossa Annukka Berg, Juhani Järvensivu, William von der Pahlen ja Robin Gustafsson
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Olisiko alustataloudesta hävikinpoistajaksi? Alustatalouden F&M -podcast pureskelee kiertotalouden kysymyksiä

Alustataloudella voisi olla ratkaisun avaimia kiertotalouden tehostamiseksi, mutta niiden hyödyntämisessä ollaan vielä kaukana.
SLUSH 2019
Yliopisto Julkaistu:

Aalto Startup Center nousi maailman kolmen parhaan yliopistojen yrityskiihdyttämön joukkoon

UBI Globalin selvityksessä vertailtiin maailman parhaita hautomoita ja kiihdyttämöitä
The Future-led Learning Podcast is hosted by Riikka Evans. Photograph: Janne Illman.
Yliopisto Julkaistu:

Mietityttävätkö ryhmätyöt opetuksessa? Kuuntele podcastjakso

Future-led learning podcastin uusi kausi vie meidät hyvin käytännön tasolle. Kauden teemoihin kuuluvat ajankohtaiset teemat akateeminen ohjaus, inkluusio opetuksessa, yhteisopetus ja kestävä kehitys. Ensimmäisessä jaksossa pureudutaan toimivan ryhmätyön saloihin ja mitä opettaja voi myötävaikuttaa ryhmän toimintaan.
Aalto University's main campus in the winter
Kampus Julkaistu:

Isoja säästöjä kampuksen energiankulutuksessa

Otaniemen kampusta koskevat energiansäästötoimenpiteet alkoivat 10.10.2022, samalla osallistuen Astetta alemmas -kampanjaan.