Uutiset

Oppimisen vieminen virtuaalimaailmaan vaatii uutta ihmiskäsitystä

Ihmisen identiteetti on pohjaton tarinakokoelma, mikä pitää ymmärtää virtuaalimaailmojen hyödyntämisessä, väitöstutkimus korostaa.

TaM Owen Kelly selvittää taidekasvatuksen alan väitöskirjassaan, miten virtuaalimaailmoja voidaan hyödyntää oppimisen työkaluina. Taustalla vaikuttaa havainto siitä, että aiemmin ”virtuaaliluokat” ovat usein tavalla tai toisella epäonnistuneet.

– Tutkimuksen edetessä kuorimme tätä ydinkysymystä kerros kerrokselta, kunnes päädyimme perimmäiseen kysymykseen: mitä oikeastaan tarkoitamme ihmisellä, kun puhumme ihmisten oppimisesta? Kelly kertoo.

Vastauksena hän esittää, että ihmiset ovat pohjiaan myöten tarinoita. Kellyn mukaan tämän tunnistaminen on olennaista, jotta virtuaalimaailmoja voidaan käyttää oppimisen, hyvinvoinnin, terapian ja henkilökohtaisen kasvun työvälineinä.

– Toisin kuin usein ajattelemme, ei ole olemassa mitään muuttumatonta, todellista minää, jonka pohjalle rakentaisimme identiteettiämme. Sen sijaan ihminen on kokoelma erilaisia tarinoita, joita hän säännöllisesti muokkaa ja kuvittelee uudelleen. Esimerkiksi kun kerromme muistojamme toiselle, muutamme niitä hieman jokaisella kerralla. Näin keksimme itsemme jatkuvasti uudelleen, Kelly havainnollistaa.

Virtuaalisia meditaatiotiloja ja 3D-päiväkirjoja

Väitöstutkimus pohjautuu Arcada-ammattikorkeakoulussa toteutettuun Marinetta Ombro -projektiin, jossa opiskelijat ja opettajat rakensivat digitaalisen version Rosarion saaresta Second Life -virtuaalimaailmaan. Projekti paljasti, miten ihmiset ajattelevat, tuntevat ja toimivat keinotekoisessa maailmassa.

Kelly kehitteli tulostensa pohjalta prototyyppejä erilaisista pienoisvirtuaalimaailmoista, joita voidaan käyttää itsensä luomisen ja kehittämisen työkaluina. Virtuaalimaailmat on luotu OpenSimulator-3D-sovellusalustalla ja tarkoitettu yksittäisille käyttäjille. Aikuiselle, vanhemmalle ja lapselle on jokaiselle oma tila.

– Tarkoituksena on, että luomiani virtuaalimaailmoja voi käyttää meditaatiotiloina ja 3D-päiväkirjoina. Ne sisältävät yksinkertaisia pelejä, jotka toimivat eräänlaisina oraakkeleina tarjoamalla käyttäjälle kuva- ja tekstiaineistoa ajateltavaksi.

Väitöstilaisuus

Väitöskirja ”Ambient Learning and Self Authorship” tarkastetaan Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa perjantaina 28.8.2015 klo 12, Mediakeskus Lumeen Sampo-salissa, Hämeentie 135 C, Helsinki. Vastaväittäjänä toimii filosofian tohtori Bryan Alexander National Institute for Technology and Liberal Education -instituutista. Väitöskirjan tilaukset Aalto-yliopiston verkkokirjakaupasta shop.aalto.fi, tiedustelut [email protected], puh. 050 313 7086.

Lisätietoja:

Tohtorikoulutettava Owen Kelly
Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu
puh. 040 511 5844
[email protected]

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Tutkimus ja taide Julkaistu:

Lähes puolet pienistä ja keskisuurista yrityksistä on hakenut koronakriisissä julkista tukea, vain alle kuudesosa pankkilainaa

Aalto-yliopiston, Erasmus-yliopiston (Hollanti) ja St. Gallenin yliopiston (Sveitsi) tutkijaryhmä on selvittänyt suomalaisten pienten ja keskisuurten yritysten rahoitusvaihtoehtoja ja tulevaisuudennäkymiä koronakriisissä.
Aivokuori seuraa äänen piirteitä hyvin täsmällisesti ymmärtääkseen puhetta. Kuva: Aalto-yliopisto
Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Ihmisaivot seuraavat puhetta ajallisesti tarkemmin kuin muita ääniä

Tuore tutkimus osoittaa, että sanojen ymmärtäminen on aivoille millisekuntipeliä, mutta ympäristön ääniä ne tulkitsevat kokonaisuuksina. Tuloksista voi olla hyötyä, kun tutkitaan häiriöitä puheen käsittelyssä.
hukka-rakentamisessa-1
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Hukan mittaaminen paljastaa rakentamisen tuottavuuskehityksen pullonkaulat

Rakentamiselle tyypillinen projektikohtainen vaihtelu ja systemaattisuuden puute haastavat tuottavuuskehityksen. Aalto-yliopiston tutkimushanke kehitti menetelmiä niistä periytyvän hukan mittaamiseen sekä suunnittelussa että toteutuksessa. Mittarit osoittivat, että suurin osa työajasta on hukaksi luokiteltavaa tekemistä, joten hukkaa minimoimalla tuottavuuden kehityspotentiaalikin on huikea.
boson einstein
Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijat loivat maailman nopeimman Bosen–Einsteinin kondensaatin

Huippunopeuden todentaminen oli vaikea tehtävä, koska parhaatkaan laboratorioissa normaalisti käytettävät kamerat eivät yllä näihin nopeuksiin. Tutkijat käyttivät nopeuden määrittämiseen laserpulssia.