Opetussatelliitti voitti paikan Kansainväliseltä avaruusasemalta
Amatöörin silmin Tessa Nikanderin ja Samuli Nymanin esittelemä KitSat ei heti näytä satelliitilta. Se on kahvipaketin kokoinen, varustettu vilkkuvaloilla ja latautuu kannettavaan tietokoneeseen kiinnitetyllä USB-kaapelilla.
”Tästä yksilöstä puuttuvat vielä satelliitin ulkokuoret ja aurinkopaneelit. KitSat on rakennettu samaan tapaan kuin muut Aallon satelliitit, mutta sen komponentit on vain valittu niin, että lapsikin pystyy juottamaan niitä yhteen”, Nyman selittää KitSatin ideaa.
KitSatissa on latautumista osoittavien valojen lisäksi kamera, GPS, Bluetooth-yhteys, radio, ilmanpainemittari ja kiihtyvyysmittari. Sen ensimmäinen versio koottiin 100-vuotiasta Suomea juhlistaneessa, ympäri maata kiertäneessä Avaruusrekassa, jossa pienimmät kokoajat olivat vain viisivuotiaita.
Pian kuka tahansa voi päästä testaamaan taitojaan, sillä opetussatelliitiksi suunnitellun KitSatin piirustukset, tarvikeluettelo ja ohjelmointiohjeet julkaistaan verkossa samaan aikaan Suomi 100 -satelliitin marraskuun puoliväliin suunnitellun laukaisun kanssa. Ja jos rakentelu ei kiinnosta, KitSatin voi tilata myös valmiiksi koottuna.
”Silloin voi keskittyä enemmän itse ohjelmointiin ja satelliitin operoimiseen”, Nikander selittää.
”Olemme kehittäneet opetusmateriaalia, jota voidaan käyttää avaruuslentojen simulointiin. Sen sijaan, että koululaiset ohjelmoivat asioita ruudulla, he voivat koodata satelliittia tekemään erilaisia juttuja. Meidän mielestä kaikki Suomen peruskoulut tarvitsevat oman satelliitin. Ja Heurekassakin on jo innostuttu tästä”, Nyman sanoo.
Erikoinen hyllypaikka
Elokuussa Nikander ja Nyman voittivat tiiminsä kanssa erikoispalkinnon YK:n kansainvälisessä World Challenge Finland -innovaatiokilpailussa, jossa etsittiin kekseliäitä, satelliittidataa hyödyntäviä palveluita. Palkinnon myönsi Space Nation, joka tunnetaan erityisesti sovelluksesta, jolla kuka tahansa voi harjoitella astronauttitaitoja omalla puhelimellaan. Yritys tekee bisnestä myös vuokraamalla kymmenien tuhansien eurojen arvoisia hyllypaikkoja lähes 400 kilometrin korkeudessa – Kansainvälisellä avaruusasemalla.
”Space Nationilla on siellä vuokrattuna hylly, jonne voi lähettää periaatteessa mitä tahansa. Me voitimme paikan KitSatille, joka kantaa mukanaan samanlaista Turun yliopiston RADMON-säteilymittaria kuin Aalto-1-satellitillakin on matkassaan”, Nyman kertoo.
Säteilymittarin saaminen Kansainväliselle avaruusasemalla on merkittävä askel, sillä sen ansiosta opiskelijat pystyvät vertaamaan maan päältä ja avaruudesta saatavaa säteilydataa. Mutta mitä tehdä omalle KitSatille, kun takataskusta ei löydy kymmeniä tuhansia?
”Avaruusrekassa rakennetun KitSatin missio tehtiin sääpallolla”, Nyman paljastaa.
”Satelliittia voi lennättää vaikka dronella, tai lapsi voi ottaa sen kainaloon ja juosta kauemmas. Tärkeintä on, että saadaan etäisyyttä – radion kannalta ei ole niin väliä, onko sitä 100 metriä vai 100 kilometriä.
Luovuutta voi käyttää myös satelliitin kotelon suunnittelussa. Nyman ja Nikander rohkaisevat kokeilemaan – materiaalina voi käyttää vaikka puuta tai maitopurkkia.
”Olemme kyllä myös suunnitelleet tekevämme omasta kotelostamme 3D-mallin, jonka avulla jokainen voi sitten 3D-printata kotelon omalle satelliitilleen”, Nikander lupailee.
Lisätietoja
Samuli Nyman
samuli.nyman@aalto.fi
Tessa Nikander
tessa.nikander@aalto.fi
Ryhmäkuvassa voittoisa KitSat-tiimi, Tessa Nikander ja Samuli Nyman oikealla.
Lue lisää uutisia
Äänesi paljastaa enemmän kuin uskot – tutkijat kehittävät keinoja suojata puheeseen kätkeytyvää tietoa
Puheteknologiat yleistyvät vauhdilla, ja samalla kasvaa riski siitä, että ääni paljastaa arkaluonteista tietoa terveydestä, taustoista tai mielipiteistä. Aalto-yliopiston tutkijat kehittävät keinoja mitata ja rajoittaa sitä, mitä kaikkea puheesta voidaan päätellä.
Aallon vuosi 2025: Kvanttihyppyjä, luovia loikkia ja ratkaisuja parempaan elämään
Kasvua, teknologiaa ja teollisuuden uudistumista, ihmislähtöisiä ratkaisuja, terveys ja arjen hyvinvointi sekä hauskaa arkea ja toimivia yhteisöjä.
Miljoonarahoitus uuden sukupolven koneteknologian kehittämiseen – tavoitteena tuottavuusloikka useilla vientialoilla
BEST-hankkeessa kehitetään uudenlaisia tiiviste-, laakerointi- ja vaimennusteknologioita useiden teollisuudenalojen käyttöön.