Ongelmien ulkoistamisesta hallittuun palvelujohtamiseen

Jatkuvat säästötarpeet lisäävät painetta julkisen sektorin toiminnan tehostamiseen. Omat resurssit ovat koetuksella, kun palveluita tulisi tuottaa yhä enemmän ja alati pienemmillä kustannuksilla. Palveluiden ulkoistamisesta yksityisille onkin tullut kunnissa arkipäivää.

Yksi kuntien kompastuskivistä on palveluntuotannon huono ennakointi. Siinä missä yksityiset arvioivat palveluntuotantoaan jatkuvasti, reagoidaan julkisella puolella tyypillisesti vasta ongelmiin.

Ulkoistaminen alkaa vasta, kun sisäisen palvelun laatu tai saatavuus on ollut jo jonkin aikaa huonoa, eikä ratkaisuja ongelmiin tunnu löytyvän talon sisältä, kertoo Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta väittelevä Suvituulia Taponen.

Taponen etsi väitöstutkimuksessaan vastauksia siihen, onko palveluiden ulkoistaminen ensisijainen keino julkisen palveluntuotannon tehostamiseen. Tutkimuksen keskiössä olivat sosiaali- ja terveyspalvelut ja lähteinä oli 17 julkista ja neljä yksityistä organisaatiota.

Ryhtiliikettä johtamiseen

Palveluiden ulkoistamisen sijaan julkinen puoli voisi tehostaa toimintaansa myös palvelujohtamisen ryhtiliikkeellä. Sisäistä palvelutuotantoa tulisi mitata nykyistä paremmin ja myös seurata yhtä tarkasti kuin sopimukseen perustuvaa ulkoista tuotantoakin.

"Yllätyin itsekin siitä, kuinka vähän tietoa julkiset organisaatiot keräävät toiminnastaan ja palvelutuotannostaan. Säännöllinen toiminnan seuranta ja tulosten mittaaminen auttaisi puuttumaan riskeihin sisäisen palvelujohtamisen keinoin", Taponen sanoo.

Kunnissa ulkoistamista kannattaa harkita erityisesti silloin, kun palvelun tarve vaihtelee voimakkaasti.

Julkisellakin puolella ulkoistettuja palveluita johdetaan jo melko tehokkaasti. Keskeistä on palvelusopimuksen käyttö johtamisen ja toiminnan kehittämisen välineenä. Sopimus täytyy tuntea puolin ja toisin.

Epävarmuutta ulkoistamiseen voivat tuoda poliittinen riski, palvelun laatuun liittyvä riski sekä markkinariski.

Paikallispolitiikassa ulkoistaminen voidaan hylätä, tai sen kohdetta supistaa, ideologisin perustein, vaikka se olisikin perusteltua esimerkiksi terveyskeskuksen lääkäripulan vuoksi. Palvelun laatu voi huonontua palveluketjun sirpaloituessa, kun tuottajien määrä kasvaa. Riskinä voi myös olla markkinoiden huono kilpailutilanne.

Apua hankinta- ja terveysasiantuntijoilta

Ennen väitöstyön aloittamista Taponen sai tosituntumaa ulkoistamiseen konsultoimalla reilun kolmen vuoden ajan julkisia hankintoja.

"Pääsin käytännössä tutustumaan ulkoistamisen hyötyihin ja haasteisiin. Väitöstutkimusta varten maltoin ottaa työstäni vain vuoden opintovapaan. Käytännön tuntemus ja kokemukset olivat iso etu tutkimuksen tekemisessä", hän kertoo.

Tutkimus vei Taposen myös puoleksi vuodeksi Englannin King’s College Londoniin, jossa hän perehtyi Britannian terveyspalveluihin ja niiden palvelutuotannon uudistamiseen.

"Englannin kokemusten perusteella toivoisin näkeväni maakuntaorganisaatioiden palkkalistoilla hallintohenkilöiden lisäksi terveydenalan ammattilaisia, jotka ottaisivat oman vastuunsa palvelun seurannasta ja kehittämisestä. Hankinta-ammattilaisten apua taas tarvitaan kilpailutusten perusteella syntyneiden palvelusopimusten johtamisessa."

Lisätietoja:
Suvituulia Taponen
[email protected]
p. 040 762 9508

Suvituulia Taposen väitöstilaisuus on perjantaina 31.3. klo 12.00 alkaen Chydenia-rakennuksessa (Runeberginkatu 22-24, Helsinki). Tervetuloa.