Ohjelmoinnin MOOC-kurssin suosio yllätti
MOOC eli Massive Open Online Course tarkoittaa verkkokurssia, johon kaikilla on vapaa ja ilmainen pääsy. Samalle kurssille voi osallistua tuhansia opiskelijoita ja opiskeluajoista voi päättää vapaasti. Ainoastaan tehtävien määräajat on usein aikataulutettu.
Syyskuussa Aalto-yliopistossa alkaneelle ohjelmoinnin MOOC -kurssille ilmoittautui yhteensä 2648 opiskelijaa, joista on lukiolaisia 265, opettajia 165 ja aaltolaisia 485. Kurssin suosio yllätti järjestäjät, joskin ohjelmointitaitojen ja MOOCien suosiosta on ollut viitteitä.
− Halusimme jakaa Aallon opiskelijoille kehitetyn Ohjelmointi 1 -kurssin materiaalin avoimesti, koska saimme loistavaa palautetta opiskelijoilta, kertoo kurssin suunnittelusta vastannut yliopistonlehtori Juha Sorva.
Ohjelmoinnin perusteiden opetukseen MOOC sopii mainiosti, sillä oppiminen vaatii paljon harjoittelua tietokoneella. Kurssia jäsentävä sähköinen oppikirja sisältää tehtäviä, vuorovaikutteisia osioita, animaatioita ja videoita. Useimmista ohjelmointitehtävistä opiskelija saa automaattisen palautteen välittömästi. Ongelmatilanteissa apua voi kysyä kurssin sähköisillä foorumeilla.
− MOOC-opiskelu vaatii aktiivisuutta ja oma-aloitteisuutta, se ei ole vain helppoa ja kätevää. Pelkän sähköisen foorumin käyttäjänä voi olla vaikeampi aktivoitua kuin jos vieressä istuu opiskelukaveri tai ohjaaja. Kurssiin on varattava myös aikaa, mikä on esimerkiksi työssäkäyvälle hankalampaa kuin täyspäiväiselle opiskelijalle, sanoo Juha Sorva.
Kurssille voi tulla innostumaan
Aallon MOOC-kurssi on ollut käynnissä pari viikkoa, ja kurssille ilmoittautuneista noin puolet on tehnyt kaksi ensimmäistä tehtävää aikataulussa. Opiskelijamäärän arvioidaan vielä putoavan, mikä on tyypillistä MOOCeille. Osa osallistujista haluaa tutustua vain tiettyyn osaan kurssista.
Ohjelmoinnin MOOC antaa hyvät perusvalmiudet ohjelmointiin, ja vastaavaa opetusta saaneet Aallon opiskelijat ovat esimerkiksi päässeet alan yrityksiin kesätöihin. Lukiolaisille MOOC voi toimia näyteikkunana yliopisto-opiskeluun. Opettajat puolestaan hakeutuvat mukaan, koska ohjelmointitaitoja integroidaan jo nyt muihin oppiaineisiin.
− Se on hyvä suuntaus, sillä ohjelmoinnin kautta voi tarkastella monia oppiaineita. Tarvitaan kuitenkin nykyisiä MOOCeja parempaa ja monimuotoisempaa verkko-opetusta sekä verkko-opetuksen ja perinteisen opetuksen yhdistämistä, jotta erilaiset kohderyhmät tulevat huomioiduiksi, arvioi Sorva.
Verkkoon tukeutuvaa opetusta on järjestetty isoille, jopa yli tuhannen hengen ryhmille jo TKK:n aikana, mutta nyt meneillään oleva ennätys-MOOC on nostanut tekemisen meininkiä.
− Olemme pyrkineet tarjoamaan opiskelijoille suhteellisen runsasta neuvontaa, vaikka kyseessä on MOOC. Osallistujamäärää ei tässä muodossa voi skaalata loputtomiin, sillä MOOC-kurssillamme on vain kaksi opettajaa ja kaksi assistenttia. Mutta alku on mennyt adrenaliinihuumassa ja tekemisen into on ollut valtava, hehkuttaa Juha Sorva.
Lisätietoa:
yliopistonlehtori Juha Sorva
[email protected]
yliopisto-opettaja Otto Seppälä
p. 050 408 0539
[email protected]
Ohjelmoinnin MOOC Aalto-yliopistossa
mooc.fi
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
Tutkimus: Matalan hierarkian organisaatioissa isoja periaatekysymyksiäkin ratkotaan porukalla Slackissa
Aalto-yliopiston alumni, vieraileva tutkijatohtori Lauri Pietinalho New Yorkin yliopiston Sternin kauppakorkeakoulusta ja Aalto-yliopiston apulaisprofessori Frank Martela selvittivät tuoreessa tutkimuksessa, miten matalan hierarkian organisaatiot käsittelevät yhteisiä toimintaperiaatteita vastakkainasettelutilanteissa ja miten auktoriteetti niissä toimii.
Fyysikot saivat bakteerit uimaan lähes täydellisissä riveissä
Bakteerien ohjaaminen onnistui magneettikentän avulla. Löytö auttaa ymmärtämään bakteeripopulaatioiden käyttäytymistä ja voi jatkossa auttaa esimerkiksi kehittämään uuden sukupolven materiaaleja, joista kaavaillaan apua muun muassa lääkkeiden kohdennettuun kuljettamiseen kehon sisällä.
Tutkijat loivat ainutlaatuisen ennustemallin kuvaamaan pandemian leviämistä maiden rajojen yli
Pohjoismainen yhteishanke pureutui koronaviruksen leviämiseen vuonna 2020. Tutkimuksen avulla voidaan jatkossa ennakoida paremmin, milloin ja mitkä matkustusrajoitukset ovat pandemiaolosuhteissa tarkoituksenmukaisia.