Uutiset

Nopeaan kirjoittamiseen ei tarvita kymmentä sormea

Omia kirjoitusmenetelmiään käyttävät ovat yhtä nopeita kuin kursseilla käyneet.

Optinen liikkeentunnistusjärjestelmä tallentaa käsien ja sormien tarkat liikkeet kirjoittamisen aikana. Silmänliikelasit seuraavat koehenkilön katsetta näytön ja näppäimistön välillä. Kuva: Aalto-yliopisto, Mikko Raskinen

Aalto-yliopiston tutkijat selvittivät kolmenkymmenen eri-ikäisen ja taidoiltaan eritasoisen henkilön kirjoituskäyttäytymistä. Tutkimustulokset haastavat yleisen uskomuksen, jonka mukaan nopea kirjoittaminen edellyttää kymmensormijärjestelmän hallitsemista.

– Yllättävä havainto oli, että kirjoituskurssin käyneiden henkilöiden keskimääräinen nopeus ja tarkkuus vastasivat itseoppineiden, keskimäärin vain kuutta sormea käyttävien kirjoittajien saamia tuloksia, tohtorikoulutettava Anna Feit kertoo.

Tiedot kerättiin optisella liikkeentunnistusjärjestelmällä, joka tallensi sormien tarkat liikkeet kirjoittamisen aikana. Samanlaisia tarkkaan tallentamiseen perustuvia järjestelmiä käytetään ammattimaisessa elokuvanteossa.

– Kun henkilöltä kysytään, mitä sormia hän käyttää kirjoittamiseen, hän ei osaa sanoa tarkasti. Vastaus saadaan selville liikkeenseurannalla kerätyistä tiedoista. Ensimmäistä kertaa voidaan sanoa tarkasti, mikä sormi painaa mitäkin näppäintä, Feit sanoo.

Tietokoneen käytön perustoimintojen kuten kirjoittamisen sekä kognitiivisten että motoristen näkökohtien ymmärtäminen auttaa uusien käyttöliittymien suunnittelussa ja voi johtaa uusiin opetusmenetelmiin ja parempaan käyttäjätukeen. 

Sormien liikkeet näppäimistöllä. Strategia omia kirjoitusmenetelmiä ja kymmensormijärjestelmää käyttävien välillä.

Käyttötarve määrää tekniikan

Liikkeentunnistuksen tiedot osoittavat, että sormien määrän sijaan kirjoitusnopeuteen vaikuttavat muut tekijät. Nopeat kirjoittajat ovat esimerkiksi oppineet pitämään kätensä paikoillaan sen sijaan, että liikuttaisivat niitä näppäimistöllä. Lisäksi he käyttävät johdonmukaisesti samaa sormea tietyn kirjaimen kirjoittamiseen.

Mielenkiintoinen havainto oli, että useimmat koehenkilöistä käyttivät vasenta ja oikeaa kättä hyvin eri tavalla. Vasen käsi pysyi aina samassa asennossa, kun taas oikea käsi liikkui usein puolelta toiselle ja sillä käytettiin suurta määrää näppäimiä.

Tutkijat uskovat, että kirjoitustekniikat syntyvät tietokoneen eri käyttötarpeista.

– Kymmensormijärjestelmä on kehitetty kirjoituskoneella kirjoittamiseen, joten siitä ei ole hyötyä esimerkiksi kuvankäsittelyjärjestelmän pikanäppäimissä tai pelaamisessa, jossa käytetään usein pelkkää hiirtä. Uskomme, että itseoppineet kirjoittajat muokkaavat menetelmäänsä näiden toimintojen erityispiirteiden mukaan, professori Antti Oulasvirta arvioi.

Tutkimuksessa havaittiin useita erilaisia tapoja liikuttaa käsiä kirjoittamisen aikana.  Yhteistä oli se, että jokaisessa samaa menetelmiä käyttävissä ryhmissä oli hyvin hitaita ja hyvin nopeita kirjoittajia.

– Kunnolla opitusta kymmensormijärjestelmästä voi olla etua. Kirjoittajat, jotka eivät olleet käyneet kursseja, käyttivät kaksi kertaa enemmän aikaa sormien katsomiseen. Tämä voi vaikuttaa kirjoitusnopeuteen monimutkaisissa editointitehtävissä, Oulasvirta painottaa.
 

Tulokset esitellään maailman suurimmassa ihmisten ja tietokoneen vuorovaikutukseen keskittyvässä CHI-konferenssissa San Josessa, Yhdysvalloissa toukokuussa 2016. Euroopan tiedeneuvosto (ERC) myönsi professori Oulasvirralle noin 1,5 miljoonan euron ERC Starting Grant rahoituksen viideksi vuodeksi.
 

Lisätietoja:
Professori Antti Oulasvirta
Aalto-yliopisto
puh 050 3841561
[email protected]

Tohtorikoulutettava Anna Feit
Aalto-yliopisto
puh 050 4355039
[email protected]

Materiaalit nähtävissä userinterfaces.aalto.fi/how-we-type

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Havainnekuva rintasyöpäsoluista mikroskoopissa
Mediatiedotteet Julkaistu:

Rintasyöpäsolu leviää tekemällä kudosmateriaaliin käytäviä – uusi mittausmenetelmä paljasti hämmästyttävän tiedon solun käyttämistä voimista

Mittaukset osoittivat, että solu tuottaa voimasykäyksiä paljon lyhyemmissä sykleissä kuin aiemmin on ajateltu. Aalto-yliopiston ja Stanfordin yliopiston kehittämä mittausmenetelmä voi auttaa rintasyöpätutkimusta ja vauhdittaa lääkkeiden kehitystä.
Tuoleja ravintolatilassa, taustalla asiakaspalvelutilanne
Mediatiedotteet Julkaistu:

Uusi teknologia voi auttaa tekemään kestäviä ruokavalintoja

Lohkoketjusovellus antaa tietoa ruoan ympäristövaikutuksista ja paremman kokonaiskuvan eri valintojen merkityksestä.
A schematic showing two circular light waves coming from the left, passing through a square representing the modulator, and emerging as a single linear light beam.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Valollakin on kätisyys – ja sen hallitseminen tehostaa optista teknologiaa

Uusi optinen modulaattori on miljoonaa kertaa nykyisiä vaihtoehtoja nopeampi. Se voi parantaa optisten teknologioiden suorituskykyä monissa sovelluksissa, viestinnästä tietotekniikkaan.
Lauri Parkkonen and the family cat, Roosa. Photo: Lauri Parkkonen, Aalto, University.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Mitä koirien ja kissojen aivoissa tapahtuu? Uusi kuvantamismenetelmä selvittää lemmikkien mielen saloja

Aalto-yliopiston professori Lauri Parkkosen ryhmä on vuosia kehittänyt kvanttioptisia antureita aivomagneettikäyrän eli magnetoenkefalografian (MEG) mittaamiseen. Toisin kuin perinteisessä MEG-laitteessa, jossa hyvin kylmässä toimivat suprajohtavat anturit vaativat ympärilleen senttimetrejä paksun lämpöeristeen, nämä uudet huoneenlämpötilassa toimivat anturit voidaan tuoda suoraan pään pinnalle. Tämä mahdollistaa entistä tarkemmat aivomagneettikäyrien mittaukset. MEG-kuvantaminen on tutkittavalle kivutonta ja turvallista.