Uutiset

Nollaenergiatalot ovat vielä vieraita suomalaisille

Vuodesta 2020 eteenpäin EU:ssa rakennetaan ainoastaan nollaenergiataloja. Niiden idean tuntee vain puolet suomalaisista, tuore tutkimus osoittaa.

Suomalaiset suhtautuvat positiivisesti uusiutuvan energian käyttöön, mutta ovat haluttomia maksamaan siitä. Lisäksi he tuntevat huonosti sen merkityksen tulevaisuuden rakentamisessa. Tämä käy ilmi Aalto-yliopiston tekemästä kyselytutkimuksesta, jolla selvitettiin asukkaiden tietoutta ja mielikuvaa muun muassa uusista energiateknologioista ja nollaenergiataloista.

”Selvä enemmistö suhtautui uusiin energiateknologioihin joko erittäin myönteisesti, myönteisesti tai neutraalisti. Silti vain kolmannes piti niiden hyödyntämistä asuintalojen yhteydessä tärkeänä, ja valtaosa ei ollut valmis maksamaan niistä ylimääräistä. Nollaenergiatalon käsite oli tuntematon peräti 46 prosentille vastaajista”, vanhempi yliopistonlehtori, tekniikan tohtori Kari Alanne tiivistää raportin tulokset.

Paneelit kaikkiin taloihin

EU:n energiatehokkuusdirektiivi määrää jäsenvaltiot varmistamaan, että vuoden 2020 loppuun mennessä kaikki uudet rakennukset ovat lähes nollaenergiataloja. Lähes nollaenergiatalon kriteerit ovat jäsenmaissa vasta työn alla, mutta Alanteen mukaan niiden suurin ero nykyisiin rakennuksiin on erittäin suuressa energiatehokkuudessa ja uusiutuvan energian käytön maksimoimisessa. Käytännössä tämä tarkoittaa energialähteiden integroimista kaikkiin rakennuksiin.

”Pientaloissa ne ovat käytännössä aurinkosähköpaneeleita; rakennusryhmissä, kuten omassa Townhouse-hankkeessamme voidaan hyödyntää myös isompia biomassalla käyviä tuotantolaitoksia”, Alanne selittää ja myöntää yllättyneensä siitä, miten vähän nollaenergiarakentamisesta ollaan valmiit maksamaan – ja miten huonosti sen idea tunnetaan.

”Nämä ovat ehkä asioita, jotka alkavat kiinnostaa vasta rakentamisvaiheessa”, hän pohtii.

Uusiutuvan energian käytön tärkeimmäksi motiiviksi vastaajat nostivat käyttö- ja ylläpitokustannusten alenemisen.

Uusiutuvan energian käytön tärkeimmäksi motiiviksi vastaajat nostivat käyttö- ja ylläpitokustannusten alenemisen. Ilmastonmuutoksen hillitsemistä enemmän vaakakupissa painoi luonnonvarojen säästäminen, ja uusiutuvan energian käytöstä syntyviin esteettisiin haittoihin suhtauduttiin myönteisemmin kuin meluhaittoihin. Kari Alanne ennustaa, että tulevaisuudessa uusiutuvat energialähteet sulautuvat yhä enemmän itse rakennuksiin.

”Periaatteessa kaikki rakennuksen pinnat voitaisiin tulevaisuudessa valjastaa aurinkosähkölle. Aurinkopaneeli voidaan vaikka maalata seinään ja laittaa ikkunapintaan, mikä vähentää lämpökuormaa, kun osa säteilystä muutetaan sähköksi.”

Kysely toteutettiin verkkopaneelina marras-joulukuussa 2014 Aalto-yliopiston energiatekniikan laitoksen AEF Energy-efficient Townhouse- tutkimusprojektin yhteydessä, ja sen kokonaislaajuus oli 1358 haastattelua.

Lisätietoa:

Vanhempi yliopistonlehtori, tekniikan tohtori Kari Alanne
puh. 050 430 6837
[email protected]

 

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Magnetic materials
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Uusi harppaus kohti magneettien ominaisuuksien äärimmäisen tarkkaa hallintaa

Aalto-yliopiston apulaisprofessori Jose Lado oli mukana tutkimuksessa, jossa keksittiin uusi tapa suunnitella eksoottisia turhautuneita magneetteja.
Pohjoisen ikirouta-alueen vehreää kasvillisuutta. Kuva: Ive van Krunkelsven
Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Ikiroudan sulaminen voi lisätä kasvihuonepäästöjä luultua enemmän – syynä kasvien juurten vauhdittama lisähajotusilmiö

Lisähajotusilmiö voi yksinään johtaa jopa 40 miljardin hiilitonnin vapautumiseen ikiroudasta vuoteen 2100 mennessä.
vaping
Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tekoälyn avulla tehty tutkimus osoitti: Instagram tulvii nuoria houkuttelevaa sähkötupakkamainontaa

Sadoista tuhansista sähkötupakkajulkaisuista yli 60 prosenttia oli peräisin yritystileiltä. Nuorille mainostetaan muun muassa sähkötupakan makutiivisteitä.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Lähes puolet pienistä ja keskisuurista yrityksistä on hakenut koronakriisissä julkista tukea, vain alle kuudesosa pankkilainaa

Aalto-yliopiston, Erasmus-yliopiston (Hollanti) ja St. Gallenin yliopiston (Sveitsi) tutkijaryhmä on selvittänyt suomalaisten pienten ja keskisuurten yritysten rahoitusvaihtoehtoja ja tulevaisuudennäkymiä koronakriisissä.