Uutiset

Nobelisti suo opiskelijoilleen työrauhan

Hiroshi Amano on ratkaissut aikatauluhaasteensa antamalla vapautta. Sen avulla hänkin teki siniseen lediin johtaneet läpimurtonsa.
Hiroshi Amano sai yhdessä Isamu Akasakin ja Shuji Nakamuran kanssa fysiikan Nobelin sinisen led-valon kehittämisestä.

Viime syksynä myönnetty Nobel-palkinto pisti Hiroshi Amanon kalenterin hetkessä sekaisin. Satoja luentokutsuja ja haastattelupyyntöjä, tuhansia lentokilometrejä ja kymmeniä juhlallisuuksia – jääkö tutkimukselle aikaa enää laisinkaan?

”Olen ratkaissut haasteen antamalla tutkimusryhmäni opiskelijoille vapautta”, hyväntuulinen Amano vastasi täpötäydelle salilliselle Aalto-yliopiston opiskelijoita, henkilökuntaa ja vierailijoita, jotka olivat kerääntyneet kuulemaan tarinaa valaistuksen mullistaneiden ledien synnystä.

”Tein itsekin läpimurtoni hyvin itsenäisesti, ilman professorin valvontaa. Minulla oli tunne siitä, että sinisten ledien avulla voisin muuttaa maailmaa, mutta enpä tiennyt, millaisen haasteen edessä olin”, hän muisteli.

Amanon rooli oli erityisen merkittävä sinisessä ledissä käytettävän puolijohdemateriaalin, galliumnitridin, valmistusmenetelmien kehittämisessä 1980-luvulla. Nyt ledejä alkaa olla jo kaikkialla, eikä ihme: hehkulamppuun ja loisteputkeen verrattuna led on ylivoimainen sekä kestossa että energiatehokkuudessa.

Onko maailman arvostetuimman tiedepalkinnon voittaneella tutkijalla vielä unelmia?

”Maailmassa on suuria haasteita, jotka liittyvät ympäristöön, ruokaan ja energiaan. Meillä on yhä paljon tehtävää viimeisen parissa; valaistuksen tehokkuutta pitää vielä pystyä parantamaan. Toivon, että nuoret ovat niin kunnianhimoisia, että keksivät vielä ledejäkin parempia valonlähteitä"; hän vetosi.

Amanon kanssa yhteistyötä tekevä Aalto-yliopiston professori Filip Tuomisto iloitsi siitä, että tuore nobelisti saatiin luennoimaan  - juuri sopivasti kansainvälisenä valon vuonna. Amanon oikealla puolella Aalto-yliopiston tutkimuksesta vastaava vararehtori Tuija Pulkkinen.

Kuvat Mikko Raskinen

 

 

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

PERUS-SKENE-hankkeen logo.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Alue- ja yhdyskuntarakenteen seuranta vaatii monipuolisia mittareita

PERUS-SKENE-hankkeen toisessa työpajassa käsiteltiin alue- ja yhdyskuntarakenteen kehityksen seurannan tarpeita ja todennäköisiä kehityskulkuja.
3D
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Suomen 3D-tulostuspalkinnon suunnittelukilpailu

Kaikille avoimen kilpailun tavoitteena on suunnitella Suomen 3D-tulostuspalkinto -kilpailun kiertopalkinto.
Kuva puisesta sisäkatosta
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Asuntoja rakennetaan suuriin kaupunkeihin yhä enemmän, mutta hinnat nousevat jatkuvasti – kyseessä ei ole vain negatiivinen ilmiö

Hintojen nousun ymmärtäminen vaatii ennen kaikkea muuttoketjujen ymmärtämistä, kirjoittaa apulaisprofessori Tuukka Saarimaa.
Maastomittauksien tekoa
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Valokuvaaja törmäsi kaukokartoittajiin – syntyi kirja metsästä, näkemisestä ja tieteen tarkoituksesta

Yhden kaunis kaarnapinta on toisen raakaa dataa, sanoo Ground Truth (Maastototuus) -kirjan kuvannut Sheung Yiu.