Uutiset

Neurotieteen Twitter-konferenssi onnistui yli odotusten

Konferenssi tavoitti Twitterissä kaikkiaan 0,6 miljoonaa käyttäjää.
Kuvassa vasemmalta Juulia Suvilehto, Enrico Glerean, Koos Zevenhoven, Annika Hultén ja Tommi Himberg. Kuva: Jaakko Järvinen, Aalto-yliopisto.

Huhtikuussa järjestetyn aivotutkimuksen Twitter-konferenssin parissa koettiin liuta onnistumisia, mukaan lukien Kaskas Median järjestämän Liikutu tiedosta –kilpailun voitto, joka myönnetään vuosittain ansiokasta tutkimusviestintää tehneelle projektille. Itse konferenssi onnistui yli odotusten, myös numeroiden valossa. Vilkas keskustelu poiki yli 1300 viestiä #brainTC –hashtagilla, ja hashtag tavoittikin varovaisen arvion mukaan jopa 0,6 miljoonaa Twitter-käyttäjää.

”Esitykset tiivistettiin muutamaan twiittiin, ja ne olivat lähes poikkeuksetta todella toimivia ja luovia, siivittäen samalla kommentteja ja keskustelua. Vertailun vuoksi suurin neurotieteen konferenssi kerää yhteen 30 000 ihmistä, ja Twitterin #brainTC-hashtag tavoitti 600 000 uniikkia käyttäjää”, summaa Tommi Himberg.

Kansainvälisesti katsoen Twitterissä on varsin paljon tutkijoita, ja konferenssi onnistui saamaan vaikuttavia keynote-puhujia, joilla on myös huomattava määrä seuraajia Twitterissä. Samalla konferenssilla on kasvuvaraa, erityisesti Euroopan ulkopuolella. USA on suuri tiedevaikuttaja, kun taas esimerkiksi Etelä-Amerikassa ja Afrikassa konferenssi voisi tuoda suurimman hyödyn vähäisempien resurssien ja viisumiongelmien vuoksi.

Kalvosulkeiskoomasta kiinnostaviin esitystapoihin

Riitta Harin puhe oli yksi konferenssin onnistuneimmista, koska hänen aiheensa aivojen ja ajattelutoiminnan joustavoittamisesta taiteen keinoin oli toimiva, hän osasi taitavasti yhdistää sekä tiedeväestön että suuren yleisön kiinnostuksen kohteet, hän käytti Twitterin ominaisuuksia erinomaisesti, ja lisäksi hänellä oli vetävä tapa kertoa tarinaa”, kuvailee Koos Zevenhoven.

Videoita hyödynnettiin vain kahdessa esityksessä, kun taas hymiöitä ja kuvasymboleita käytettiin yleisemmin lyhentämään tekstiä.

”Konferenssin kahvitauoilla kävi ilmi, että konferenssiin osallistuttiin aina suorana, ilman ajastettuja twiittejä, ja hyvin monenlaisista tilanteista: kesken juhlaillallisen tai lennon, matkalla toiseen konferenssiin, ja lapsen kanssa yhdessä ollessa. Tieteellinen osallistuminen pystyttiin hyvin yhdistämään tavanomaiseen arkeen”, lisää Annika Hultén.

Myös yhdenvertaisuuden tavoite toteutui, osallistujien sukupuolijakauman ollessa noin puolet miehiä ja puolet naisia, kun yleisesti konferenssien puhujista enemmistö on miehiä. Mukana oli myös osallistujia kaikista akateemisen uran vaiheista.

”Saimme Twitter-konferenssista paljon positiivista palautetta. Mainittakoon niistä erikseen perinteiseen konferenssiin liitetyn kalvosulkeiskooman välttäminen tuoreiden ja tiivistettyjen esitystapojen kautta, sekä se, että neurotieteen ulkopuoliset kertoivat saaneensa esityksistä paljon irti”, lisää lopuksi Juulia Suvilehto.

Aikavyöhykkeet tuottivat aluksi hieman päänvaivaa ja käsityötä konferenssin järjestäjille, Enrico Glereanille, Tommi Himbergille, Annika Hulténille, Juulia Suvilehdolle ja Koos Zevenhovenille, johtuen myös kesäaikaan siirtymisestä, mutta lopulta kaikki puhujatkin olivat äänessä oikea-aikaisesti.

Lisätietoa:

Storify sivulla brain.tc

Liikutu tiedosta

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Korkealta (Hotelli Clarionista) otettu maisemakuva Helsingin Hietalahdesta, etualalla merta
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Argumenta-hanke arkkitehtuurin historian ja restauroinnin professuuriin

Hankkeen tarkoituksena on syventää ja lisätä yhteiskunnallista keskustelua modernin rakennuskannan kohtalosta.
Urs Dieker working with wood, kuva Eren Öztekin
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Hollywood-puvustaja luo säihkettä biomateriaaleista

Tulevaisuuden tv- ja elokuvapuvustus pohjautuu luonnonmateriaaleihin, uskoo tekstiilitaiteilija Urs Dierker.
Kuva: Eeva Suorlahti
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Uudessa pohjoismaisessa yhteishankkeessa tehostetaan tekstiilien kierrätystä

Suurin osa Pohjoismaissa käytetyistä tekstiileistä päätyy sekajätteeksi uudelleenkäytön tai kierrättämisen sijaan. Kaksivuotisessa pohjoismaisessa hankkeessa selvitetään maiden välisiä yhteistyömahdollisuuksia käytettyjen tekstiilien lajittelussa ja käsittelyssä.
Professori Nitin Sawhney istumassa rannalla, kuva: Veera Konsti
Aalto Magazine, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Arjen valintoja: Nitin Sawhney, miten kriisit muuttavat meitä?

Työelämäprofessori on nähnyt, miten kriiseissä ihmiset järjestäytyvät ruohonjuuritasolla auttaakseen toisiaan.