Uutiset

Neljä koronaan liittyvää tutkimushanketta sai Suomen Akatemian erityisrahoituksen

Hankkeet tutkivat koronavirusta, pandemiaa ja sen vaikutuksia yhteiskunnassa. Neljälle Aallon hankkeelle myönnetty kokonaissumma on 730 000 euroa.
Henkilön käsi asettelemassa laboratoriovälinettä.
Kuva: Aalto-yliopisto / Mikko Raskinen

Neljä Aalto-yliopistossa käynnissä olevaa tutkimushanketta on saanut rahoitusta Suomen Akatemian COVID-19-erityishaussa. Aallolle myönnetyn rahoituksen kokonaissumma on 729 775 euroa.

Akatemiaprofessori Samuel Kasken tutkimusryhmälle on myönnetty 143 716 euron rahoitus. Hankkeen tavoitteena on kehittää koneoppimiseen perustuvia teknologioita, jotka mahdollistavat arkaluonteisen tutkimusdatan jakamisen muille tutkijoille vaarantamatta tutkimukseen osallistuneiden henkilöiden yksityisyyttä. Kun dataa on mahdollista jakaa tällaisessa synteettisessä muodossa, sitä on saatavilla enemmän esimerkiksi Covid19-tutkimukseen. Tämä mahdollistaa luotettavampien johtopäätösten tekemisen ja esimerkiksi parempien hoitomenetelmien kehittämisen.

Kasken tutkimusryhmä sai aiemmassa tutkimuksessaan selville, että synteettisen datan pohjalta voi tehdä yhtä luotettavia tilastollisia johtopäätöksiä kuin alkuperäisen datan avulla.
Lisäksi tutkijat kehittävät kontaktiketjujen jäljityssovellusta varten teknologiaa, jonka avulla voi kerätä tilastotietoa ihmisten kontakteista yksityisyydensuojaa vaarantamatta. Työ tehdään yhteistyössä Suomen jäljityssovelluksen kehittäjien kanssa.

Apulaisprofessori Ewald Kiblerin ryhmälle on myönnetty 188 024 euron rahoitus. Ryhmä tutkii yli 50-vuotiaita yrittäjiä, joille koronakriisi on muita vakavampi paitsi suurempien terveysriskien myös välittömien eläkkeisiin kohdistuvien vaikutusten takia. Lisäksi keskimääräisen eliniän näkökulmasta heillä on lyhyempi aika elvyttää yritystoimintaansa kriisin jälkeen.

Tutkimusprojekti antaa teoreettista tietoa yrittäjyyden paineensietokyvystä Suomessa, Saksassa, Italiassa ja Britanniassa, joissa väestö ikääntyy. Lisäksi tavoitteena on tuottaa perusteltuja suosituksia siitä, miten ikääntyviä yrittäjiä voitaisiin tehokkaasti tukea sekä aineellisesti että henkisesti. Samalla voidaan antaa suosituksia siitä, miten yrittäjät voisivat hallita uhan aiheuttamaa ahdistusta ja selvitä mahdollisimman hyvin sekä kansallisista että maailmanlaajuisista kriiseistä.

Professori Jukka Seppälän tutkimushankkeelle on myönnetty 199 315 euron rahoitus. Tutkimuksen kohteena ovat polysakkaridit, jotka on funktionalisoitu eli muokattu antimikrobisiksi ja antiviraalisiksi. Polysakkarideilla pyritään estämään mikrobien ja virusten leviämistä pintojen kautta ja parantamaan suojavälineiden tehoa. Hankkeen tavoitteena on syntetisoida sekä kehittää materiaaleja ja pintarakenteita, joilla on virusten toimintaa estävä vaikutus. Näin voidaan parantaa suojavälineiden, kuten hengityssuojainten, tehokkuutta ja estää virusten leviäminen kosketuspintojen kautta.

Seppälän tutkimusryhmä on aiemmin julkaissut kokeellisia tutkimuksia, jotka osoittavat vastaavalla tavalla modifioidun nanoselluloosan olevan antiviraalinen. Ryhmä jatkaa vastaavalla tavalla muokattujen polysakkaridien syntetisointia ja testausta. Tavoitteena on löytää parhaat koostumukset ja testata konseptin toimivuutta eri mikrobi- ja virustyypeillä. Tuloksia voi odottaa vuoden 2021 alkupuolella, kun synteesityö ja karakterisointi ovat edenneet riittävästi.

Apulaisprofessori Ville Vuoriselle on myönnetty 198 720 euron rahoitus. Hanke tutkii koronaviruksen ilmateitse leviämiseen liittyviä riskitilanteita ruuhkaisissa julkisissa tiloissa. Laskennallisen fysiikan alaan kuuluva tutkimushanke yhdistää virtaussimulointi- ja Monte-Carlo-menetelmiä.

Tavoitteena on  selvittää, miten äärimmäisen pienet ilmassa leijuvat aerosolihiukkaset, jotka poistuvat hengitysteistä yskiessä, aivastaessa tai puhuessa, kulkeutuvat ilmavirran mukana. Hiukkaset kantavat mukanaan myös taudinaiheuttajia.

Hankkeen avulla pyritään löytämään kohonneen riskin paikkoja, jotta näissä paikoissa kulkevia ihmisiä voidaan ohjeistaa paremmin ja näin pienentää koronaviruksen tartuntariskiä. Hanke on ollut käynnissä jo kaksi kuukautta ja sen ensimmäinen tutkimusartikkeli on lähetetty vertaisarvioitavaksi. Lisää tuloksia pyritään esittämään tämän vuoden aikana.

Suomen Akatemian yleisjaosto päätti rahoituksesta 26. toukokuuta. Rahoituspäätöksessään Akatemia painotti sitä, että hankkeet ovat jo käynnissä. Näin ne pystyvät suuntamaan tutkimustaan nopeasti uudelleen tuottamaan tietoa ja ratkaisuja koronapandemiaan.

Yhteensä Suomen Akatemian COVID-19-erityishaussa oli jaossa rahoitusta 8,45 miljoonaa euroa. Rahoituksen sai 44 osahakemusta 12 organisaatiosta.

Lue lisää:
Suomen Akatemia päätti Covid-19-erityisrahoituksesta

 

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Tutkimus ja taide Julkaistu:

Lähes puolet pienistä ja keskisuurista yrityksistä on hakenut koronakriisissä julkista tukea, vain alle kuudesosa pankkilainaa

Aalto-yliopiston, Erasmus-yliopiston (Hollanti) ja St. Gallenin yliopiston (Sveitsi) tutkijaryhmä on selvittänyt suomalaisten pienten ja keskisuurten yritysten rahoitusvaihtoehtoja ja tulevaisuudennäkymiä koronakriisissä.
Aivokuori seuraa äänen piirteitä hyvin täsmällisesti ymmärtääkseen puhetta. Kuva: Aalto-yliopisto
Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Ihmisaivot seuraavat puhetta ajallisesti tarkemmin kuin muita ääniä

Tuore tutkimus osoittaa, että sanojen ymmärtäminen on aivoille millisekuntipeliä, mutta ympäristön ääniä ne tulkitsevat kokonaisuuksina. Tuloksista voi olla hyötyä, kun tutkitaan häiriöitä puheen käsittelyssä.
hukka-rakentamisessa-1
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Hukan mittaaminen paljastaa rakentamisen tuottavuuskehityksen pullonkaulat

Rakentamiselle tyypillinen projektikohtainen vaihtelu ja systemaattisuuden puute haastavat tuottavuuskehityksen. Aalto-yliopiston tutkimushanke kehitti menetelmiä niistä periytyvän hukan mittaamiseen sekä suunnittelussa että toteutuksessa. Mittarit osoittivat, että suurin osa työajasta on hukaksi luokiteltavaa tekemistä, joten hukkaa minimoimalla tuottavuuden kehityspotentiaalikin on huikea.
boson einstein
Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijat loivat maailman nopeimman Bosen–Einsteinin kondensaatin

Huippunopeuden todentaminen oli vaikea tehtävä, koska parhaatkaan laboratorioissa normaalisti käytettävät kamerat eivät yllä näihin nopeuksiin. Tutkijat käyttivät nopeuden määrittämiseen laserpulssia.