Nature julkaisi liikkuvuuden tutkijoiden artikkelin
Monet suurkaupungit ovat liikenteen sujuvuuden osalta jo umpikujassa, kaupungeissa kärsitään tunteja kestävistä liikenneruuhkista. Vuosittain 1,2 miljoonaa ihmistä menehtyy liikennekuolemissa, joista 90% tapahtuu kehitysmaissa. Puolet onnettomuuksista tapahtuu jalankulkijoille, pyöräilijöille ja moottoripyöräilijöille. Ennenaikaisten liikenteen pienhiukkaspäästöistä ja saasteista aiheutuvien kuolemien määrän arvellaan nousevan 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.
Valtaosa liikennetutkimukseen käytetystä rahoituksesta suunnataan teknologioiden kehittämiseen, jolla katsotaan olevan kaupallista potentiaalia – kuten itseohjautuvan auton kehittämiseen – mutta jotka saavat muutenkin yksityistä rahoitusta.
Nature-lehden 2.7. julkaistussa artikkelissa Eric Bruun ja Moshe Givoni pohtivat esimerkkien avulla vastauksia kuuteen kysymykseen:
– Miten liikennejärjestelmien vaikutuksia tulee arvioida?
– Miten kaupunkirakenne vaikuttaa kestävään kehitykseen, elintasoon ja toimintamenoihin?
– Miten liikkuvuutta voidaan parantaa?
– Miten julkista liikennettä voidaan parantaa kehitysmaissa?
– Miten hallintoa tulee kehittää?
Eric Bruun on ollut vierailevana professorina Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitoksella.
Moshe Givoni johtaa liikenteentutkimusyksikköä Tel Avivin yliopistossa, Israelissa. Hän opettaa Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitoksen liikennetutkimuksen kesäkoulussa (Summer School on Transportation 2015).
Lue Nature-artikkeli: Six research routes to steer transport policy
Liikennetekniikka (eng.aalto.fi)
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
Tutustu meihin: Professori Maria Sammalkorpi
Sammalkorpi on väitellyt tohtoriksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 2004. Väiteltyään Sammalkorpi on toiminut tutkijana mm. Princetonin ja Yalen yliopistoissa sekä Aalto-yliopistossa.
Fyysikot saivat bakteerit uimaan lähes täydellisissä riveissä
Bakteerien ohjaaminen onnistui magneettikentän avulla. Löytö auttaa ymmärtämään bakteeripopulaatioiden käyttäytymistä ja voi jatkossa auttaa esimerkiksi kehittämään uuden sukupolven materiaaleja, joista kaavaillaan apua muun muassa lääkkeiden kohdennettuun kuljettamiseen kehon sisällä.
Tutkijat loivat ainutlaatuisen ennustemallin kuvaamaan pandemian leviämistä maiden rajojen yli
Pohjoismainen yhteishanke pureutui koronaviruksen leviämiseen vuonna 2020. Tutkimuksen avulla voidaan jatkossa ennakoida paremmin, milloin ja mitkä matkustusrajoitukset ovat pandemiaolosuhteissa tarkoituksenmukaisia.