Uutiset

Nantech houkutti lähes sata kansainvälistä DNA-nanoteknologian tutkijaa Espooseen – tietotekniikan merkitys alalla kasvaa

DNA-nanoteknologian ala on monitieteellinen, mikä näkyi kolmipäiväisen workshopin puhujissa. Tietotekniikan ja matematiikan osuus alalla on merkittävä ja kasvussa, huomauttaa tapahtuman järjestäjiin lukeutuva professori Pekka Orponen.
Nantech-tapahtuma koostui esitelmistä ja posteriesityksistä. Kuva Matti Ahlgren / Aalto-yliopisto

DNA-nanoteknologian tapahtuma Nantech2019 toi toukokuun lopussa Aalto-yliopistoon joukon alan kansainvälisiä huippututkijoita. Workshopiin osallistui 94 kansainvälistä vierasta ja lisäksi 18 aaltolaista.

Tapahtuman reilusta kolmestakymmenestä puhujasta 15 oli kutsuttu tilaisuuteen. Puhujien joukossa oli useita alan pioneereja ja huippututkijoita. Esitelmien lisäksi tilaisuudessa pidettiin 65 posteriesitystä.

DNA-nanoteknologian ala on hyvin monitieteinen. Tutkijoiden tausta voi olla esimerkiksi biokemiassa, biofysiikassa, tietotekniikassa tai matematiikassa.

”Tietotekniikan ja matematiikan osuus alalla on merkittävä ja kasvussa. DNA-nanorakenteet ovat jo nykyisin niin monimutkaisia, ettei niiden suunnittelu käsityönä ja ilman systemaattisia suunnitteluperiaatteita onnistu”, kertoo yksi tapahtuman järjestäjistä, tietotekniikan laitoksen professori Pekka Orponen.

Monitieteisyys näkyy myös järjestäjien taustassa. Tapahtumasta vastasivat yhdessä Orposen kanssa Anton Kuzyk neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitokselta sekä dosentti Veikko Linko ja professori Mauri Kostiainen biotuotteiden ja biotekniikan laitokselta. ”Suurimman vastuun kantoi Anton Kuzyk”, Orponen kiittää.

Hän kertoo tilaisuuden vähintäänkin vastanneen, ellei jopa ylittäneen hänen omat odotuksensa. ”Saimme aivan huippulistan kutsuttuja puhujia. Esitelmät edustivat uusinta tutkimusta ja olivat erittäin korkeatasoisia, keskustelu oli vilkasta ja asiantuntevaa. Yleisössä oli kaikkiaan ’hyvää pöhinää’.”

Järjestäjien saama palaute tapahtumasta oli Orposen mukaan yksinomaan kiittävää.

Orponen kertoo, että vastaavanlaisia eurooppalaisia workshopeja samasta aihepiiristä on järjestetty jo muutamia vuosia suunnilleen samaan aikaan vuodesta. Ne eivät kuitenkaan varsinaisesti muodosta organisoitua kokousten sarjaa.

Tämä tilaisuus oli ensimmäinen Suomessa järjestetty. Sen järjestelyjä tukivat Aalto Science Institute, Aalto Health Platform, Aalto Materials Platform sekä Tieteellisten seurain valtuuskunta TSV.

Seuraava DNA-nanoteknologian eurooppalainen kokous pidetään Roomassa kesäkuussa 2020.

Valokuvat Matti Ahlgren ja Anton Kuzyk / Aalto-yliopisto
Ryhmäkuva Glen Forde / Aalto-yliopisto

Kuva Matti Ahlgren / Aalto-yliopisto
Kuva Matti Ahlgren / Aalto-yliopisto
Kuva Matti Ahlgren / Aalto-yliopisto
Kuva Matti Ahlgren / Aalto-yliopisto
Kuva Matti Ahlgren / Aalto-yliopisto
Kuva Matti Ahlgren / Aalto-yliopisto
Kuva Matti Ahlgren / Aalto-yliopisto
Kuva Matti Ahlgren / Aalto-yliopisto
Kuva Matti Ahlgren / Aalto-yliopisto
Kuva Matti Ahlgren / Aalto-yliopisto
Kuva Anton Kuzyk / Aalto-yliopisto
Kuva Glen Forde / Aalto-yliopisto
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

A green laser light shining on a sample stage between two magnets
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tietokonesiru, joka ei koskaan ylikuumene? Nanokokoinen spinaaltolaite on askel kohti aivan uudenlaista laskentaa

Spinaaltoihin perustuva laskenta tehostaa erityisesti kuvankäsittelyä ja hahmontunnistusta.
Apulaisprof. Emma-Riikka Myllymäki
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Emma-Riikka Myllymäki: Yrityksen raportoinnin pitää olla laadukasta

Sidosryhmien luottamus ja tehokas päätöksenteko edellyttävät yrityksiltä laadukasta ulkoista raportointia.
SSD21 banner
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Emme ha­lua luo­pua mu­ka­vuu­des­tam­me – kol­me ta­bua kes­tä­vyys­mur­rok­sen tiel­lä

Miksi meidän on niin vaikeaa muuttaa tapojamme kestäviksi? Onko tiellä suoranaisia tabuja? Kestävyystieteen suurtapahtuma Sustainability Science Days pureutuu kestävyyden haasteisiin, kuten tabuihin ja luoviin kestävyyttä edistäviin ratkaisuihin.
Kerrostalo ja kallioita
Yhteistyö, Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

LÄHIÖPRIDE-hankkeessa tutkitaan lähiömielikuvien ja rakennetun ympäristön suhdetta

Monitieteinen hanke yhdistää arkkitehtuurin historian, sosiologian, kriittisen kulttuuriperinnön ja maisema-arkkitehtuurin tutkimuksen. Tutkimukseen ja työpajoihin pohjaava hanke tähtää lähiöiden kestävään tulevaisuuteen.