Uutiset

Nantech houkutti lähes sata kansainvälistä DNA-nanoteknologian tutkijaa Espooseen – tietotekniikan merkitys alalla kasvaa

DNA-nanoteknologian ala on monitieteellinen, mikä näkyi kolmipäiväisen workshopin puhujissa. Tietotekniikan ja matematiikan osuus alalla on merkittävä ja kasvussa, huomauttaa tapahtuman järjestäjiin lukeutuva professori Pekka Orponen.
Nantech-tapahtuma koostui esitelmistä ja posteriesityksistä. Kuva Matti Ahlgren / Aalto-yliopisto

DNA-nanoteknologian tapahtuma Nantech2019 toi toukokuun lopussa Aalto-yliopistoon joukon alan kansainvälisiä huippututkijoita. Workshopiin osallistui 94 kansainvälistä vierasta ja lisäksi 18 aaltolaista.

Tapahtuman reilusta kolmestakymmenestä puhujasta 15 oli kutsuttu tilaisuuteen. Puhujien joukossa oli useita alan pioneereja ja huippututkijoita. Esitelmien lisäksi tilaisuudessa pidettiin 65 posteriesitystä.

DNA-nanoteknologian ala on hyvin monitieteinen. Tutkijoiden tausta voi olla esimerkiksi biokemiassa, biofysiikassa, tietotekniikassa tai matematiikassa.

”Tietotekniikan ja matematiikan osuus alalla on merkittävä ja kasvussa. DNA-nanorakenteet ovat jo nykyisin niin monimutkaisia, ettei niiden suunnittelu käsityönä ja ilman systemaattisia suunnitteluperiaatteita onnistu”, kertoo yksi tapahtuman järjestäjistä, tietotekniikan laitoksen professori Pekka Orponen.

Monitieteisyys näkyy myös järjestäjien taustassa. Tapahtumasta vastasivat yhdessä Orposen kanssa Anton Kuzyk neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitokselta sekä dosentti Veikko Linko ja professori Mauri Kostiainen biotuotteiden ja biotekniikan laitokselta. ”Suurimman vastuun kantoi Anton Kuzyk”, Orponen kiittää.

Hän kertoo tilaisuuden vähintäänkin vastanneen, ellei jopa ylittäneen hänen omat odotuksensa. ”Saimme aivan huippulistan kutsuttuja puhujia. Esitelmät edustivat uusinta tutkimusta ja olivat erittäin korkeatasoisia, keskustelu oli vilkasta ja asiantuntevaa. Yleisössä oli kaikkiaan ’hyvää pöhinää’.”

Järjestäjien saama palaute tapahtumasta oli Orposen mukaan yksinomaan kiittävää.

Orponen kertoo, että vastaavanlaisia eurooppalaisia workshopeja samasta aihepiiristä on järjestetty jo muutamia vuosia suunnilleen samaan aikaan vuodesta. Ne eivät kuitenkaan varsinaisesti muodosta organisoitua kokousten sarjaa.

Tämä tilaisuus oli ensimmäinen Suomessa järjestetty. Sen järjestelyjä tukivat Aalto Science Institute, Aalto Health Platform, Aalto Materials Platform sekä Tieteellisten seurain valtuuskunta TSV.

Seuraava DNA-nanoteknologian eurooppalainen kokous pidetään Roomassa kesäkuussa 2020.

Valokuvat Matti Ahlgren ja Anton Kuzyk / Aalto-yliopisto
Ryhmäkuva Glen Forde / Aalto-yliopisto

Kuva Matti Ahlgren / Aalto-yliopisto
Kuva Matti Ahlgren / Aalto-yliopisto
Kuva Matti Ahlgren / Aalto-yliopisto
Kuva Matti Ahlgren / Aalto-yliopisto
Kuva Matti Ahlgren / Aalto-yliopisto
Kuva Matti Ahlgren / Aalto-yliopisto
Kuva Matti Ahlgren / Aalto-yliopisto
Kuva Matti Ahlgren / Aalto-yliopisto
Kuva Matti Ahlgren / Aalto-yliopisto
Kuva Matti Ahlgren / Aalto-yliopisto
Kuva Anton Kuzyk / Aalto-yliopisto
Kuva Glen Forde / Aalto-yliopisto
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Lara Ejtehadian, Patrick Rinke, and Ilari Lähteenmäki sitting with coffee mugs and smiling to the camera.
Palkinnot ja tunnustukset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto-yliopiston avoimen tieteen palkinnon 2023 voittaja – Aalto Materials Digitalization Platform (AMAD)

Haastattelimme Aallon ensimmäisen avoimen tieteen palkinnon voittajia AMAD-tiimistä.
People at the campus
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

CESAER Task Force Openness of Science and Technology vierailee Aallossa

Aalto-yliopisto järjestää CESAER Task Force Openness of Science and Technologyn tapaamisen 16.–17.4.2024.
Kesäinen Otaniemen rantanäkymä, jossa Aalto-yliopiston logo ja tapahtuman nimi sekä VTT:n ja Avoimen tieteen logot.
Kampus, Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Avoimen tieteen ja tutkimuksen kesäpäivät 2024 järjestetään Aalto-yliopistossa

Aalto-yliopisto järjestää Avoimen tieteen ja tutkimuksen kesäpäivät 2024 yhdessä Avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallisen koordinaation ja Teknologian tutkimuskeskus VTT:n kanssa.
Jukka Pekola, kuva: Riitta Supperi, Suomen Kulttuurirahasto
Palkinnot ja tunnustukset Julkaistu:

Jukka Pekolalle Suomen Kulttuurirahaston palkinto – ”kvantti kiinnostaa tiede- tai scifi-maailmaa laajemmin”

Professori Jukka Pekola saa Suomen Kulttuurirahaston palkinnon kvanttiteknologiatutkimuksen pitkäaikaisesta edistämisestä ja osallistumisesta ihmiskunnan haasteiden ratkaisemiseen.