Uutiset

Nanotieteen osaaja Olli Ikkala on tiimeineen mukana uudessa biologisten lääkkeiden lippulaivahankkeessa

Suomen Akatemian rahoittama hanke kokoaa yhteen Suomen eturivin geeni-, solu- ja nanoterapiatutkijat, kliiniset toimijat, johtavat yritykset sekä kolmannen sektorin toimijat.
Kuva: Lasse Lecklin.
Kuva: Lasse Lecklin.

Suomen Akatemia on valinnut neljä uutta osaamiskeskittymää lippulaivaohjelmaan. Itä-Suomen yliopiston akatemiaprofessorin Seppo Ylä-Herttualan johtama GeneCellNano-lippulaiva tuo yhteen kymmeniä poikkitieteellisiä huippututkijoita, jotka ovat erikoistuneet biologisiin, pitkälle kehitetyn terapian (Advanced Therapy Medicinal Products, ATMP) lääkkeisiin ja niiden hallintaan liittyviin nanotekniikoihin.

”Perinteiset lääkkeet ovat tyypillisesti pieniä syntetisoituja molekyylejä, joiden toivotaan verenkierrossa löytävän oikeaan paikkaan tekemään tehtävänsä, kunnes ne poistuvat elimistöstä munuaisten kautta. Uudessa hankkeessa kehitetään luonnon omista materiaaleista – proteiineista, soluista ja geeneistä - muunneltuja biologisia lääkkeitä ja niiden kohdentamista nanotekniikoiden avulla”, Aalto-yliopiston professori Olli Ikkala kertoo.

Aallon tutkijoiden rooli lippulaivahankkeessa on suunnitella ja toteuttaa itsejärjestäytyneitä nanojärjestelmiä, joilla biologiset lääkkeet ohjataan kohteeseen.

”Ryhmäni on erikoistunut itsejärjestyneisiin nanomateriaaleihin. Tutkimme, miten niiden rakenteita ja toimintoja voidaan ohjata erilaisilla ärsykkeillä ja miten jopa yksinkertaisia oppimisprosesseja voidaan soveltaa niiden toimintojen ohjaamiseksi. Lääkärit ja farmakologit taas omalla asiantuntemuksellaan kehittävät sopivat biologiset lääkeaineet”, Ikkala sanoo.

”Oleellista hankkeessa on, että erilaiset osaajat löytävät yhteisen kielen. Edelliset poikkitieteelliset hankkeemme antavat tähän vahvan pohjan.”

Hanke kokoaa yhteen Suomen eturivin geeni-, solu- ja nanoterapiatutkijat, kliiniset toimijat, johtavat yritykset sekä kolmannen sektorin toimijat. Itä-Suomen yliopiston ja Aallon lisäksi hankkeessa ovat mukana Oulun yliopisto, Helsingin yliopisto ja Punainen Risti.

”Hanke on hyvin käytännönläheinen, ja tähtää perustutkimuksesta suoraan kliinisiin sovelluksiin”, Olli Ikkala sanoo.

Uudella hankkeella voi olla erityistä merkitystä esimerkiksi verisuonten säätelyyn liittyvissä sairauksissa, esimerkiksi syövissä sekä silmä- ja sydänsairauksissa.

Lippulaivan tavoitteena on tuoda uusia tehokkaita hoitomuotoja vaikeiden kroonisten sairauksien hoitoon. Se luo myös uusia työpaikkoja ja yrityksiä bioteknologia- ja lääkesektorille ja edesauttaa merkittävästi suomalaisen yhteiskunnan kehitystä ja taloudellista hyvinvointia. Hankkeen kokonaisbudjetti on noin 5 miljoonaa euroa,

Lisätietoa:

Suomen Akatemia valitsi lippulaivaohjelmaan neljä uutta osaamiskeskittymää

Olli Ikkala

Aalto Distinguished Professor

Itä-Suomen yliopisto: Biologisten lääkkeiden lippulaiva tuo uusia hoitoja kroonisiin sairauksiin

Suomen Akatemian lippulaivaohjelmaan vuosille 2020–2024 valittu GeneCellNano-osaamiskeskittymä vauhdittaa uusien biologisten lääkkeiden tuomista vaikeiden kroonisten sairauksien hoitoon. Lippulaivaa johtaa akatemiaprofessori Seppo Ylä-Herttuala Itä-Suomen yliopistosta ja varajohtajana on professori Seppo Vainio Oulun yliopistosta. Mukana ovat myös Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto sekä Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu. Lue lisää.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Aalto University Meet Our Teachers SCI Janne Halme 2022. Photo: Mikko Raskinen.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Yliopistonlehtori Janne Halme: Aurinkoenergia on ihan huippua!

: Janne Halmetta inspiroi lehmuskuja, jossa yhdistyvät puut, lehdet ja valo, joka siivilöityy puiden välistä. Vaikka aurinkokennon avulla voidaan tuottaa sähköä, elämää ylläpitävää fotosynteesiä se ei pysty korvaamaan.
Annika Järvelin and Hanna Castrén-Niemi have spent three weeks at three different clinics in Helsinki. Photo: Otto Olavinen, Biodesign.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Neuvola täyttää sata vuotta – tutkijat selvittävät, miten neuvolan seuraavan vuosisadan tarpeisiin voitaisiin vastata terveysteknologiaa hyödyntäen

Tutkijat selvittävät sitä, miten neuvolan seuraavan vuosisadan tarpeisiin voitaisiin vastata Stanfordin yliopistosta lähtöisin olevien Biodesign-menetelmien keinoin.
Elias Rantapuska, photo by Evelin Kask
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

OP Ryhmän Tutkimussäätiöltä 1,2 miljoonaa euroa kolmen suomalaisyliopiston tutkimushankkeelle

Laadukasta tutkimusta ei synny ilman kallista tutkimusdataa ja ihmisiä, toteaa rahoitusalan ja rahoitusinstituutioiden tutkimushanketta Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa johtava professori Elias Rantapuska.
students and a book shelf
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Välillisten verojen rooli kasvaa globaalisti

Välillisten verojen tarkoitus on paitsi fiskaalinen eli varojen kerääminen valtion kassaan, myös kulutuksen ohjaaminen halutulla tavalla joko keppiä tai porkkanaa käyttäen.