Uutiset

Nanotieteen osaaja Olli Ikkala on tiimeineen mukana uudessa biologisten lääkkeiden lippulaivahankkeessa

Suomen Akatemian rahoittama hanke kokoaa yhteen Suomen eturivin geeni-, solu- ja nanoterapiatutkijat, kliiniset toimijat, johtavat yritykset sekä kolmannen sektorin toimijat.
Kuva: Lasse Lecklin.
Kuva: Lasse Lecklin.

Suomen Akatemia on valinnut neljä uutta osaamiskeskittymää lippulaivaohjelmaan. Itä-Suomen yliopiston akatemiaprofessorin Seppo Ylä-Herttualan johtama GeneCellNano-lippulaiva tuo yhteen kymmeniä poikkitieteellisiä huippututkijoita, jotka ovat erikoistuneet biologisiin, pitkälle kehitetyn terapian (Advanced Therapy Medicinal Products, ATMP) lääkkeisiin ja niiden hallintaan liittyviin nanotekniikoihin.

”Perinteiset lääkkeet ovat tyypillisesti pieniä syntetisoituja molekyylejä, joiden toivotaan verenkierrossa löytävän oikeaan paikkaan tekemään tehtävänsä, kunnes ne poistuvat elimistöstä munuaisten kautta. Uudessa hankkeessa kehitetään luonnon omista materiaaleista – proteiineista, soluista ja geeneistä - muunneltuja biologisia lääkkeitä ja niiden kohdentamista nanotekniikoiden avulla”, Aalto-yliopiston professori Olli Ikkala kertoo.

Aallon tutkijoiden rooli lippulaivahankkeessa on suunnitella ja toteuttaa itsejärjestäytyneitä nanojärjestelmiä, joilla biologiset lääkkeet ohjataan kohteeseen.

”Ryhmäni on erikoistunut itsejärjestyneisiin nanomateriaaleihin. Tutkimme, miten niiden rakenteita ja toimintoja voidaan ohjata erilaisilla ärsykkeillä ja miten jopa yksinkertaisia oppimisprosesseja voidaan soveltaa niiden toimintojen ohjaamiseksi. Lääkärit ja farmakologit taas omalla asiantuntemuksellaan kehittävät sopivat biologiset lääkeaineet”, Ikkala sanoo.

”Oleellista hankkeessa on, että erilaiset osaajat löytävät yhteisen kielen. Edelliset poikkitieteelliset hankkeemme antavat tähän vahvan pohjan.”

Hanke kokoaa yhteen Suomen eturivin geeni-, solu- ja nanoterapiatutkijat, kliiniset toimijat, johtavat yritykset sekä kolmannen sektorin toimijat. Itä-Suomen yliopiston ja Aallon lisäksi hankkeessa ovat mukana Oulun yliopisto, Helsingin yliopisto ja Punainen Risti.

”Hanke on hyvin käytännönläheinen, ja tähtää perustutkimuksesta suoraan kliinisiin sovelluksiin”, Olli Ikkala sanoo.

Uudella hankkeella voi olla erityistä merkitystä esimerkiksi verisuonten säätelyyn liittyvissä sairauksissa, esimerkiksi syövissä sekä silmä- ja sydänsairauksissa.

Lippulaivan tavoitteena on tuoda uusia tehokkaita hoitomuotoja vaikeiden kroonisten sairauksien hoitoon. Se luo myös uusia työpaikkoja ja yrityksiä bioteknologia- ja lääkesektorille ja edesauttaa merkittävästi suomalaisen yhteiskunnan kehitystä ja taloudellista hyvinvointia. Hankkeen kokonaisbudjetti on noin 5 miljoonaa euroa,

Lisätietoa:

Suomen Akatemia valitsi lippulaivaohjelmaan neljä uutta osaamiskeskittymää

Itä-Suomen yliopisto: Biologisten lääkkeiden lippulaiva tuo uusia hoitoja kroonisiin sairauksiin

Suomen Akatemian lippulaivaohjelmaan vuosille 2020–2024 valittu GeneCellNano-osaamiskeskittymä vauhdittaa uusien biologisten lääkkeiden tuomista vaikeiden kroonisten sairauksien hoitoon. Lippulaivaa johtaa akatemiaprofessori Seppo Ylä-Herttuala Itä-Suomen yliopistosta ja varajohtajana on professori Seppo Vainio Oulun yliopistosta. Mukana ovat myös Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto sekä Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu. Lue lisää.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

ISM Research Xmas Calendar
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tieto- ja palvelujohtamisen laitos (ISM) on julkaissut digitaalisen tutkimuskalenterin

Kalenteri esittelee ajankohtaista ja monipuolista ISM-laitoksella tehtävää tutkimusta.
Matti Kummu, kuva Maija Taka
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Suomen Akatemialta rahoitus kansallisen ruokaturvan parantamiseen

Matti Kummu pitää tärkeänä että Suomi varautuu mahdollisiin tulevaisuuden häiriöihin globaalissa ruokasysteemissä ja kehittää keinoja, millä resilienssiä näiden varalle voidaan nostaa.
Saija Hollmén istumassa lattialla risti-istunnassa värikkäiden afrikkalaisten kankaiden päällä.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Väitös: Humanitaarinen arkkitehtuuri luo turvaa ja suojaa köyhyyden ja kriisien keskelle

Kun globaalit kriisit ajavat ihmisiä pois kodeistaan, voidaan monialaisen yhteistyön kautta rakentaa vähästä enemmän.
Arja Karhumaa. Photo: Evelin Kask
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Arja Karhumaa Vuoden Huiput 2020 -kilpailun ylituomariksi

Aalto-yliopiston apulaisprofessori Arja Karhumaa luotsaa 61-henkisen luovista suunnittelijoista koostuvan tuomariston työskentelyä.