Uutiset

Nanosatelliitti Maan ja Marsin välille

Aalto-1-satelliitissa mukana oleva spektrikamera saattaa tulevaisuudessa kuvata asteroideja.
aalto_aspectwww_fi.jpg

Kuva: Aalto-yliopisto / Tuomas Tikka

Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston ja VTT:n yhteishanke on kunnianhimoinen. Euroopan avaruusjärjestö ESA ja Yhdysvaltain ilmailu- ja avaruushallinto NASA suunnittelevat avaruusalus AIMin lähettämistä Maan ja Marsin välille tutkimaan Didymos nimistä binääriasteroidia eli asteroidia ja sen ympärillä kuuna pyörivää pienempää asteroidia. Avaruusaluksen mukana on tilaa näillä näkymin kahdelle Cubesat-nanosatelliitille.

– Olemme mukana kansainvälisessä kilpailussa. Laajasta joukosta on valittu viisi jatkoon ja kesään mennessä valituksi tulee yksi tai kaksi nanosatelliittia, satelliitin järjestelmäinsinööri ja tohtorikoulutettava Antti Kestilä Aalto-yliopistosta kertoo.

Satelliitin hyötykuormaksi on suunniteltu VTT:n kehittämä spektrikamera. Spektrikameran suunnittelussa hyödynnetään Aalto-1 ja PICASSO-satelliiteista saatua kokemusta. Parhaimmassa tapauksessa spektrikamerasta saadaan arvokasta tietoa avaruudessa, jos Aalto-1 satelliitin laukaisu onnistuu kesällä 2016. Aalto-1-satelliitiissa mukana oleva spektrikamera kuvaa maata yli sadalla spektri- eli värikanavalla ja analysoi muun muassa veden laatua ja kasvillisuuden tyyppejä. Samankaltaista jo hyvällä kehitysasteella olevaa tekniikkaa hyödynnetään asteroidien kuvaamisessa.

– Tehtävä on nanosatelliiteille ensimmäinen kaukana avaruudessa planeettojen välillä täysin uudenlaisessa ympäristössä. Usko siihen, että nanosatelliitit pystyvät näin isoon ja merkittävään tehtävään, on ryhmässämme vahva.

ESAn AIM-avaruusaluksen lisäksi NASA lähettää DART-avaruusaluksen törmäämään pienempään Didymos-asteroidiin, ja AIM tutkii törmäyksen vaikutuksia yhdessä nanosatelliittien kanssa.

– Tehtävän onnistuessa, saamme erittäin merkittävää tietoa aurinkokuntamme kehityksestä ja asteroidien koostumuksesta. Asteroidit, jotka ovat Aurinkoa kiertäviä pienkappaleita, ovat kuitenkin edelleen ihmiskunnalle melko tuntemattomia, Antti kertoo.

Tehtävällä on tarkoitus testata myös, miten tulevaisuudessa voidaan estää maata uhkaavia asteroideja muuttamalla niiden kiertoratoja vastaavanlaisen törmäyksen avulla.

Video AIM-tehtävästä:

Laukaisu vuonna 2020

Mittakaavaltaan suurien ja merkittävien avaruusprojektien suunnittelu vie aikaa. ESAn ja NASAn suunnitelmissa on laukaisu vuonna 2020. AIM-tehtävä selviää lopullisesti loppuvuoden 2016 aikana, mutta sitä ennen tehdään jo valinta nanosatelliitteja rakentavista ryhmistä.

– Valmistelemme parhaillaan alustavaa suunnitelmaa satelliitille ja sen tehtävälle, jonka pohjalta valinta tehdään kesä-heinäkuun aikana. Itse satelliitin varsinainen suunnitteleminen ja rakentaminen alkanee loppuvuodesta, Antti vahvistaa.

Mukana hankkeessa ovat Aalto-yliopiston lisäksi Helsingin yliopiston vastuulliset tutkijat Mikael Granvik, Antti Penttilä, Tomas Kohout ja professori Karri Muinonen. Projektia vetää VTT:n spektrikameraa kehittänyt työryhmä projektipäällikkö Antti Näsilä, johtava tutkija Heikki Saari ja tutkija Kai Viherkanto. Aalto-yliopistosta ovat mukana Kestilän lisäksi satelliitin alustan projektipäällikkö ja tohtorikoulutettava Tuomas Tikka ja professori Esa Kallio.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Suomessa kehitettiin tekoäly, joka ymmärtää paremmin ihmisen tavoitteita
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Suomessa kehitettiin tekoäly, joka ymmärtää paremmin ihmisen tavoitteita

Käyttäjää ymmärtävä tekoäly ei kaipaa jatkuvasti yksityiskohtaisia ohjeita. Siksi se pystyy toimimaan paremmin ihmisen apuna.
Oniipa
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijat vievät namibialaiskylään sähkö- ja nettiyhteydet – tarvittava teknologia kulkee lava-auton kyydissä

Itsenäisyyspäivänä pilotoitavan hankkeen tavoitteena on helpottaa köyhien alueiden pienyhteisöissä asuvien ihmisten arkea ja luoda keinoja lisätä paikallista yritystoimintaa ja elinvoimaisuutta.
Polymer film that bends when light is shone on it
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijat kouluttivat jälleen materiaalia kuin Pavlovin koiraa – nestekidemuovi oppi liikkumaan ja tarttumaan esineisiin

Ehdollistamisen jälkeen tutkijat pystyivät ohjaamaan materiaalia pelkän valon voimalla. Tulos on askel kohti uusia pehmeän robotiikan sovelluksia.
Yhtäjalkaa_ideatehtaan tulokset
Tutkimus ja taide Julkaistu: