Nanosatelliitti Maan ja Marsin välille

Aalto-1-satelliitissa mukana oleva spektrikamera saattaa tulevaisuudessa kuvata asteroideja.
aalto_aspectwww_fi.jpg

Kuva: Aalto-yliopisto / Tuomas Tikka

Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston ja VTT:n yhteishanke on kunnianhimoinen. Euroopan avaruusjärjestö ESA ja Yhdysvaltain ilmailu- ja avaruushallinto NASA suunnittelevat avaruusalus AIMin lähettämistä Maan ja Marsin välille tutkimaan Didymos nimistä binääriasteroidia eli asteroidia ja sen ympärillä kuuna pyörivää pienempää asteroidia. Avaruusaluksen mukana on tilaa näillä näkymin kahdelle Cubesat-nanosatelliitille.

– Olemme mukana kansainvälisessä kilpailussa. Laajasta joukosta on valittu viisi jatkoon ja kesään mennessä valituksi tulee yksi tai kaksi nanosatelliittia, satelliitin järjestelmäinsinööri ja tohtorikoulutettava Antti Kestilä Aalto-yliopistosta kertoo.

Satelliitin hyötykuormaksi on suunniteltu VTT:n kehittämä spektrikamera. Spektrikameran suunnittelussa hyödynnetään Aalto-1 ja PICASSO-satelliiteista saatua kokemusta. Parhaimmassa tapauksessa spektrikamerasta saadaan arvokasta tietoa avaruudessa, jos Aalto-1 satelliitin laukaisu onnistuu kesällä 2016. Aalto-1-satelliitiissa mukana oleva spektrikamera kuvaa maata yli sadalla spektri- eli värikanavalla ja analysoi muun muassa veden laatua ja kasvillisuuden tyyppejä. Samankaltaista jo hyvällä kehitysasteella olevaa tekniikkaa hyödynnetään asteroidien kuvaamisessa.

– Tehtävä on nanosatelliiteille ensimmäinen kaukana avaruudessa planeettojen välillä täysin uudenlaisessa ympäristössä. Usko siihen, että nanosatelliitit pystyvät näin isoon ja merkittävään tehtävään, on ryhmässämme vahva.

ESAn AIM-avaruusaluksen lisäksi NASA lähettää DART-avaruusaluksen törmäämään pienempään Didymos-asteroidiin, ja AIM tutkii törmäyksen vaikutuksia yhdessä nanosatelliittien kanssa.

– Tehtävän onnistuessa, saamme erittäin merkittävää tietoa aurinkokuntamme kehityksestä ja asteroidien koostumuksesta. Asteroidit, jotka ovat Aurinkoa kiertäviä pienkappaleita, ovat kuitenkin edelleen ihmiskunnalle melko tuntemattomia, Antti kertoo.

Tehtävällä on tarkoitus testata myös, miten tulevaisuudessa voidaan estää maata uhkaavia asteroideja muuttamalla niiden kiertoratoja vastaavanlaisen törmäyksen avulla.

Video AIM-tehtävästä:

Laukaisu vuonna 2020

Mittakaavaltaan suurien ja merkittävien avaruusprojektien suunnittelu vie aikaa. ESAn ja NASAn suunnitelmissa on laukaisu vuonna 2020. AIM-tehtävä selviää lopullisesti loppuvuoden 2016 aikana, mutta sitä ennen tehdään jo valinta nanosatelliitteja rakentavista ryhmistä.

– Valmistelemme parhaillaan alustavaa suunnitelmaa satelliitille ja sen tehtävälle, jonka pohjalta valinta tehdään kesä-heinäkuun aikana. Itse satelliitin varsinainen suunnitteleminen ja rakentaminen alkanee loppuvuodesta, Antti vahvistaa.

Mukana hankkeessa ovat Aalto-yliopiston lisäksi Helsingin yliopiston vastuulliset tutkijat Mikael Granvik, Antti Penttilä, Tomas Kohout ja professori Karri Muinonen. Projektia vetää VTT:n spektrikameraa kehittänyt työryhmä projektipäällikkö Antti Näsilä, johtava tutkija Heikki Saari ja tutkija Kai Viherkanto. Aalto-yliopistosta ovat mukana Kestilän lisäksi satelliitin alustan projektipäällikkö ja tohtorikoulutettava Tuomas Tikka ja professori Esa Kallio.

Lisää tästä aiheesta

Syväoppimismenetelmä auttaa tunnistamaan diabeteksen aiheuttamia silmäsairauksia.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Suomalaistutkijoiden kehittämä syväoppimismalli tunnistaa tarkasti diabeteksen aiheuttamia silmäsairauksia

Suomalaiset tekoälytutkijat ovat kehittäneet syväoppimismallin, josta voi olla merkittävää apua diabeteksen aiheuttamien silmäsairauksien tunnistamisessa.
Kansikuvat Verma ja Lee
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Hyvää suunnittelua vauvasta vaariin

Aalto ARTSin elokuun väittelijät ratkaisevat ongelmia eri käyttäjäryhmät huomioonottavilla suunnittelumetodeilla.
Mika Juuti studied the use of machine learning in information security for his dissertation.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tietoturvatutkijan täytyy osata ennakoida hyökkääjän seuraava askel

Tohtorikoulutettava Mika Juuti keskittyi väitöskirjassaan koneoppimisen hyödyntämiseen tietoturvajärjestelmissä.
Photoactive rod-like virus bundle schematic
Tiedotteet, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Virukset ja väriaineet voidaan valjastaa vedenpuhdistukseen

Aalto-yliopiston tutkijat kehittivät uuden tavan luoda viruspohjaisia materiaaleja. Tulevaisuudessa niitä voidaan hyödyntää muun muassa nanolääketieteessä ja ympäristöteknologiassa.
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu