Uutiset

Musiikkiin perustuva navigointi jättää kädet vapaaksi

Tutkimuksen mukaan useimmat ihmiset pystyvät helposti navigoimaan äänivihjeiden avulla sekä kävellessä että pyöräillessä.
Koekäyttäjien pyöräilyreittejä kahden pisteen välillä majakkanavigoinnilla. Suunta vaihteli koehenkilöiden välillä.

Aalto-yliopiston ja Nokian yhteisessä tutkimuksessa testattiin sekä reitti- että majakkanavigoinnin mahdollisuuksia. Reittiohjauksessa käyttäjää ohjataan tilaäänen, tässä tapauksessa tietystä suunnasta kuuluvan musiikin, avulla etenemään valikoitua reittiä pitkin. Majakkaohjauksessa taas käyttäjälle osoitetaan majakan tavoin suunta suoraan kohteeseen musiikin avulla. Käyttäjän valinta reitti- tai majakkanavigoinnin välillä vaikuttaa olevan enemmän sidoksissa ympäristöön kuin itse ohjausmenetelmään.

Majakkanavigointi toimii hyvin tutuissa ympäristöissä sekä kaupungeissa, joissa on usein mahdollisuuksia korjata suuntaa.

– Majakkanavigointi toimii hyvin tutuissa ympäristöissä sekä kaupungeissa, joissa on usein mahdollisuuksia korjata suuntaa. Sen sijaan esikaupunkialueella majakkanavigointi saatetaan kokea epämiellyttäväksi, koska käyttäjällä ei välttämättä ole tietoa etäisyydestä seuraavaan mahdolliseen käännökseen, kertoo Robert Albrecht Aalto-yliopiston tietotekniikan laitokselta.

Suurin osa koekäyttäjistä oli tyytyväisiä tutkittuun navigointimenetelmään, ja he käyttäisivät sitä mielellään jatkossakin. Kaikki pääsivät perille kohteeseen, mutta osalla käyttäjistä oli hienoisia vaikeuksia hahmottaa äänivihjeen suuntaa.

– Reittinavigoinnissa vihjeet tulee suuremmasta nopeudesta johtuen antaa pyöräilijälle aikaisemmin kuin kävelijälle. Yhden käyttäjän kohdalla vauhti oli niin kova, että ääniohjaus ei pysynyt mukana. Osa käyttäjistä koki myös tarvitsevansa väliaikatietoja kesken navigoinnin, kertoo Albrecht tutkimuksen haasteista.

Akustisesti läpinäkyvät kuulokkeet

Tutkimuksessa hyödynnettiin akustisesti läpinäkyviä kuulokkeita. Niiden avulla ympäristön äänet kuuluvat selkeästi musiikin lisäksi.

– Turvallisuusnäkökulma oli myös yksi tutkittavista seikoista. Valtaosa koekäyttäjistä oli sitä mieltä, että liikenteen ja ympäristön huomiointi musiikkinavigoinnin aikana oli kohtuullisen helppoa. He myös kertoivat tunteneensa olonsa turvalliseksi käyttäjäkokeen aikana, kertoo Albrecht.

Tutkimuksessa musiikin havaittua tulosuuntaa muokattiin HRTF-funktioiden (head-related transfer function) avulla. HRTF-funktioilla voidaan kuulokekuuntelussa luoda äänelle tulosuunta, koska kyseiset funktiot sisältävät hienovaraisia suuntavihjeitä, kuten äänen voimakkuus- ja aikaeroja korvien välillä.

– On tärkeää tietää pään kompassisuunta, eli missä asennossa pää on, jotta tilaääni ei liiku pään liikkeiden mukana. Tutkimuksessa tämä toteutettiin erityisellä laitteella, joka oli kävelijöillä kiinnitettynä kuulokkeisiin ja pyöräilijöillä kypärään, kertoo Albrecht.

Aalto-yliopiston tietotekniikan laitoksen tutkijan Robert Albrechtin ja professorin Tapio Lokin sekä Nokian Riitta Väänäsen työ on jatkoa Nokian aikaisemmalle navigointitutkimukselle, jossa navigointivihjeenä käytettiin hevosen kavion kopsetta.

On tärkeää, että käyttäjät voisivat valita ohjaavan äänen kulloisenkin tilanteen, mielentilan ja ympäristön mukaan.

– Pääajatuksena kopseen valintaan oli, että se ei kuulu tyypilliseen kaupunkiympäristöön, jolloin se on helposti erotettavissa muusta äänimaisemasta.  Käyttäjät kokivat, että tuota ääntä oli helppo seurata ikään kuin taustalla olevana tehtävänä, vaikka he huomioivat samalla liikennettä tai juttelivat muiden kanssa. Onkin tärkeää, että käyttäjät voisivat valita ohjaavan äänen kulloisenkin tilanteen, mielentilan ja ympäristön mukaan, Väänänen korostaa.

– Äänen avulla navigointi vapauttaa käyttäjän kädet ja silmät muihin tehtäviin. Erityisesti tilaäänen käyttö on todettu intuitiiviseksi tavaksi välittää suuntatietoa. Tutkimustuloksista voi olla hyötyä tulevaisuuden navigointisovelluksia kehitettäessä, Albrecht lisää.

Äänen tarkkaa tulosuunnan esittämistä hyödynnettiin tässä tutkimuksessa ensimmäistä kertaa – aikaisemmissa tutkimuksissa on hyödynnetty vain musiikin voimakkuuseroa korvien välillä navigoinnin apuna.

Linkki tutkimusartikkeliin http://link.springer.com/article/10.1007/s00779-016-0906-z

Lisätiedot:

Robert Albrecht
Puh. 040 514 8757
[email protected]

Tapio Lokki
Puh. 040 578 2486
[email protected]

 

 

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Jari Koskinen
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Professori Jari Koskinen päättää ansiokkaan työuransa

Materiaalitieteen professori Jari Koskinen jää eläkkeelle 31.3.2023. Älykkäiden materiaalien ja erityisesti pintojen ja rajapintojen fysikaalisia ominaisuuksia tutkinut Koskinen vietti työuransa viimeiset 14 vuotta Kemian tekniikan korkeakoulussa tutkijana ja toimi vuosina 2014-2022 Kemian ja materiaalitieteen laitosjohtajana.
Maarit Karppinen
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Ohutkalvoteknologian tutkimiseen merkittävä rahoitus – kehitettäviä materiaaleja voidaan hyödyntää esimerkiksi energian varastoinnissa

Uusia ohutkalvomateriaaleja kehitetään vauhdilla esimerkiksi energian varastointiin tai tiedonhallintaan käytettäviin sovelluksiin.
Researchers having a discussion in a meeting room with their laptops open on the table
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto-yliopiston ja VTT:n tutkimushankkeessa kehitetään uudenlaisia entsyymejä

Hankkeessa tutkitaan tekoälyn avulla entsyymien ja proteiinien toimintamekanismia, joka on biologian ja biotekniikan merkittävä perustutkimuksellinen kysymys.
Tauluja taidemuseon seinällä, kuvituskuva tutkimusuutiseen, joka paljastaa kuinka kuvataiteen katselu vaikuttaa tunteisiin
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Taide herättää kehon tuntemaan

Turun yliopiston ja Aalto-yliopiston tutkimus paljastaa, että taide vaikuttaa voimakkaasti ihmisten kehoon ja tunteisiin.