Muotoiluajattelu tukee oppimista monella tavalla
Tutkijat ja muotoilijat Aalto-yliopiston oppimisympäristöjen tutkimusryhmästä (LeGroup) ovat selvittäneet, miten muotoiluajattelusta ja ICT:stä voisi olla hyötyä niin oppimiskäytäntöjen suunnittelussa kuin oppimisen teknologiaratkaisujen kehittämisessä. Kaksivuotisen LEAD-tutkimusprojektin (Learning Design – Designing for Learning) tavoitteena oli myös tuoda näkyväksi ryhmässä oppimisen ilmiöitä ja helpottaa osallistumista massatapahtumissa.
Muotoiluajattelu tarkoittaa muotoilusta tuttujen menetelmien hyödyntämistä ongelmanratkaisussa.
– Meillä on Suomessa vahva perinne tietopohjaisesta päätöksenteosta opetuksessa. Monet oppimiseen liittyvät päätökset ovat kuitenkin niin monimutkaisia, että pelkkä data ei riitä. Tässä tutkimusprojektissa tavoitteenamme oli nostaa esiin ihmislähtöisiä, yhteistyöhön perustuvia ja kokeellisia lähestymistapoja tulevaisuuden ajattelu- ja suunnitteluprosessin oppimiseen, kertoo projektin johtaja, professori Teemu Leinonen.
Viisi prototyyppiä
Tutkimusprojektin aikana syntyi myös viisi digityökalujen prototyyppiä. Opekan ja Speldin avulla opettajat ja koulut voivat mitata ja analysoida ICT:n hyödyntämistä opetuksessa. Opeka yrittää antaa realistisen kuvan siitä, miten ICT:tä hyödynnetään opetuksessa tällä hetkellä. Speld puolestaan auttaa ymmärtämään, miten tilannetta voidaan muuttaa opettajan kehittymistä tukevien sosiaalisten käytäntöjen avulla. Tutkimustulokset osoittavat, että vahva yhteisö koulussa on tärkeä tekijä, kun motivoidaan opettajia käyttämään ICT-välineitä ja -palveluita opetuksessa.
Presemo on väline, joka on suunniteltu helpottamaan osallistumista massatapahtumiin. Se yhdistää yleisön ja esiintyjät reaaliaikaisella keskustelukanavalla, äänestyksillä ja näiden visualisoinneilla. Square1 ja Feeler ovat prototyyppejä työvälineistä, joilla pyritään lisäämään oppijoiden itsenäisyyttä ja tietoisuutta heidän omista tavoistaan toimia oppimistilanteissa. Square1 mahdollistaa mobiililaitteiden yhdistämisen yhteiseksi oppimisympäristöksi, ja Feeler analysoi ja visualisoi oppimiseen vaikuttavia fyysisiä seikkoja, kuten unen ja liikunnan määrää.
Lisätietoja:
Professori Teemu Leinonen
Aalto-yliopisto
Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu
[email protected]
LEAD-projektikonsortioon kuuluu Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun oppimisympäristöjen tutkimusryhmä, tutkijoita Tietotekniikan tutkimuslaitos HIITistä ja Tampereen yliopiston Tampere Research Center for Information and Media. Tekes on rahoittanut projektia.
Oppimisympäristöjen tutkimusryhmä (LeGroup) kuuluu Media Labiin, joka on kansainvälinen monitieteinen akateeminen ja artistiyhteisö, johon kuuluu noin 120 henkeä. Media Labissä työskentelee tällä hetkellä neljä professoria, viisi lehtoria ja lukuisia vierailevia ja osa-aikaisia opettajia.
LEAD project blog
http://lead.aalto.fi
Oppimisympäristöjen tutkimusryhmä (LeGroup)
http://legroup.aalto.fi/
Tampere Research Center for Information and Media
http://www.uta.fi/sis/trim/index.html
Tietotekniikan tutkimuslaitos (HIIT)
http://www.hiit.fi/
Opeka
http://opeka.fi/fi
Presemo
Square1
http://lead.aalto.fi/2012/12/square1/
Feeler
http://goo.gl/MKjX7r
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
![Professori Maria Sammalkorpi](/sites/g/files/flghsv161/files/styles/2_3_288w_125h_d/public/2024-07/Aalto_University_Maria_Sammalkorpi_10-6-2024_photo_by_Mikko_Raskinen_002.jpg?h=3c516e57&itok=akEFnUgM)
Tutustu meihin: Professori Maria Sammalkorpi
Sammalkorpi on väitellyt tohtoriksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 2004. Väiteltyään Sammalkorpi on toiminut tutkijana mm. Princetonin ja Yalen yliopistoissa sekä Aalto-yliopistossa.![bakteereja ohjataan magneettikentän avulla](/sites/g/files/flghsv161/files/styles/2_3_288w_125h_d/public/2024-07/bakteerit.png?h=9eadbaff&itok=i5Vm1LSf)
Fyysikot saivat bakteerit uimaan lähes täydellisissä riveissä
Bakteerien ohjaaminen onnistui magneettikentän avulla. Löytö auttaa ymmärtämään bakteeripopulaatioiden käyttäytymistä ja voi jatkossa auttaa esimerkiksi kehittämään uuden sukupolven materiaaleja, joista kaavaillaan apua muun muassa lääkkeiden kohdennettuun kuljettamiseen kehon sisällä.![2020 rajanylitykset pohjoismaissa](/sites/g/files/flghsv161/files/styles/2_3_288w_125h_d/public/2024-07/illustration_2.png?h=3dc4be93&itok=Rag-cQH7)
Tutkijat loivat ainutlaatuisen ennustemallin kuvaamaan pandemian leviämistä maiden rajojen yli
Pohjoismainen yhteishanke pureutui koronaviruksen leviämiseen vuonna 2020. Tutkimuksen avulla voidaan jatkossa ennakoida paremmin, milloin ja mitkä matkustusrajoitukset ovat pandemiaolosuhteissa tarkoituksenmukaisia.![Kuvassa näkyvät Kauppakorkeakoulun opiskelijat Liina Röyskö ja Kerttu Lammi koulun pääovien edustalla.](/sites/g/files/flghsv161/files/styles/2_3_288w_125h_d/public/2024-07/Liina_Roysko_ja_Kerttu_Lammi_photo_Roope_Kiviranta_web.jpg?h=96533ab2&itok=T_SsLZJ_)