Uutiset

Muistisairaiden asumisen tueksi tarvitaan joustoa ja yhteisöllisyyttä

Suomessa yli 80-vuotiaiden määrä on kovassa kasvussa. Mitä vanhemmaksi elämme, sitä todennäköisempää on sairastua muistisairauteen. Millaisia ovat muistisairaiden tulevaisuuden asumisratkaisut, ja millaisia niiden tulisi olla?
Elderly people spending time outdoors in the yard and garden, a student work Outdoors by Luiza Sevele
Opiskelijatyö Ulkona (Outdoors), Luiza Sevele

Tämänhetkiset ikääntyneiden ja muistisairaiden asumisen ratkaisut ovat turhan jäykkiä, eivätkä palvele kaikkia palveluja tarvitsevia sellaisinaan. Jotta yksilö voidaan huomioida entistä paremmin, on etsittävä uusia ratkaisuja. 

”Nykyään Suomessa asutaan mahdollisimman pitkään kotona, ja sitten joudutaan suoraan tehostettuun palveluasumiseen. Välissä ei oikein ole mitään ratkaisuja kevyempään apuun, vaikka niille olisi tarvetta”, toteaa MonIA-hankeen tutkijatohtori Ira Verma Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitokselta. 

Muistisairaiden asumista ja integroitumista muuhun yhteiskuntaan käsittelevä MonIA-hanke haki ratkaisuja muistisairaiden tulevaisuuden asumiseen. Tavoitteena oli löytää keinoja, jotka mahdollistavat sen, ettei muistisairaan ihmisen tarvitse muuttaa pois tutusta asuinympäristöstä missään elinkaaren vaiheessa. Tämä edellyttää asumisen, palveluiden ja toimintatapojen kehittämistä yhdessä.  

Toukokuussa päättynyttä hanketta koordinoi Arkkitehtuurin laitoksen SOTERA-tutkimusryhmä ja mukana oli valtion laitoksia, yksityissektorin ja julkisen sektorin rakennuttajia ja palveluntarjoajia, Helsingin, Jyväskylän, Kirkkonummen, Porin ja Porvoon kaupungit, asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Ara ja Ympäristöministeriö. 

Yhteisöllisyys ja joustavuus tuovat turvaa 

Hanke selvitti olemassa olevia, hyviksi koettuja tulevaisuuden tarpeisiin soveltuvia ratkaisuja. Kotimaisten kohteiden lisäksi tutkittiin myös muiden Pohjoismaiden, Euroopan ja Kanadan ratkaisujen soveltumista Suomeen. 

Tavoitteena oli ratkaista, miten muistisairaat henkilöt voivat asua osallisina yhteisössä ja miten heidän eristyneisyyttään voidaan vähentää. Myös monisukupolvisten asuinympäristöjen ja yhteisöllisyyden mahdollisuutta tukea muistisairaiden ihmisten arkea ja lisätä heidän osallisuuttaan yhteisössä selvitettiin.  

Nyt tekeillä olevien rakennusten tulisi toimia vielä kymmeniä vuosia. Millaisessa asuinympäristössä haluamme itse elää, kun ikäännymme?"

tutkijatohtori Ira Verma

Muistisairaiden turvalliseen asumiseen vaikuttavat muun muassa asunnon sijainti sekä rakennuksen ja piha-alueen suunnitteluratkaisut: huomiota on kiinnitettävä tilaratkaisun esteettömyyteen, selkeyteen ja helppoon orientoitavuuteen. 

Hankkeessa kehitettiin muuntojoustavia asumisratkaisuja ja tarkasteltiin keinoja muuttaa tehostettu palveluasuminen kohti tavallisen asumisen suuntaa. Myös edellytyksiä tavallisten vuokratalojen kehittämiseksi ikä- ja muistiystävälliseksi tarkasteltiin. Esimerkiksi yhteisöllisillä tiloilla voidaan edistää yhteistoimintaa, mikä on tärkeää muistisairaan sosiaalisten kontaktien ylläpitämiseksi.  

Ehdotuksia kunnille 

Hanke on tuottanut suunnitelmia ja tutkimusta, yhteisen raportin ja useita ohjeistuksia siitä, mitä tulee ottaa huomioon muistiystävällistä asumista suunniteltaessa.  Mukana hankkeessa olleet kahdeksan diplomityöntekijää tekivät kunnille esityksiä konkreettisista keinoista, joiden avulla muistisairaille voitaisiin luoda hyviä asumiskohteita. Keinoina ovat olleet sekä uudis- että korjausrakentaminen. 

”Käytännön toimenpiteet jäävät kuntien toteutettavaksi. Annamme uusia ajatuksia ja hyviä käytäntöjä, mutta kunnat ratkaisevat niiden rahoitukseen ja toteuttamiseen liittyvät kysymykset”, toteaa Ira Verma. 
 
Rahoituksen haasteita on useita. Asuntojen täytyy olla kohtuuhintaisia asukkaille, mikä vaikuttaa esimerkiksi yhteistilojen määrään ja kokoon. Muita tärkeitä laadullisia asioita ovat esimerkiksi näkymät ulos, värit ja kontrastit, valaisu ja ääniympäristö.  

”Tällaisiin asioihin voidaan vaikuttaa, eivätkä ne välttämättä vaikuta hintaan. Elämänlaatuun niillä kuitenkin on vaikutusta”, Verma toteaa.  

Myös asumispalvelujen käyttäjiä on kuultu hankkeen aikana muun muassa opiskelijoiden vetämissä työpajoissa, joissa asukkaat ja muut palvelujen käyttäjät ovat kertoneet ehdotuksiaan asumisen kehittämiseen. Asukkaiden tärkein toive on ollut, että elämää voisi jatkaa mahdollisimman normaalisti kotona ja apua saisi tarpeen mukaan. Usein itsemääräämisoikeuden rajoittaminen on se asia, jota ihmiset pelkäävät.  

Käyttäjälähtöinen suunnittelu edellyttää joustavia ja yksilöllisesti räätälöitäviä ratkaisuja.  Asumisen suhteen pitäisikin olla tarjolla nykyistä useammanlaisia ratkaisuja.  

Rakennusten elinkaari on pitkä ja tehostetun palveluasumisen tarve tulee muuttumaan, siksi toteuttavien asuntojen tulee olla joustavasti muunneltavissa myös muille asukasryhmille.   

”Rakennusten, jotka ovat nyt tekeillä, tulisi toimia vielä kymmeniä vuosia. Täytyy myös ajatella, millaisessa asuinympäristössä haluamme elää, kun olemme itse iäkkäitä.” 

Kunnat ovat Verman mukaan olleet työssä positiivisesti mukana: ”Kaikilla on se tahtotila, että asumisratkaisuja tulisi kehittää. Hyvän elämänlaadun ja muistisairaiden oikeuksien säilyminen tahdotaan turvata.”  

An illustration of an elderly lady with walking support at home in a spacious room
Opiskelijatyö: Luiza Sevele

Esimerkkejä opiskelijoiden ratkaisuista: 

Muistiystävällistä ja yhteisöllistä̈ asumista  

Asuinympäristön muistiystävällisyyteen vaikuttavat monet arkkitehtoniset seikat. On tärkeää huomioida, kuinka sosiaaliset kontaktit, heikentyneiden kykyjen korvaaminen sekä jäljellä olevien taitojen tukeminen tapahtuu rakennetussa ympäristössä. Sosiaalisten kontaktien huomioiminen on erityisen merkittävää siksi, että muistisairaita uhkaa usein syrjäytyminen. Työssä suunniteltiin muistiystävällinen ja yhteisöllinen asuinrakennus Porin Kasvihuoneenkadulle (Kiikkilä, Outi) ja Jyväskylän Kuokkalaan (Sevele, Luiza). Lisäksi esitellään keskeisiä suunnitteluperiaatteita, ohjata muistiystävällisten asuinympäristöjen suunnittelua. Tärkeitä teemoja ovat muun muassa tuttuus, ympäristön muuntojoustavuus ja ympäristöjen ymmärrettävyys ja hahmotettavuus.

Aistien merkitys muistiystävällisessä asumisessa  

Muistisairaus aiheuttaa muutoksia aistikokemuksessa ja moninaisia kuulo-oireita. Akustisella suunnittelulla on mahdollista tukea sairastuneen arkipäiväistä elämää ja itsenäistä pärjäämistä. Koska eteneviin muistisairauksiin ei ole olemassa parannuskeinoa, tavoitteena on turvata sairastuneen elämänlaatu ja vastata muistisairaan tarpeisiin. Muisti- ja ikäystävällisen asuinympäristön suunnittelussa tulee ottaa huomioon aistikokemuksen muutokset sekä kuuloympäristö osana moniaistista kokemusta. Luotu ohjeistus auttaa muistiystävällisen ääniympäristön suunnittelussa (Salminen, Viivi). 

Naapurusto muistisairaalle sopivaksi 

Julkisten ulkotilojen suunnittelulla voidaan vaikuttaa siihen, kuinka asuinympäristö soveltuu muistisairaiden asuttavaksi. On kiinnitettävä huomioita siihen, kuinka tilojen suunnitteluratkaisuilla voidaan vaikuttaa esimerkiksi turvallisuuteen ja viihtyvyyteen. Olga Juutistenahon työssä esitellään viitekehys, joka soveltuu suunnittelun tueksi. Työ sisältää tarkastelukaupunginosan analyysin ja kehittämisivision siitä, kuinka ympäristöä voidaan suunnitella muistiystävälliseksi. Esimerkkikaupunginosana käytetään Tampereen Tammelaa. Jiaxin Tao puolestaan tarkasteli älykkään teknologian merkitystä muistisairaan asuinympäristössä. 
 

Tärkeää huomioida muistisairaiden asumisratkaisuja kehitettäessä: 

  1. Monimuotoisuus 

    Hyviä asumisratkaisuja ja -palveluita on erilaisia ja niitä kaikkia tarvitaan. Asukkailla on erilaisia tarpeita ja toiveita asumisestaan, ja heidän elämäntilanteensa voivat myös olla hyvin erilaisia. Ajatus siitä, että kaikille tulisi tarjota samaa on haitallinen. Lähtökohtana tulisi olla oma koti ja asukkaan omat ratkaisut siitä, miten haluaa asua ja hallita asumistaan. 

  2. Integrointi 

    Mitään asukasryhmää ei tule sulkea pois asuinyhteisöstä. Muistisairaita ei tule siirtää pois tutuilta asuinalueilta tai eristää porteilla ja lukoilla. Heidät tulee ottaa osaksi ja integroida asuinyhteisöihin aivan kuin kaikki muutkin asukkaat. Tämä vaatii sosiaalista inklusiivisuutta sekä fyysisen ympäristön joustavuutta. Hoitopalveluiden tehokkaan järjestymisen ei tulisi johtaa ns. pakkomuuttoon vaan joustaa asukkaan luokse. 

  3. Joustavuus  
     

    Asukas, hänen yksilölliset tarpeensa sekä muistisairauksien oireet tulee huomioida asuntojen suunnittelussa. Tämä tarkoittaa tilojen joustavuutta muistisairaan muuttuviin tarpeisiin siten, että ne tukevat muistisairaan jäljellä olevia taitoja ja tuovat niitä esiin. Ympäristön selkeys, näköyhteys tilojen välillä ja tuttuus tukevat asukkaan toimintakykyä ja kokemusta tilan hallinnasta.   

  4. Ulkotilat  

    Muistisairaiden asumista ajatellessa ulkotilat jäävät helposti huomiotta. On kuitenkin tärkeää mahdollistaa itsellinen ulkoilu ja omien asioiden hoito, kuten esimerkiksi kaupassakäynti. Kodin lähellä olevat palvelut ja julkinen kaupunkiympäristö voivat myös tukea muistisairaiden elämää. Maamerkit, tutut reitit, hyvä opastus ja valaistus sekä lepoon soveltuvat penkit ja taukopaikat ovat kaikki avuksi. Kaupallisten palveluiden tarjoajien tulee myös huomioida muistiystävällisyys. 

Teksti: Venla Välikangas

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Kuvassa joukko pingviinejä jäällä, taustalla valko-punainen jäänmurtaja.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aallon vuosi 2022: Ikiliikkuja, tulevaisuuden vaatekaappi, Etelämantereen tutkimusmatka ja paljon muuta

Päättynyt vuosi oli jälleen tieteen ja taiteen juhlaa. Uusin tutkittu tieto päätyi vauhdilla myös päätöksenteon tueksi.
Professor Marko Hinkkanen/ Aalto University/ photo: Anni Hanén
Palkitut, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Professori Marko Hinkkaselle IEEE Fellow -arvo

Professori Hinkkanen saa tunnustusta sähkömoottorikäyttöjen ja verkkosuuntaajien ohjausmenetelmien kehitystyöstä.
Hanna-Kaisa Korolaisen väitöskirjan The Making of Inspiration sisäaukeama.
Palkitut, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto ARTS Booksille kultaa kansainvälisessä ICMA-kilpailussa sekä tieteellisten että oppikirjojen sarjassa

Neljä Aalto ARTS Booksin kirjaa palkittiin ICMA (International Creative Media Award) -kilpailun kirjojen osiossa.
Professor Jens Schmidt opening the first Aalto Alumni Strategy Circle. Audience in the front.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto Alumni Strategy Circle -tapahtumassa jaettiin fuusioiden ja yrityskauppojen parhaita käytäntöjä

Aalto Alumni Strategy Circle kokoaa yhteen strategia-alan ammattilaisia ja yritysjohtajia oppimaan ja vaihtamaan ajatuksia strategian ajankohtaisista aiheista.