Uutiset

”Monelle kriisi on aina läsnä” – Aallon uusi kollektiivi pureutuu kriisien yhtymäkohtiin

Poikkitieteellinen Crisis Interrogatives -kollektiivi tarkastelee kriittisesti aiheita muotoilun, teknologian ja sosiaalisten käytäntöjen ympäriltä
Screenshot from a Zoom call with nine participants
Kuva: Crisis Interrogatives

Kun syyskuussa 2020 ihmiset ympäri maailman olivat kamppailleet COVID-19-pandemian kourissa jo kuukausia, ryhmä Aalto-yliopiston tutkijoita ja eri laitosten opiskelijoita ryhtyi kokoontumaan virtuaalisten kahvihetkien äärelle ja järjestämään osallistavia verkkotyöpajoja tarkoituksenaan purkaa kriiseihin kytkeytyviä näkökulmia.

Nyt Crisis Interrogatives -niminen kollektiivi kokoontuu säännöllisesti keskustelemaan tärkeistä kriiseihin liittyvistä aiheista kriittisesti ja rakentamaan niitä uusista lähtökohdista, kuten ydinjäsenet Natalia Villaman, Floris van der Marel, Henriette Friis ja Sid Rao tässä haastattelussa kertovat.

Vaikka kollektiivin perustaminen sijoittui pandemia-aikaan, syy hankkeen perustamiseen ei ollut ainoastaan COVID-19-kriisi. Pandemian synnyttämä kriisi toki koskettaa ihmisiä eri puolilla maailmaa, mutta ”monelle, kriisi on aina ollut läsnä”, toteaa Aalto-yliopiston ja Sinburne University of Technologyn tohtoriopiskelija Floris van der Marel, joka tutkii epätasapainoa osallistavassa suunnittelussa. ”Nyt käsillä on on kriisi, jonka me kaikki näemme ja tunnustamme”, hän lisää. Kollektiivi on järjestänyt työpajoja esimerkiksi kriisiempatiasta, kriisikestävyydestä, datan hyödyntämisestä aktivismissa sekä poikkeavista näkökulmista osallistavassa suunnittelussa.

Kaikissa kulttuureissa sekä koulutuksessa on asioita, joita ei kyseenalaisteta. Esimerkiksi suunnittelija oppii tietyn tavan kohtaamaan ongelmia, ja jossain vaiheessa tämä tapa vakiintuu alitajuiseksi käytännöksi, jolloin hän helposti sivuuttaa mahdolliset kielteiset vaikutukset. Tässä suhteessa hanke on olennaisen tärkeä, sillä kollektiivi pureutuu narratiiveihin, joita ei yleensä lähestytä tarpeeksi kriittisesti, toteaa Natalia Villaman, Aalto-yliopistossa työskentelevä suunnittelun tutkijana ja kulttuurivälittäjä.

Portrait of Aalto student Henriette Friis who smiles in the picture and is wearing a black shirt and blue dress, sitting on a chair against a purple background.

Yhdistämällä voimat, voimme muuttaa tietomme toiminnaksi.

Henriette Friis

”Meillä on erilaiset akateemiset taustat, sillä tulemme eri puolilta maailmaa ja erilaisten kokemusten parista. Kun toimimme yhdessä, voimme viedä kaiken tietomme myös käytäntöön”, jatkaa Henriette Friis, Aalto-yliopiston Creative Sustainability -maisteriohjelman opiskelija..

Floris van der Marel lisää, että jokainen myös muokkaa yhteiskuntaa omalla tahollaan: ”On tärkeää, että kiinnitämme huomiota meitä alitajuisesti ohjaaviin tekijöihin – siihen mitä nämä normit ovat ja miten niitä voi havainnoida ja haastaa. Tällä on suuri merkitys, joka vain kasvaa kriisien aikana, sillä kriisit paljastavat valtarakenteiden epätasapainon ja tuovat ne lähemmäs.”

Teknologian ja siihen liittyvien menettelytapojen kriittinen tarkastelu

Monet Crisis Interrogatives -kollektiivin aktiiviset jäsenet tapasivat ensimmäistä kertaa vuonna 2020, kun tietotekniikan laitos järjesti Human-Centred Research and Design in Crisis -nimisen kesäkurssin. Kurssin järjesti työelämäprofessori Nitin Sawhney, jonka elämää ja uraa ovat värittäneet kriisit.

Vaikka kollektiivi aloitti toimintansa vasta muutama kuukausi sitten epävirallisilla kahvikeskusteluiden ja verkkotyöpajojen myötä, se on muodostanut jo useita suuremman mittakaavan hankkeita.

Nitin Sawhney vetää Suomen Akatemian rahoittamaa Reconstructing Crisis Narratives for Trustworthy Communication and Cooperative Agency -nimistä tutkimushanketta, joka toteutetaan yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Tutkijat toivovat, että hanke valottaa tapoja, joilla yhteiskunnassa ilmenevät kriisinarratiivit vaikuttavat yleiseen ahdistuneisuuteen ja käyttäytymiseen pandemian aikana sekä auttaa kehittämään riskiviestinnän strategioita ja yhteistyömalleja, joilla valmistaudutaan ja reagoidaan kriiseihin. 

Kollektiivi toimi myös inspiraationa tietotekniikan laitoksen uudelle, Critical AI and Data Justice in Society -kurssille, jonka ohjaajana professori Sawhneyn myös toimii. Henriette Friis ja tohtorikandidaatti Sid Rao tietotekniikan laitokselta toimivat kurssilla opetusavustajina. ”Tämä on myös tuonut yhteen ihmisiä Aallon eri laitoksilta ja jopa muista yliopistoista eri puolilta maailmaa. Tarkastelemme eettisiä toimintatapoja ja teknologian suunnittelukäytäntöihin liittyviä asioita kriittisesti”, Henriette Friis kertoo. 

Floris van der Marel, PhD student at Aalto, in a portrait smiling and looking away from the camera. He wears a red and white shirt and is in front of a purple background.

Mielestämme on tärkeää olla tietoinen siitä, mitkä normit meitä alitajuisesti ohjaavat ja miten voimme havaita ja haastaa niitä.

Floris van der Marel

Sid Rao huomauttaa, että tekoälyn ja koneoppimisen oikeudenmukaisuuteen liittyvä tutkimus pohjautuu pitkälti länsimaalaisiin lähtökohtiin sekä sellaisiin epäoikeudenmukaisuuksiin, tietoaineistoihin, mitta-asteikkoihin ja lakiperiaatteisiin, joilla viitataan lähinnä valtavirtaa edustaviin länsimaisiin yhteiskuntiin ja ideologioihin. ”Näissä keskusteluissa tuntuu vallan unohtuneen vähemmistöjen sekä aliedustettujen näkökulmat ja kokemukset.”

Hän lisää, että muut kuin länsimaat ovat puskemassa voimakkaasti laajan mittakaavan tekoäly- ja koneoppimisjärjestelmiä, kuten esimerkiksi kasvojentunnistusta ja rajavalvontaa kopioimalla ja uudelleen käyttämällä länsimaisia työkaluja ja menetelmiä. ”Koimme tarvetta herätellä keskustelua tietotekniikan opiskelijoiden keskuudessa siitä, miten automatisoitua järjestelmää ei voi naiivisti yleistää ilman, että huomioidaan sen yhteiskunnallinen vaikutus.”

Rao myös huomauttaa, että tekoäly- ja koneoppimiskursseilta usein puuttuu kriittinen arviointi muistakin kuin teknillisistä lähtökohdista. ”Valitettavasti kaikilla olemassa olevalla teknologioilla on yhteiskunnallinen, poliittinen, eettinen ja humanitäärinen ulottuvuutensa, joka jää jalkoihin, kun etsitään parasta ratkaisua ongelmaan. Monen ongelman kohdalla ratkaisu ei löydy ainoastaan teknologiasta. Sen sijaan sekä ongelmaa että ratkaisua tulisi tarkastella kriittisesti tietotekniikan ulkopuolelta, esimerkiksi yhteiskuntatieteen, antropologian, suunnitteluajattelun tai etnografian avulla.”

Monet kollektiivissa mukana olevat tutkijat ovat olleet mukana perustamassa esimerkiksi uuden Aalto-yliopiston Color of Science -hanketta, jossa muut kuin valkoihoiset sekä alkuperäisyhteisöistä peräisin olevat henkilöt kertovat kokemuksistaan ja haasteistaan. Crisis Interrogatives -kollektiivi aikoo myös järjestää live- ja hybriditapahtumia, kun pandemiarajoitukset hellittävät.

Kriiseistä puhuminen vain yhdestä näkökulmasta mahdotonta

Crisis Interrogatives -kollektiivi ottaa mielellään mukaan uusia jäseniä erilaisista taustoista, mikäli nämä voivat samaistua yhteisön mielenkiinnon kohteisiin ja manifestiin ja haluavat tarkastella yhteiskuntaa kriittisesti.

Natalia Villaman huomauttaa, että kriiseistä keskusteleminen vain yhdestä näkökulmasta ei edes olisi mahdollista. Olemme kaikki muutakin kuin ammattimme ja koulutuksemme, ja jopa samalla alalla työskentelevät ovat lähtöisin monipuolisesti eri taustoista ja kulttuureista.

Natalia Villaman in a portrait. She is smiling and looking away from the camera, wearing a dark jacket and green blouse. The background is purple.

Ei olisi mahdollista tarkastella kriisejä vain yhdestä näkökulmasta.

Natalia Villaman

Henriette Friis pitää diversiteetin ja inklusiivisuuden tukemista työssämme tärkeänä, sillä jokainen näkee maailman omalla tavallaan. Henkilökohtaisista kokemuksistamme, etuoikeuksistamme ja ennakkoasenteistamme johtuen tapamme tarkastella maailmaa korostaa aina tiettyjä tärkeitä ulottuvuuksia samalla kun se häivyttää toisia. ”Emme voi nähdä kaikkea, eikä sitä pidä meiltä vaatiakaan, mutta toimiessamme yhdessä maailma ympärillämme kirkastuu ja ymmärrämme paremmin sen tarpeita ja mahdollisuuksia.”

Kun tämä uusi yhteisö kokoontuu keskustelemaan virtuaalisesti, keskusteluiden tavoitteena ei ole päästä yksimielisyyteen tai löytää pakonomaisesti tapoja olla samaa mieltä. Tarkoituksena on löytää uusia tapoja haastaa asioita yhdessä ja saada aikaan tärkeitä muutoksia.

Henkilökuvat: George Atanassov / Aalto Design Factory

Lue lisää hankkeesta kollektiivin sivustolta

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Photo by Aki-Pekka Sinikoski
Yhteistyö Julkaistu:

Aalto-yliopisto mukaan ruotsalaiseen tekoälyn ja autonomisten järjestelmien WASP-tutkimusohjelmaan

Aalto-yliopisto aloittaa yhteistyön ruotsalaisten yliopistojen kanssa Wallenbergin tekoälyn, autonomisten järjestelmien ja ohjelmistojen tutkimusohjelmassa. Mukana on myös kymmeniä ruotsalaisyrityksiä.
Rahoituksen laitosjohtaja Elias Rantapuska Väre-rakennuksen aulassa. Kuvaaja Evelin Kask.
Yhteistyö Julkaistu:

Rahoituksen laitosjohtaja Elias Rantapuska Momentum-podcastin vieraana

Jakso tarjoaa kuuntelijoille erittäin hyödyllistä kulmaa esimerkiksi tohtoriopintoihin, professorina olemiseen, konsultointiin ja yleisesti elämään ja oppimiseen liittyen.
A man wearing virtual reality glasses. Virtual reality, VR, was discussed at the Unite! Boot Camp.
Yhteistyö, Opinnot Julkaistu:

Unite-yliopistojen virtuaalikampusta kehitettiin suunnittelusprinteissä

Tavoitteena oli koota ideoita virtuaalisesta oppimisesta ja virtuaalitodellisuudesta ja näin fasilitoida virtuaalikampuksen rakentamista Unite-verkostossa.
Aalto EIT Services
Yhteistyö Julkaistu:

Unite!-verkoston Boot Campissa kehitettiin yhteisohjelmia ja joustavia opintopolkuja

Unite-yliopistoverkoston tavoitteena on soveltaa yhteistyössä uusia pedagogisia lähestymistapoja opettamiseen ja oppimiseen kaikilla tutkintotasoilla. Tavoitteena on myös kehittää joustavia opintopolkuja ja yhteisohjelmia, joiden oleellinen osa on liikkuvuus.