Uutiset

Miten Suomi menestyy mikrosirukilpailussa? Asiantuntijat kertovat

Deep Tech Tuesday -tapahtumasarjan toisessa osassa eri alojen asiantuntijat kokoontuivat keskustelemaan siruteknologiasta. Asiantuntijat jakoivat näkemyksiään mikrosirujen tai toiselta nimeltä mikropiirien roolista ja merkityksestä kilpailukyvyn varmistamisessa, teknologisessa riippumattomuudessa ja vihreässä siirtymässä.
Deep tech tuesday
Asiantuntijat jakoivat Deep Tech Tuesdayssa näkemyksiään mikrosirujen roolista ja merkityksestä kilpailukyvyn varmistamisessa, teknologisessa riippumattomuudessa ja vihreässä siirtymässä.

Deep Tech Tuesday -tapahtumasarjan toisessa osassa eri alojen asiantuntijat kokoontuivat keskustelemaan siruteknologiasta. 

Mikrosirut ovat ratkaisevan tärkeitä kehittyneen teknologian sovelluksille ja samalla ne edistävät myös vihreää siirtymää. Maailmanlaajuinen puolijohdepula on vaatinut nopeita toimenpiteitä kansainvälisiltä toimijoilta. Esimerkiksi Euroopan komissio käynnisti 15 miljardin euron sirusäädöksen (Chips Act) tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan vahvistamiseksi.

Suomen mikroelektroniikkasuunnittelun tila

Tapahtuman pääpuhuja, Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulun dekaani Jussi Ryynänenjakoi ajankohtaisen katsauksen mikroelektroniikkasuunnittelun tilasta Suomessa.

“Nykyisessä digitaalisessa ajassa mikropiireillä on tärkeä rooli jokapäiväisessä elämässämme. Nämä pienet elektroniset alustat toimivat lähes kaikkien nykyaikaisten sähköä käyttävien laitteiden selkärankana. Integroidut piirit ovat olennainen osa koko yhteiskuntaa tietokoneista ja matkapuhelimista autoihin ja avainkortteihin. Mikropiirien myötä erilaiset laitteet ovat pienentyneet ja virtaviivaistuneet, mikä on tehnyt niistä tehokkaampia, edullisempia ja helpommin kannettavia”, Ryynänen avaa. 

Vaikka mikropiirit ovat pienentäneet laitteiden valmistuskustannuksia, niiden tuotanto kuluttaa huomattavasti vettä, energiaa ja muita luonnonvaroja. Tuotannon kestävyyshaasteista huolimatta mikropiirien integrointi perinteisiin laitteisiin ja prosesseihin on johtanut merkittäviin energiansäästöihin esimerkiksi automaation yleistymisen myötä.

Suomessa on vahva osaaminen mikropiirien suunnittelussa. Aalto-yliopistossa tutkimus keskittyy suunnittelutehokkuuteen, monimutkaisiin sekamuotopiireihin, sekä nykyaikaisten teknologioiden käyttöön. 

“Yhteistyö on olennainen osa tutkimustamme. Suomi on johtavassa asemassa mikrosiruteknologiassa, mutta tämän etumatkan ylläpitäminen vaatii kuitenkin jatkuvia, suuria investointeja ja osaamista. Yliopistona vastuullamme on kouluttaa seuraavan sukupolven osaajia ja pysyä nopeasti kehittyvän alan mukana”, Ryynänen toteaa.

Kuinka Suomi voi hyödyntää vahvuuksiaan mikrosiruteknologiassa?

Vaikka Suomi on pieni maa, se on noussut potentiaaliseksi edelläkävijäksi erikoistuneen puolijohdeteknologian osaamisessa. Kehityksen ylläpito ja nopeuttaminen vaativat kuitenkin vahvaa visiota, investointeja ja yhteistyötä, kuten tuoreessa Chips from Finland -aloitteessa linjataan. Deep Tech Tuesday -tapahtuman paneelikeskustelussa VTT:n digitaalisten teknologioiden liiketoiminta-alueen johtaja Erja Turunen, SemiQonin toimitusjohtaja ja perustaja Himadri Majumdar ja Teknologiateollisuuden tieto- ja teknologiapolitiikan johtava asiantuntija Joonas Mikkilä sekä paneelin juontaja Kalle Airo Aalto-yliopistosta pohtivat mikrosiruteknologian tulevaisuutta ja sitä, kuinka Suomi voi pysyä kehityksen kärjessä.

1. Suomen pitää erikoistua

Asiantuntijapaneeli korosti, että pysyäkseen mukana kehittyvässä puolijohde- ja mikrosiruteollisuudessa Suomen on valittava strategisesti ne alueet, joiden kehittämiseen panostetaan. Panelistien mukaan Suomen mahdollisuus nousta johtavaksi mikrosirujen valmistajaksi on mennyt ohi, mutta sillä on kuitenkin potentiaalia olla johtavassa asemassa erikoistuneessa puolijohdeteknologiassa ja mikrosiruteknologiaa hyödyntävissä teknologioissa sekä integroitujen piirien suunnittelussa. Suomessa on jo vahva perusta ja monia alaa tukevia aloitteita sekä menestyviä yrityksiä, minkä vuoksi on tärkeää, että keskitytään niihin alueisiin, joissa Suomi on edelläkävijän asemassa.

Mutta mitkä ovat sellaisia mikrosiruteknologiaan liittyviä toimialoja, joilla Suomi voisi johtaa? Panelistien mukaan materiaaliteknologia, erityisesti edistysaskeleet atomikerrospinnoituksessa (ALD), on yksi potentiaalinen alue, jossa Suomi on jo nyt maailman kärkimaa. Monet menestyneet suomalaisyritykset ovat edelläkävijöitä myös kvanttiteknologian kehittämisessä. Panelistien mukaan kasvu näillä aloilla voi vauhdittaa positiivista kehitys- ja investointikierrettä.

2. Tutkimusosaamisesta yrityksiä

Maailmanlaajuinen kilpailu puolijohde- ja mikrosiruteollisuudessa on kovaa, ja ala on erittäin kansainvälinen. Tämä tarkoittaa, että mikään yksittäinen maa tai alue ei hallitse tai sanele sen kehitystä, mikä luo monia kansainvälisiä riippuvuussuhteita.

Esimerkiksi Eurooppa on osoittanut erityistä vahvuutta puolijohde- ja mikrosirualan huippututkimuksessa, mutta samalla se jää jälkeen tämän tutkimuksen kaupallistamisessa. Asiantuntijapaneelin mukaan Euroopan puolijohdeteollisuudessa tulisikin kehittää vahvempaa yrittäjyysajattelua. Tämä ei ainoastaan ​​auta kuromaan umpeen tutkimuksen ja kaupallistamisen välistä kuilua, vaan myös edistää innovointia ja kasvua tärkeällä toimialalla.

3. Osaajat ratkaisevassa roolissa

Osaavat työntekijät ovat keskeinen kasvun veturi millä tahansa alalla, erityisesti kehittyneen teknologian aloilla, jota puolijohteet ja mikrosiruteknologia edustavat. Erikoistunut koulutus on välttämätöntä näillä aloilla vaadittavien erityistaitojen kehittämiseksi. Menestyvien yritysten kasvattamisesta tunnettu Suomi on tästä hyvä esimerkki. Nämäkään yritykset eivät kuitenkaan voisi menestyä ilman omistautuneita ja ammattitaitoisia osaajia.

Panelistien mukaan osaajien ja tulevaisuuden yrittäjien puuttuminen voi olla merkittävä haaste suomalaisille mikrosiru- ja puolijohdeteknologian yrityksille, ja tämän haasteen ratkaiseminen tulisi ottaa keskeiseksi tavoitteeksi. Yksi tehokas ratkaisu olisi hyödyntää erinomaista suomalaista koulutusjärjestelmää. Professoreilla on korkeakoulujen vaikuttajina ja johtajina ainutlaatuinen tilaisuus innostaa ja motivoida opiskelijoita syventymään yrittäjyyteen. Yrittäjyyden avulla voidaan synnyttää uusia innovaatioita ja menestysyrityksiä, edistäen samalla talouskasvua Suomessa.

Deep Tech Tuesday -tapahtuma osoitti Suomen merkittävät mahdollisuudet mikrosiruteollisuudessa ja korosti erityisosaamisen, osaajien ja koulutuksen merkitystä kehittymisen ajurina. Yhteistyön ja strategisten valintojen avulla Suomessa voidaan muuttaa osaaminen innovaatioksi, luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja talouskasvua sekä tarttua kehittyvän mikrosiruteknologian tarjoamiin mahdollisuuksiin.

Deep Tech Tuesday on syväteknologian eri osa-alueisiin keskittyvä tapahtumasarja, joka kokoaa yhteen kestävää tulevaisuutta rakentavat tutkijat, yrittäjät, päättäjät ja opiskelijat.

  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Viisi Aalto-yliopiston opiskelijoita pöydän äärellä
Yhteistyö, Yliopisto Julkaistu:

Kielibuusti-hanke 2025–2028 tukee Aalto-yliopiston kansainvälisiä opiskelijoita ja henkilöstöä

Kielibuustissa kehitetään kansainvälisten opiskelijoiden ja henkilöstön suomen kielen oppimisen ja käyttämisen mahdollisuuksia sekä tuetaan Aalto-yhteisön monikielisiä työskentelykäytäntöjä.
Luminen kaupunkinäkymä, jossa on moderneja rakennuksia, raitiovaunu ja polkupyöriä. Ihmiset kävelevät lumisilla teillä.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Merkittävä lahjoitus tie- ja päällystetekniikan tutkimukseen ja koulutukseen

Alan yritykset ja yhdistykset lahjoittivat yli 400 000 euroa Insinööritieteiden korkeakoululle.
HiFive tutkimusryhmä: Joni Lappalainen, Juho Silmukari, Martina Čaić, Anna Viljakainen, Virpi Roto. Kuva: Mikko Raskinen
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Muotoilu vahvistaa teollisuuden kilpailukykyä – ihmislähtöinen tehdastyö keskiössä

Tehdastyö on murroksessa: uudet teknologiat ja tekoäly muuttavat työn sisältöä ja roolijakoja. Aalto-yliopiston muotoilun laitos tutkii muutosta HiFive-projektissa ihmiskeskeisestä näkökulmasta.
Juulia Turkkila ja Matthias Versluis
Yliopisto Julkaistu:

Kauppakorkeakoulun opiskelijat Kuura Koivisto, Rosa Pohjolainen ja Juulia Turkkila kuuluivat Suomen olympiajoukkueen urheilijoihin

“Suomella ja Aalto-yliopistolla oli jälleen hieno edustus viiden renkaan kisoissa”, sanoo työelämäprofessori Sami Itani.