Uutiset

Miten motivoida ihmiset noudattamaan rajoituksia vapaaehtoisesti? – 13 ohjetta tehokkaaseen koronaviestintään

Päättäjien ja asiantuntijoiden kannattaa kansalaisille suunnatussa koronaviestinnässään tukea ihmisten autonomiaa, kyvykkyyttä ja yhteisöllisyyttä.
Ihminen tekemässä työtä laboratotiossa.

Koronaviruksen kaltaisen pandemian tehokas torjunta onnistuu vain, jos ihmiset noudattavat omasta tahdostaan päättäjien ja asiantuntijoiden ohjeita. Monet vaaditut toimenpiteet, kuten sosiaalisten kontaktien välttäminen, muuttavat arkitottumuksiamme huomattavasti ja edellyttävät vahvaa sitoutumista. Tarpeellisia toimia, kuten käsien jatkuvaa pesemistä, on usein mahdotonta valvoa.

Päättäjien ja asiantuntijoiden kyky viestiä vakuuttavasti kansalaisille vaikuttaa vahvasti siihen, motivoituvatko ihmiset vapaaehtoisesti muuttamaan käytöstään ja ylläpitämään uusia käytöstapoja.  

Neljä johtavaa itsemääräämisteorian tutkijaa, Frank Martela (Aalto-yliopisto), Nelli Hankonen (Helsingin yliopisto), Richard M. Ryan (Australian Catholic University) ja Maarten Vansteenkiste (Universiteit Gent) ovat tutkimuksen pohjalta kiteyttäneet 13 viestintäperiaatetta, jotka voivat auttaa omaehtoisen motivaation luomisessa kriisitilanteessa, kuten koronapandemiassa. Viestintäperiaatteet on hyväksytty julkaistaviksi arvostetussa European Review of Social Psychology-julkaisussa.

Parannettavaa on perusteluissa ja ymmärryksen lisäämisessä

Poliitikkojen ja virkamiesten kansalaisille kohdistama koronaviestintä on Suomessa ollut yleisellä tasolla rauhallista ja neutraalia sekä vedonnut viisaasti ihmisten vastuuntuntoon ja yhteisvastuuseen, tutkijat toteavat. Parannettava olisi heidän mielestään perusteluissa ja ymmärryksen lisäämisessä.  

”Välillä päättäjien ja asiantuntijoiden viestintä ei ole ollut kovin läpinäkyvää eikä ole ollut selkeyttä siitä, mihin arvioihin ja tutkimukseen mitkäkin suositukset perustuvat. Tämä antaa turhaa tilaa huhuille ja vasta-argumenteille”, dosentti, tutkijatohtori Frank Martela Aalto-yliopistosta sanoo.

"En ole varma, kuinka laajasti kansalaiset aluksi ymmärsivät, miksi esimerkiksi oireettomienkin tulisi käyttää kasvomaskia. Jotta ihmiset voivat tehdä arjessaan järkeviä valintoja, heidän on tarpeen ymmärtää taudin leviämisen ja torjunnan mekanismit. Viestinnän optimoimiseksi tarvittaisiinkin ajantasaista tietoa siitä, mitkä ovat kansalaisten räikeimmät väärinkäsitykset tai huolenaiheet", apulaisprofessori Nelli Hankonen Helsingin yliopisto sanoo.

Viestintäperiaatteita noudattamalla saatu mitattavia terveysvaikutuksia

Viestintäperiaatteet pohjautuvat itsemääräämisteoriaan (self-determination theory), joka on laajasti tutkittu ja sovellettu teoria ihmisen motivaation muodoista ja motivaation sosiaalisista tukirakenteista. Sadat empiiriset tutkimukset eri elämänalueilla terveydenhoidosta työelämään ovat osoittaneet, että autonomian tukeminen on olennaista, kun halutaan saada ihmiset sitoutumaan omaehtoisesti ohjeistuksiin. Teorian piirissä on kehitetty viestintäperiaatteita, joita noudattamalla on saatu aikaan mitattavia terveysvaikutuksia esimerkiksi diabeteksen estämisessä, tupakanpolton lopettamisessa ja lääkkeiden säännöllisessä ottamisessa.

Tutkijaryhmän koostamat viestintäohjeet on jäsennelty sen mukaan, miten ne tukevat ihmisen kolmea psykologista perustarvetta eli autonomiaa (omaehtoisuuden, mielekkyyden ja omistajuuden kokemus), kyvykkyyttä (aikaansaamisen ja hallinnan kokemus) ja yhteisöllisyyttä (vastavuoroisen välittämisen ja ihmistenvälisen yhteyden kokemus). Erityisesti on varottava, ettei komenteleva viestintätyyli herätä halua uhmata sääntöjä.

Vaikka monia nyt listatuista periaatteista ei ole testattu suoraan yhteiskunnallisen viestinnän kontekstissa, tutkijajoukko on pyrkinyt tunnistamaan ne periaatteet, jotka tutkimusten mukaan todennäköisimmin tukevat ihmisten omaehtoista motivaatiota.

13 ohjetta tehokkaaseen koronaviestintään

Lue lisää:

Frank Martelan blogiteksti: ”Miten viranomaisten tulisi viestiä joulua koskevista rajoituksista omaehtoista motivaatiota vahvistavalla tavalla”

Tutkimusartikkeli

Yhteystiedot:

Hyvinvoinnin psykologian dosentti, tutkijatohtori Frank Martela, Aalto-yliopisto
[email protected], 050-5707916
 

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Vehnänjyviä
Mediatiedotteet Julkaistu:

Miljardille ihmiselle vapautuisi ruokaa, jos maatalouden sivuvirtoja kierrätettäisiin tuotantoeläinten rehuksi

Aalto-yliopiston tutkijat osoittivat, että ruokaa riittäisi jopa 13 prosenttia suuremmalle väestölle, jos tuotantoeläinten rehuna käytettäisiin enemmän maatalouden sivuvirtoja.
A satellite image of Borneo and part of Malaysia covered by plumes of smoke from fires. The many fires are marked on the map as red dots.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkijat osoittivat tekoälyn avulla: Turvesuopalojen riski kutistuu jopa neljännekseen maankäytön muutoksilla

Pahimpina vuosina Kaakkois-Aasian turvesuopalot aiheuttavat 30 prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä. Maankäyttö on tasapainottelua uhkien, hyötyjen ja kustannusten välillä, sanovat Aalto-yliopiston tutkijat.
Life 1.5 in black font and Designs for a Cooler Planet logo on a white, fragmented background.
Kampus, Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Tulevaisuuden vaatekaappi, jättimäinen ötökkähotelli, pystyviljely ja paljon muuta – Designs for a Cooler Planet - näyttelyn ideat vievät kohti planeettaystävällisempää elämää

Aalto-yliopiston vuosittaisen Designs for a Cooler Planet -näyttelyn teemat ovat tänä vuonna jäljetön elämä, kestävä tyyli ja terveempi ravintoketju.
Illustration of a solar flare, spat out from the Sun's surface.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Uusi työkalu antaa ennakkovaroituksen Auringon aktiivisista alueista – auttaa aurinkomyrskyihin varautumisessa ja vahinkojen torjumisessa

Professori Maarit Korpi-Laggin ryhmän työkalu auttaa ennustamaan aktiivisten alueiden syntyä jo muutamaa päivää ennen kuin ne ilmestyvät Auringon pinnalle. Astroinformatiikan perustutkimusta hyödyntävä hanke sai juuri Euroopan tutkimusneuvoston tavoitellun ERC Proof of Concept -rahoituksen.