Uutiset

Miten motivoida ihmiset noudattamaan rajoituksia vapaaehtoisesti? – 13 ohjetta tehokkaaseen koronaviestintään

Päättäjien ja asiantuntijoiden kannattaa kansalaisille suunnatussa koronaviestinnässään tukea ihmisten autonomiaa, kyvykkyyttä ja yhteisöllisyyttä.
Ihminen tekemässä työtä laboratotiossa.

Koronaviruksen kaltaisen pandemian tehokas torjunta onnistuu vain, jos ihmiset noudattavat omasta tahdostaan päättäjien ja asiantuntijoiden ohjeita. Monet vaaditut toimenpiteet, kuten sosiaalisten kontaktien välttäminen, muuttavat arkitottumuksiamme huomattavasti ja edellyttävät vahvaa sitoutumista. Tarpeellisia toimia, kuten käsien jatkuvaa pesemistä, on usein mahdotonta valvoa.

Päättäjien ja asiantuntijoiden kyky viestiä vakuuttavasti kansalaisille vaikuttaa vahvasti siihen, motivoituvatko ihmiset vapaaehtoisesti muuttamaan käytöstään ja ylläpitämään uusia käytöstapoja.  

Neljä johtavaa itsemääräämisteorian tutkijaa, Frank Martela (Aalto-yliopisto), Nelli Hankonen (Helsingin yliopisto), Richard M. Ryan (Australian Catholic University) ja Maarten Vansteenkiste (Universiteit Gent) ovat tutkimuksen pohjalta kiteyttäneet 13 viestintäperiaatetta, jotka voivat auttaa omaehtoisen motivaation luomisessa kriisitilanteessa, kuten koronapandemiassa. Viestintäperiaatteet on hyväksytty julkaistaviksi arvostetussa European Review of Social Psychology-julkaisussa.

Parannettavaa on perusteluissa ja ymmärryksen lisäämisessä

Poliitikkojen ja virkamiesten kansalaisille kohdistama koronaviestintä on Suomessa ollut yleisellä tasolla rauhallista ja neutraalia sekä vedonnut viisaasti ihmisten vastuuntuntoon ja yhteisvastuuseen, tutkijat toteavat. Parannettava olisi heidän mielestään perusteluissa ja ymmärryksen lisäämisessä.  

”Välillä päättäjien ja asiantuntijoiden viestintä ei ole ollut kovin läpinäkyvää eikä ole ollut selkeyttä siitä, mihin arvioihin ja tutkimukseen mitkäkin suositukset perustuvat. Tämä antaa turhaa tilaa huhuille ja vasta-argumenteille”, dosentti, tutkijatohtori Frank Martela Aalto-yliopistosta sanoo.

"En ole varma, kuinka laajasti kansalaiset aluksi ymmärsivät, miksi esimerkiksi oireettomienkin tulisi käyttää kasvomaskia. Jotta ihmiset voivat tehdä arjessaan järkeviä valintoja, heidän on tarpeen ymmärtää taudin leviämisen ja torjunnan mekanismit. Viestinnän optimoimiseksi tarvittaisiinkin ajantasaista tietoa siitä, mitkä ovat kansalaisten räikeimmät väärinkäsitykset tai huolenaiheet", apulaisprofessori Nelli Hankonen Helsingin yliopisto sanoo.

Viestintäperiaatteita noudattamalla saatu mitattavia terveysvaikutuksia

Viestintäperiaatteet pohjautuvat itsemääräämisteoriaan (self-determination theory), joka on laajasti tutkittu ja sovellettu teoria ihmisen motivaation muodoista ja motivaation sosiaalisista tukirakenteista. Sadat empiiriset tutkimukset eri elämänalueilla terveydenhoidosta työelämään ovat osoittaneet, että autonomian tukeminen on olennaista, kun halutaan saada ihmiset sitoutumaan omaehtoisesti ohjeistuksiin. Teorian piirissä on kehitetty viestintäperiaatteita, joita noudattamalla on saatu aikaan mitattavia terveysvaikutuksia esimerkiksi diabeteksen estämisessä, tupakanpolton lopettamisessa ja lääkkeiden säännöllisessä ottamisessa.

Tutkijaryhmän koostamat viestintäohjeet on jäsennelty sen mukaan, miten ne tukevat ihmisen kolmea psykologista perustarvetta eli autonomiaa (omaehtoisuuden, mielekkyyden ja omistajuuden kokemus), kyvykkyyttä (aikaansaamisen ja hallinnan kokemus) ja yhteisöllisyyttä (vastavuoroisen välittämisen ja ihmistenvälisen yhteyden kokemus). Erityisesti on varottava, ettei komenteleva viestintätyyli herätä halua uhmata sääntöjä.

Vaikka monia nyt listatuista periaatteista ei ole testattu suoraan yhteiskunnallisen viestinnän kontekstissa, tutkijajoukko on pyrkinyt tunnistamaan ne periaatteet, jotka tutkimusten mukaan todennäköisimmin tukevat ihmisten omaehtoista motivaatiota.

13 ohjetta tehokkaaseen koronaviestintään

Lue lisää:

Frank Martelan blogiteksti: ”Miten viranomaisten tulisi viestiä joulua koskevista rajoituksista omaehtoista motivaatiota vahvistavalla tavalla”

Tutkimusartikkeli

Yhteystiedot:

Hyvinvoinnin psykologian dosentti, tutkijatohtori Frank Martela, Aalto-yliopisto
frank.martela@aalto.fi, 050-5707916
 

  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Hymyileviä ihmisiä yleisön keskellä luentosalissa, juhlittavalla käsissään kukkakimppu.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Juhlaseminaari: Juhani Pallasmaan ajattelu elää laajasti arkkitehtuurissa

Arkkitehti Juhani Pallasmaan 90-vuotisjuhlaseminaari kokosi Aalto-yliopistoon kansainvälisesti tunnettuja arkkitehteja tarkastelemaan hänen ajattelunsa vaikutusta tämän päivän arkkitehtuuriin.
Muotokuva punatukkaisesta naisesta mustassa paidassa vihreää taustaa vasten, katse sivulle.
Palkinnot ja tunnustukset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Vuoden nuori suunnittelija on Camilla Naukkarinen

Vuoden nuori suunnittelija 2026 -kilpailun on voittanut Aalto-yliopistosta taiteen maisteriksi valmistunut Camilla Naukkarinen. Kilpailun voittanut työ rakentui käsin punotuista kukista, jotka on valmistettu hiuskuidusta ja metallilangasta.
Rakennusautomaatio-elinkaari-v1.jpg
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Rakennusautomaation tieto koko elinkaaren käyttöön

Rakennusautomaatio ei enää vain ohjaa yksittäisiä teknisiä järjestelmiä, vaan on keskeinen osa älyrakennusta. Sitä kuvaavat suunnitelmat ovat silti edelleen dokumenttipohjaisia. Talotekniikka 2030:n TH13-tutkimus perustelee, miksi dokumentointia on uudistettava, ja esittää mallin datapohjaiseen toimintaan siirtymiseksi.
Mies säätää antennia sinisessä kaikukammiossa, jossa on teräväpintaiset seinät ja kirkas kattovalo
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto-yliopisto paransi jälleen sijoitustaan arvostetussa THE-yliopistovertailussa

Sijoitus nousi 12 pykälää viime vuodesta ja on nyt 183.