Mitä voimme oppia pandemiasta?
Suorassa studiokeskustelussa 10. syyskuuta visioitiin, millaista maailmaa meidän tulisi rakentaa korona-ajan jälkeen. Keskustelussa valotettiin ratkaisuja, joita Mitä opimme pandemiasta -kesäkurssilla luotiin ja ideoitiin. Kesäintensiivikurssin veti Aalto-yliopiston terveyden ja hyvinvoinnin arkkitehtuurin professori Laura Arpiainen.
”Vaikeissa tilanteissa nousee uutta, monialaista luovuutta, jota ei ehkä muuten löytyisi. On tärkeää keskittyä siihen mitä hyvää pandemiasta voi nousta”, Arpiainen totesi.
Elokuussa pidetyllä Health and Wellbeing Architecture -intensiivikurssilla etsittiin kestäviä design-ratkaisuja COVID-19:n jälkeiseen aikaan ja luotiin ratkaisuja pandemioihin monitieteellisistä lähtökohdista.
Arpiainen haluaa nähdä muutoksen tavassamme ajatella arkkitehtuurin ja muotoilun merkitystä yhteiskunnassa. Hänen mielestään pandemian aiheuttamia päätöksiä ja muutoksia tulisi tutkia ja soveltaa arkielämässä.
"Terveysarkkitehtuuri nähdään helposti vain osana sairaaloita ja muita terveydenhuollon yksikköjä. COVID-19:n aikana on globaalisti huomattu, että terveys ja hyvinvointi tulisi huomioida kaikissa muotoilu-, suunnittelu- ja rakennusprosesseissa", Arpiainen korostaa.
Viivi Salminen, arkkitehtiopiskelijaVäliaikaisena asumisen muotona opiskelijayhteisöt tarjoavat mahdollisuuksia kokeilla jotain uutta."
Yhteisöllinen opiskelijakylä
Arkkitehtiopiskelija Viivi Salminen mietti kesäkurssilla, millainen olisi ihanteellinen etäopiskeluympäristö ja voisiko pandemian myötä muodostua uudenlaisia opiskelijayhteisöjä. Ehkä ne eivät olisi jatkossa edes sidoksissa johonkin tiettyyn yliopistoon tai kampukseen, sillä etäopiskelu on mahdollista mistä vain.
”Pandemia haastaa myös opiskelija-asumista: miten saada opiskelijayhteisöistä inhimillisempiä ja yhteisöllisempiä? Väliaikaisena asumisen muotona ne tarjoavat mahdollisuuksia kokeilla jotain uutta”, Salminen sanoi.
Hän visioi uudenlaisen, yhteisöllisemmän opiskelijakylän, joka eroaa jo olemassa olevista opiskelijakylistä siinä, että se perustuu kylämäiseen yhteisöllisyyteen. Hybridimallissa yhdistyisivät opiskelutilat ja yksityiset tilat. Yksityiset ja yhteiskäyttötilat on erotettu selkeästi toisistaan ja yhteisten toimintojen lisäksi tarjolla olisi laajempi kattaus yhteisiä palveluita, kuten ruokahuollosta vastaava ruokarekka.
”Koska olemassa olevat rakennukset ohjaavat paljon niiden käyttöä, on mietittävä millaisia rakennuksemme ovat”, Salminen pohti. Hän korosti, että sellaisten tilojen, myös ulkotilojen, luominen olisi tärkeää, mihin ihmiset voivat kerääntyä yhteen. Tärkeää on myös voida tuoda yhteisöön oma kädenjälkensä: asukkaat voisivat itse istuttaa puita ja pitää puutarhaa sekä maalata ja sisustaa tiloja viihtyisiksi.
Terveyden kolmiyhteys
Eläinlääketieteen lisensiaatti, arkkitehtiopiskelija Iina Valkeisenmäki pohti kurssityönään, mikä on eläinten ja ihmisten yhteisen terveyden merkitys koronapandemian jälkeisessä maailmassa.
Aihe on tärkeä, sillä kolme neljästä uudesta tarttuvasta taudista on peräisin eläimistä. Sillä, miten elämme rinnakkain muun eläinkunnan sekä luonnon kanssa on valtava merkitys myös ihmisen terveyteen.
”Pandemia muistuttaa, että ihmisten ja eläinten terveys on yhteinen, One Health. Aihe on giganttinen, kaikki vaikuttaa kaikkeen”, Valkeisenmäkipainotti.
Valkeisenmäki yhdistää pohdinnoissaan kahta eri tutkintoa ja alaa. Kesäkurssi tarjosi hänelle mielenkiintoisen mahdollisuuden laajentaa rajoja ja lähteä etsimään paradigman muutosta sen kautta mitä hyvää pandemiasta voi seurata.
Keskustelussa mietittiin, miten arkkitehtuurin ja suunnittelun keinoin voidaan ’palauttaa’ hyvä luontosuhde sekä miten Suomessa voitaisiin olla aiheessa edelläkävijöitä.
Mikko Dufva, tulevaisuusasiantuntija, SitraOlisiko jatkuvan kasvun sijaan tärkeää huolehtia palautumiskyvystä ja uudistumiskyvystä, luonnon tilan parantamisesta?"
”Suomi voisi olla yhteisen terveyden esimerkkimaa: meillä on valveutunutta toimintaa jo monessa mielessä. Esimerkiksi eläinterveyden, ympäristöterveydenhuollon ja kansanterveyden suhteen olemme jo hyvällä tasolla. Jatkossa tarvitaan yhä suuremmassa määrin eri alojen yhteistyötä”, Valkeisenmäki totesi.
"Pohjimmiltaan kyse on luontosuhteestamme sekä siitä, miten ymmärrämme esimerkiksi elämäntapojemme tai kulutustottumustemme vaikutukset luontoon sekä muihin elollisiin. Jäin kurssin aikana pohtimaan, että ehkä voimme tässä oppia alkuperäiskansoilta, joilla on luontaisesti tasapainoisempi suhde luontoon ja eläinkuntaan”, Valkeisenmäki totesi.
”Emme ihmisinä voi eristäytyä luonnosta ja eläimistä – kaikki mitä teemme tulee aina meille takaisin.”
Koronan muuttaman maailman perustuksia luodaan nyt
Studiokeskustelun päätteeksi Arpiainen ja Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran tulevaisuusasiantuntija Mikko Dufva pohtivat, miltä tulevaisuus näyttää pandemiatilanteesta käsin.
”Tällä hetkellä tuntuu, että tulevaisuuteen voi vaikuttaa tavallista enemmän, tai ainakin useammat suunnat tuntuvat mahdollisilta. On oleellista tunnistaa keskeisiä kysymyksiä ja valinnanpaikkoja, joista pitäisi parhaillaan keskustella, sillä koronan muuttaman maailma perustuksia luodaan nyt”, Dufva sanoi.
Mikko Dufvan mielestä pandemia on meille ihmisille aiheellinen herätys – meidän on mahdollista ja tarpeen muuttaa toimintaa kestävämmäksi. On tärkeää miettiä, miten voidaan korjata jo tehtyjä vahinkoja ja rakentaa sellaista tulevaisuutta, joka on resilientimpi uusille pandemioille ja muille yllätyksille.
”Tehokkuutta korostamalla asiaa ei ratkaista, vaan pitää haastaa maailmankuvaamme: olisiko jatkuvan kasvun sijaan tärkeää huolehtia palautumiskyvystä ja uudistumiskyvystä, luonnon tilan parantamisesta”, Dufva kysyi.
Hän puhui ekologisesta jälleenrakentamisesta, joka kuvaa sitä valtavaa muutosta yhteiskunnan rakenteissa, minkä pitää tapahtua, jotta päästään eroon fossiilisista polttoaineista. Mutta ennen kaikkea muutosta pitää tapahtua ajatusmalleissa, mukaan lukien talouden toimintamallit.
”Toistaiseksi on keskitytty paljon siihen miten pienennetään jalanjälkeä, mutta pitäisi miettiä myös, miten voidaan parantaa kädenjälkeä”, hän linjasi.
”Meillä on jo paljon tietoa ja tietoisuutta miten pitäisi toimia, mutta se ei vielä ole vaikuttanut kovin suuresti. Pandemia on pakottanut ja tuupannut meitä tässä eteenpäin, toimimaan siten että tulevaisuus olisi kestävämpi.”
”Jos katsotaan tulevaisuudesta nykyhetkeen eli mietitään mitä tulevat sukupolvet ihmettelevät nykyisestä yhteiskunnastamme, niin tulee mieleen, että sieltä käsin katsottuna tämä nykyhetki voi näyttää aika kummalliselta”, sanoi Mikko Dufva.
Studiokeskustelun tallenteet:
Viivi Salminen: Etänä kampuksella – Minkälainen olisi ihanteellinen etäopiskeluympäristö?
Iina Valkeisenmäki: Mikä on eläinten ja ihmisten yhteisen terveyden merkitys koronapandemian jälkeisessä maailmassa?
Mikko Dufva: Millaiseksi haluamme muovata koronan jälkeisen maailman?
Yhteystiedot:
Laura Arpiainen, Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, [email protected], 050 465 2065
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
Löydä tohtorinkoulutuksemme yhteisö Aalto Socialissa
Seuraa ja osallistu keskusteluun tohtorinkoulutuksesta Aalto Socialissa.
Business Intelligence -kurssin kilpailussa keskityttiin maailman lasten hyvinvointiin
Kymmenen opiskelijaryhmää analysoi dataa maailman lapsista ja esitteli tuloksensa tuomaristolle.
Kahvia kiltahuoneella ja chattia Telegramissa – Pienet teot voivat auttaa psykologisesti turvallisen ilmapiirin luomisessa
Psykologisen turvallisuuden luominen ei ole pelkästään hyödyllistä – se on elintärkeää.