Uutiset

Minun Kauppis-muistoni: Kauppakorkeakoulun perustamisen historia on tehnyt minuun vaikutuksen

”Vuosisadan tilinpäätös ja juhlavuosi 2011”
Jyrki Wallenius: Vuosisadan tilinpäätös ja juhlavuosi 2011

Olen usein palannut mielessäni vuoteen 2011. Vuosi 2011 oli hieno vuosi toimia Kauppakorkeakoulun dekaanina ja kevään promootion promoottorina. Vuosi oli täynnä Kauppakorkeakoulun 100-vuotistapahtumia: 100-vuotisjuhla, promootio, alumnijuhla. Kun valmistauduin satavuotistapahtumiin, tutustuin Karl-Erik Michelsenin ”Vuosisadan tilinpäätös” -teokseen. Lukiessani Kauppakorkeakoulun perustamisen historiasta minuun teki suuren vaikutuksen silloisten johtajien visionäärisyys ja kaukokatseisuus. 1900-luvun alussa Suomi oli muuttumassa agraariyhteiskunnasta teolliseksi yhteiskunnaksi. Teknillinen korkeakoulu oli perustettu 1908 kouluttamaan maan teollisuuden tarvitsemia insinöörejä. Kauppakorkeakoulu perustettiin kolme vuotta myöhemmin vastaamaan kehittyvän palvelusektorin tarpeisiin. Autonomian ajan alkupuolella annettu virkamieskoulutus, joka painottui juridiikkaan, ei enää riittänyt, sillä Michelsenin sanoin ”teollisuusyritysten, pankkien, vakuutuslaitosten ja kauppahuoneiden toiminta noudatti talouden lainalaisuuksia.”

Ulkomaankauppa vilkastui. Tarvittiin kielitaitoisia ihmisiä, jotka ymmärsivät veroista ja tulleista, rahoituksesta ja kuljetustaloudesta. Ylemmän tason johtajille ei Suomessa ollut tarjolla asianmukaista opetusta silloin. Michelsenin mukaan koulutuksesta puuttuivat myös tyystin markkinointiin liittyvät oppiaineet. Aika oli kypsä yksityisen Kauppakorkeakoulun perustamiselle Suomessa. Koska Suomi vielä silloin oli köyhä maa, kannettiin kuitenkin huolta uuden korkeakoulun rahoituspohjasta. Osittaiseksi ratkaisuksi perustettiin Liikesivistysrahasto, joka ensimmäisinä vuosikymmeninä toimi Kauppakorkeakoulun tukisäätiön tavoin. Jopa osa professoreiden palkoista maksettiin Liikesivistysrahastosta.

Vahvasti tulevaan luotaavia ajatuksia jo 110 vuotta sitten

On hämmästyttävää, kuinka ajankohtaisia Kauppakorkeakoulun perustajien ajatukset edelleen ovat. Keskeisessä roolissa oli ensimmäinen rehtori Kyösti Järvinen. Järvinen pohti yhdessä Kauppakorkeakoulun professorien kanssa mm. teorian ja käytännön suhdetta kaupallisessa koulutuksessa. Ajankohtaisia kysymyksiä olivat myös: Miten ylläpidetään hyviä yhteistyösuhteita liike-elämään? Onko tärkeää tehdä tutkimusta ja kouluttaa tohtoreita? Mitä vieraita kieliä tulisi opettaa? Mikä merkitys on tilastomatematiikalla? Mikä merkitys on korkeakoulun omalla rakennuksella? Miten parhaiten kansainvälistettäisiin opettajia, tutkijoita ja opiskelijoita? Miten parhaiten niukoin resurssein rakennettaisiin opiskelijoita ja tutkijoita palveleva kirjasto? Mikä juridinen muoto parhaiten sopisi Kauppakorkeakoululle: yksityinen vai julkinen? Hyviä kysymyksiä, joita myös 2000-luvun Kauppakorkeakoulun johtajat ovat miettineet. Ensimmäisten vuosien opetusohjelma oli laadittu niin hyvin, että monet opetettavat aineet olivat samoja kuin opiskellessani Kauppakorkeakoulussa vielä 1960-luvun lopussa!

Kauppakorkeakoulun järjestelmällinen tohtorikoulutus ja professorikunnan kansainvälistyminen laajemmassa mittakaavassa ottivat kuitenkin aikansa toteutuakseen: itse asiassa 50 vuotta. Entinen rehtori ja kansleri Jaakko Honko oli instrumentaalinen molemmissa. Perustutkimuksen laitos perustettiin Kauppakorkeakouluun 1960- ja 1970-lukujen taitteessa. Sinne oli keskitetty tohtorikoulutus. Kansainvälistymisessä auttoi merkittävästi Suomen liittyminen European Institute for Advanced Studies in Management (EIASM) -instituuttiin 1970-luvun alussa sekä säätiöiden merkittävä tuki matka-apurahoina kautta vuosikymmenien. Minulla on omakohtaista kokemusta sekä perustutkimuksen laitoksesta että EIASM:sta ja voin todeta niillä olleen aikanaan tärkeä merkitys Kauppakorkeakoululle ja tietysti minulle itselleni. Jatko-opiskelijana mieltäni lämmitti, että rehtori Jaakko Honko oli kiinnostunut opintojeni etenemisestä EIASM:ssa ja toimi sittemmin väitöstilaisuudessani kustoksena. EIASM:n merkitys ulottui itse asiassa paljon Kauppakorkeakoulua ja Suomea laajemmalle Eurooppaan.

Maailma muuttuu ennen näkemättömällä vauhdilla. Muutoksen ajurina toimii digitalisaatio eri muodoissaan. Digitaalisen palvelutalouden uranuurtajana Suomessa toiminut emerituskanslerimme Matti Lehti on useasti korostanut digitaalisten palvelujen merkitystä. On tärkeää, että yliopistot uudistuvat ja kykenevät vastaamaan ajan haasteisiin. Toivottavasti Kauppakorkeakoulun 200-vuotisjuhlissa voidaan todeta, että meidän sukupolvemme, joka toimi Kauppakorkeakoulun johtotehtävissä 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä, oli innovatiivinen, kykeni nostamaan Kauppakorkeakoulun huippukauppakorkeakoulujen sarjaan, ja kykeni näin vastaamaan ajan haasteisiin.

Jyrki Wallenius
emeritusprofessori

#kauppis110

Lue myös: Kauppakorkeakoulu 110 vuotta

Pyydämme tänä vuonna niin entisiä kuin nykyisiä kauppislaisia (erit. henkilökuntaa) jakamaan oman Kauppis-muistonsa. Näistä muistoista koostuu juttusarja ”Minun Kauppis-muistoni”. 

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Anni Heikkilä, alumni.
Yhteistyö Julkaistu:

Kauppakorkeakoulun lahjoittajatarinoita: Anni Heikkilä

”Haastan kaikki koulumme alumnit mukaan lahjoittamaan, vaikka ihan pienelläkin summalla.”
Eveliina Peltola. Photo: Lassi Savola.
Nimitykset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Eveliina Peltola: Matematiikka on kaunista siksi, että siinä kaikki järjestyy luonnollisella tavalla

Matematiikka on apulaisprofessori Eveliina Peltolan mukaan universaali kieli, johon pitää päästä sisään ennen kuin sitä voi käyttää.
Leena Ylä-Anttila, #kauppis110
Yliopisto Julkaistu:

Minun Kauppis-muistoni: Kaksi erilaista elämää Kauppakorkeakoulussa

”Opiskelijana ja opetus- ja tutkimustehtävissä”
Jukka Kajan. Kuvaaja: Aino Huotari
Yhteistyö, Opinnot Julkaistu:

Kauppakorkeakoulun alumnitarina: Jukka Kajan

Markkinoinnin alumnimme Jukka Kajan perusti kestävän kehityksen ratkaisujen joukkorahoitusalustan Joukon Voiman, ja vaikuttaa nykyään kasvipohjaisten ruokien ja kasviproteiinien parissa Verso Foodilla. ”Urallani olen aina ollut mukana eri toimialojen murroksessa”.