Miltä eri puulajit kuulostavat? Kävijät pääsevät ohjaamaan puuorkesteria Heurekan uudessa näyttelyssä
![Lähikuvasssa kädet rakentamassa puusta kaiutinta akustiikan laboratoriossa. Kuva: Jussi Rämö](/sites/g/files/flghsv161/files/styles/1_6_567w_354h_n/public/2020-06/2002_puukajarit_001.jpg?h=84b5edc4&itok=L4hj1fwh)
Tiedekeskus Heurekassa avautui kesäkuussa uusi SuperPUU-näyttely, joka esittelee puumateriaalin erikoisominaisuuksia. Yksi näyttelykohteista on Aalto-yliopiston akustiikan laboratorion, Taideyliopiston Sibelius-Akatemian ja Heurekan yhteistyössä toteuttama Puuorkesteri, jossa näyttelykävijät pääsevät kokeilemaan, miten eri puulajit soivat. Puun akustisia ominaisuuksia hyödynnetään laajasti soittimissa ja konserttisaleissa.
Puuorkesteri koostuu neljästä 1,6 – 2,5 metrin korkuisesta puulevystä, jotka tutkijat muuttivat kaiuttimiksi runkoääniteknologian avulla, eli muuttamalla koko esineen äänilähteeksi. Lähtökohtana oli soitinrakentajan leikkaamat, hiomat ja pintakäsittelemät puulevyt, joihin kiinnitettiin runkoäänikaiuttimia. Nämä saavat levyt värähtelemään ja niiden pinnat säteilemään ääntä kaiuttimen tapaan.
Orkesteriin valittiin neljä Suomessa kasvavaa puulajia: vaahtera, kuusi, omenapuu ja raita.
![tutkijat seisovat Puuorkesteri-teoksen edessä Heurekassa kuva: Jussi Rämö](/sites/g/files/flghsv161/files/styles/1_6_567w_354h_n/public/2020-06/tekijat-heurekassa-8.6.2020.jpg?h=6b63d9f6&itok=0_0I_6D7)
”Näistä luontaisesti parhaat eli tasapainoisimmat akustiset ominaisuudet omaa kuusi. Omenapuulla on erityisen kirkas äänenlaatu ja raidalla pehmeä”, kuvailee Taideyliopiston Sibelius-Akatemian tutkija Otso Lähdeoja, joka on tutkinut runkoääniteknologiaa jo aiemmin muun muassa esityslavasteissa.
Levyjen akustiset ominaisuudet mitattiin ja analysoitiin Aallon akustiikan laboratorion kaiuttomassa huoneessa. Audiosignaalinkäsittelyn tutkijat DI Juho Liski, TkT Jussi Rämö ja professori Vesa Välimäki suunnittelivat jokaiselle levylle oman taajuuskorjauksen.
”Joka puulevyllä on hyvin yksilöllinen resonanssirakenteensa, eli niissä eri taajuudet vahvistuvat ja jäävät soimaan eri tavalla. Siksi jokaiselle puulevylle oli välttämätöntä suunnitella oma taajuuskorjain eli ekvalisaattori, joka tasoittaa niiden äänensävyä musiikintoistoon sopivaksi”, VesaVälimäki kertoo.
Otso Lähdeoja sävelsi Puuorkesterille erityyppisiä musiikkikappaleita, jotka äänitettiin Helsingin Musiikkitalon studiossa. Jokaisesta puukaiuttimesta kuullaan yhden soittimen ääni, ja kvartetissa kaikki neljä puulevyä soivat omaa osuuttaan samanaikaisesti. Eri musiikkiosuuksia voi miksata säätimillä tai kuunnella vaikka erikseen, jolloin yksittäisen levyn ääni jää kuuluville. Heurekan suunnittelijat vastasivat orkesterin asennuksesta, valaistuksesta ja säätimistä.
Tiedekeskus Heureka avasi ovensa yleisölle jälleen keskiviikkona 10.6.2020 oltuaan suljettuna koronapandemian vuoksi. Heurekassa käy vuosittain jopa yli 300 000 vierailijaa. Nyt avattu SuperPUU-näyttely on avoinna yli vuoden, joten näyttelylle on odotettavissa suurta yleisöä.
Lisätietoa
Professori Vesa Välimäki
[email protected]
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
![Professori Maria Sammalkorpi](/sites/g/files/flghsv161/files/styles/2_3_288w_125h_d/public/2024-07/Aalto_University_Maria_Sammalkorpi_10-6-2024_photo_by_Mikko_Raskinen_002.jpg?h=3c516e57&itok=akEFnUgM)
Tutustu meihin: Professori Maria Sammalkorpi
Sammalkorpi on väitellyt tohtoriksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 2004. Väiteltyään Sammalkorpi on toiminut tutkijana mm. Princetonin ja Yalen yliopistoissa sekä Aalto-yliopistossa.![Prinsessalle esitellään luonnollisia väriaineita](/sites/g/files/flghsv161/files/styles/2_3_288w_125h_d/public/2024-07/Aalto_University_visit_of_HRH_Sirindhorn_Princess_of_Thailand_26-6-2024_photo_by_Mikko_Raskinen_009.jpg?h=41f55a5b&itok=6jpXJz89)
Thaimaan prinsessa Maha Chakri Sirindhorn vieraili Aalto-yliopistossa
Prinsessa seurueineen tutustui mm. tekstiilisuunnitteluun, Startup Saunaan, Aalto-yliopisto Junioriin sekä Aalto Ice Tankin toimintaan.![bakteereja ohjataan magneettikentän avulla](/sites/g/files/flghsv161/files/styles/2_3_288w_125h_d/public/2024-07/bakteerit.png?h=9eadbaff&itok=i5Vm1LSf)
Fyysikot saivat bakteerit uimaan lähes täydellisissä riveissä
Bakteerien ohjaaminen onnistui magneettikentän avulla. Löytö auttaa ymmärtämään bakteeripopulaatioiden käyttäytymistä ja voi jatkossa auttaa esimerkiksi kehittämään uuden sukupolven materiaaleja, joista kaavaillaan apua muun muassa lääkkeiden kohdennettuun kuljettamiseen kehon sisällä.![2020 rajanylitykset pohjoismaissa](/sites/g/files/flghsv161/files/styles/2_3_288w_125h_d/public/2024-07/illustration_2.png?h=3dc4be93&itok=Rag-cQH7)