Uutiset

Miltä eri puulajit kuulostavat? Kävijät pääsevät ohjaamaan puuorkesteria Heurekan uudessa näyttelyssä

Aalto-yliopiston ja Taideyliopiston tutkijat loivat soivan elämyksen Tiedekeskus Heurekan puuaiheiseen näyttelyyn.
Lähikuvasssa kädet rakentamassa puusta kaiutinta akustiikan laboratoriossa. Kuva: Jussi Rämö
Runkoäänikaiuttimet saavat levyt värähtelemään ja niiden pinnat säteilemään ääntä kaiuttimen tapaan.

Tiedekeskus Heurekassa avautui kesäkuussa uusi SuperPUU-näyttely, joka esittelee puumateriaalin erikoisominaisuuksia. Yksi näyttelykohteista on Aalto-yliopiston akustiikan laboratorion, Taideyliopiston Sibelius-Akatemian ja Heurekan yhteistyössä toteuttama Puuorkesteri, jossa näyttelykävijät pääsevät kokeilemaan, miten eri puulajit soivat. Puun akustisia ominaisuuksia hyödynnetään laajasti soittimissa ja konserttisaleissa.

Puuorkesteri koostuu neljästä 1,6 – 2,5 metrin korkuisesta puulevystä, jotka tutkijat muuttivat kaiuttimiksi runkoääniteknologian avulla, eli muuttamalla koko esineen äänilähteeksi. Lähtökohtana oli soitinrakentajan leikkaamat, hiomat ja pintakäsittelemät puulevyt, joihin kiinnitettiin runkoäänikaiuttimia. Nämä saavat levyt värähtelemään ja niiden pinnat säteilemään ääntä kaiuttimen tapaan.

Orkesteriin valittiin neljä Suomessa kasvavaa puulajia: vaahtera, kuusi, omenapuu ja raita.

tutkijat seisovat Puuorkesteri-teoksen edessä Heurekassa kuva: Jussi Rämö
Vesa Välimäki, Otso Lähdeoja, Jussi Rämö ja Juho Liski Heurekassa.

”Näistä luontaisesti parhaat eli tasapainoisimmat akustiset ominaisuudet omaa kuusi. Omenapuulla on erityisen kirkas äänenlaatu ja raidalla pehmeä”, kuvailee Taideyliopiston Sibelius-Akatemian tutkija Otso Lähdeoja, joka on tutkinut runkoääniteknologiaa jo aiemmin muun muassa esityslavasteissa.

Levyjen akustiset ominaisuudet mitattiin ja analysoitiin Aallon akustiikan laboratorion kaiuttomassa huoneessa. Audiosignaalinkäsittelyn tutkijat DI Juho Liski, TkT Jussi Rämö ja professori Vesa Välimäki suunnittelivat jokaiselle levylle oman taajuuskorjauksen.

”Joka puulevyllä on hyvin yksilöllinen resonanssirakenteensa, eli niissä eri taajuudet vahvistuvat ja jäävät soimaan eri tavalla. Siksi jokaiselle puulevylle oli välttämätöntä suunnitella oma taajuuskorjain eli ekvalisaattori, joka tasoittaa niiden äänensävyä musiikintoistoon sopivaksi”, VesaVälimäki kertoo.

Otso Lähdeoja sävelsi Puuorkesterille erityyppisiä musiikkikappaleita, jotka äänitettiin Helsingin Musiikkitalon studiossa. Jokaisesta puukaiuttimesta kuullaan yhden soittimen ääni, ja kvartetissa kaikki neljä puulevyä soivat omaa osuuttaan samanaikaisesti. Eri musiikkiosuuksia voi miksata säätimillä tai kuunnella vaikka erikseen, jolloin yksittäisen levyn ääni jää kuuluville. Heurekan suunnittelijat vastasivat orkesterin asennuksesta, valaistuksesta ja säätimistä.

Tiedekeskus Heureka avasi ovensa yleisölle jälleen keskiviikkona 10.6.2020 oltuaan suljettuna koronapandemian vuoksi. Heurekassa käy vuosittain jopa yli 300 000 vierailijaa. Nyt avattu SuperPUU-näyttely on avoinna yli vuoden, joten näyttelylle on odotettavissa suurta yleisöä.

Lisätietoa 

Professori Vesa Välimäki
[email protected]

SuperPUU -näyttelyn tiedot Heurekan sivuilla

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Professori Ville Alopaeus.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutustu professoreihimme: Ville Alopaeus

Ville Alopaeus on toiminut kemian tekniikan professorina Aalto-yliopistossa vuodesta 2008. Erotusoperaatioita ja prosessien mallitusta tutkiva Alopaeus pyrkii edistämään siirtymää kohti uusiutuvaa energia- ja materiaaliympäristöä.
Opiskelijat testaamassa satelliitia ESA:n testeissä.
Opinnot Julkaistu:

"On erityisen hienoa tajuta, että jotain omin käsin tehtyä lentää joku päivä avaruudessa!" Aalto-yliopistossa rakennetaan kolmatta opiskelijasatelliittia

Aalto-3-satelliittia rakentava tiimi pääsi testaamaan satelliittia Euroopan avaruusjärjestön testausohjelmassa.
Mies katsoo kuvaruutua, josta hän katsoo takaisin virtuaalinen Kekkonen.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aikamatkalla 70-luvulle voi tavata virtuaali-Kekkosen – 3D-virtualisoinnin pioneerit tuovat kulttuuriaarteet esiin uudella tapaa

Tamminiemen retrojoulunavauksessa voi myös luoda joulutunnelmaa legendaarisen presidentin työhuoneeseen.
Aalto University School of Business, a student ascending, public art of Risto Suomi on the wall, photo Mikko Raskinen
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Poissaolot töistä on suurin syy siihen, että naisia on toimitusjohtajina miehiä vähemmän

Naiset ovat aliedustettuina toimitusjohtajan tehtävissä, koska he viettävät enemmän aikaa työmarkkinoiden ulkopuolella niinä vuosina, joina heidän uransa on nousussa. Naiset myös hakeutuvat miehiä vähemmän myynnin ja tuotannon tehtäviin, joista toimitusjohtajia tyypillisesti rekrytoidaan.