Millaista on tietoturvatyö ja kenelle se sopii?

Tietoturva on terminä tuttu monille ainakin lukuisista uutisista, joissa kerrotaan yritysten tietovuodoista. Mielikuva tietoturvan kanssa työskentelevistä liittyy usein vähän erakoituneeseen tietokonekoodariin. 

Aalto-yliopiston tietoturvatiimiläiset suosittelevat alaa kaikille, jotka eivät halua tylsistyä työssään. He eivät myöskään allekirjoita yllä olevaa kuvailua. Heidän työpäivänsä ovat toki täynnä tietoteknisten pulmien ratkaisua, mutta työ voi olla kovinkin sosiaalista, sillä heidän päätehtävänsä on kuitenkin auttaa ihmisiä. 

Halusimme selvittää, millaista työtä Aallon tietoturvatiimilaiset oikein tekevät ja kenelle ura tietotuvan parissa sopii. Keskustelussa ovat mukana Aallon tietoturvaspesialisti Annette Forsell, tietoturvapäällikkö Riitta Gröhn, sekä tietosuojaan erikoistunut lakimies Katja Kivivainio. 

Mikä työssänne on parasta? 

”Itse tykkään ongelmanratkaisuista. Jos mietin omia kouluaikoja ylä- ja ala-asteella, niin tykkäsin silloin jo kovasti matemaattisista aineista, sillä niissä pystyi löytämään ratkaisuja pulmiin ja etenemään loogisesti. Tässä työssä tarvitaan juuri loogista päättelyä, mistä tykkään”, Annette Forsell kuvailee ja jatkaa: ”Ihmisten auttaminen erilaisissa projekteissa on myös mukavaa. Emmehän kuitenkaan tee tätä työtä lähtökohtaisesti itsellemme vaan muita varten. Lisäksi tässä työssä pääsee näkemään asioita ”kulissien taakse”, ja se oli yksi asia mikä alassa kiinnosti”. 

Katja Kivivainio komppaa Annettea ja korostaa, että työssä parasta ovat kiinnostavat pulmat, jotka voivat olla välillä erittäin haastaviakin. Toisaalta on erittäin palkitsevaa, kun pulmat saadaan ratkaisuta. Lisäksi Kivivainion mukaan työn parhaita puolia on myös se, että pääsee jatkuvasti kehittämään omaa tekemistä ja jokainen päivä on erilainen. 

Riitta Gröhn kertoo olleensa aina utelias ja pitänyt siitä, että hänellä on monta rautaa samanaikaisesti tulessa. Ura tietoturvapäällikkönä on sopinut hänelle mainiosti, sillä siinä saa tehdä samanaikaisesti erilaisia asioista ja kehittää omaa osaamistaan. ”Kuten Katja jo sanoi, jokainen päivä on erilainen ja ei voi koskaan tietää, mitä seuraava tuo tullessaan. Vaikka toki toivon tietysti, että ei tule mitään kovin isoja häiriöitä. Toisaalta stressiä aiheuttaa, kun joutuu hyppimään monien asioiden välillä. Silti pidän tästä todella paljon ja tunnen olevani ”elossa” tätä työtä tehdessäni”, Riitta Gröhn kuvailee. 

Millainen opintotausta tukee työskentelyä tietoturvan parissa? 

”Tietysti tulee olla koulutus tai osaamista siltä alueelta, mitä olet tulossa tekemään tietoturvan pariin. Esimerkiksi yksi omista työtehtävistäni on tarjota juridista tukea, niin minulla on oikeustieteen maisterin tutkinto ja osaamiseni on hankittu sitä kautta”, Katja Kivivainio kertoo. 

”Jos tuntee suurta paloa tietoturvaan jo heti opintojen alussa, niin voi valita kyberturvallisuuteen painottuvan linjan, mikä on selkeä väylä tietoturvan pariin. Olen itse valmistunut Laurean ammattikorkeakoulusta, jossa voi opiskella turvallisuutta ja riskienhallintaa. Opintojeni aikaan tietoturvan opiskelu oli painottunut valinnaisiin opintoihin, eikä pakollisia kursseja vielä ollut. Nykyään tieto- ja kyberturvan opintomahdollisuuksia on enemmän, vaikka painotus onkin edelleen kokonaisturvallisuudessa sekä riskienhallinnassa. Vaihtoehtoja tietoturvan opiskeluun on siis tullut selkeästi lisää”, Annette Forsell kommentoi.  

Kenelle suosittelisit uraa tietoturvan parissa? 

”Suosittelisin uraa kaikille uteliaille ihmisille, jotka ovat valmiita kehittämään itseään jatkuvasti hallinnollisesti ja teknisesti. Lainsäädäntö muuttuu, tekniikka muuttuu ja hyökkäystavat muuttuvat. Se onkin se positiivinen asia että, ei tule tylsää, kun saa kehittyä koko ajan ja oppia uutta. Erikoistumismahdollisuuksia ovat esimerkiksi hakkerointi, tietoturvateknologia, hallinnolliset asiat ja vaikkapa lainsäädäntö”, Riitta Gröhn kertoo. 

Katja Kivivainio lisää, että eduksi alalla ovat hyvä ongelmanratkaisukyky sekä analyyttinen työtapa. Annette Forsell on samaa mieltä ja muistuttaa että alalla ei todellakaan tarvitse olla mustahuppupäinen nörtti, joka työskentelee pimeässä huoneessa. ”Ei ole sellaista yhtä kategoriaa ihmisille ketkä tähän työhön sopivat. Päinvastoin olisi hyvä, että saisimme monipuolisesti erilaisia ihmisiä tekemään töitä tietoturvan pariin ja uudenlaisia ajatuksia ja lähestymistapoja ongelmien ratkaisuun”, Annette Forsell painottaa. 

Miksi tarvitsemme lisää monipuolisuutta alalle? 

”Tämä ala sopii niin monenlaisille ihmiselle. Jos ajatellaan, että Suomi haluaa pysyä kyberturvallisuuden kärkimaana vielä jatkossakin, niin me tarvitsemme lisää henkilöitä tietoturva- ja kyberturvasektorille. Tarvitsemme monipuolista osaamista, osaajia eri aloilta sekä alan vaihtajia”, Riitta Gröhn painottaa. 

Annette Forsell kertoo, että käydessään erilaisessa tietoturva- sekä kyberturvallisuustapahtumissa, näkee aika hyvin, miten vähän alalla on vielä esimeriksi naisosaajia. ”Näissä tapahtumissa ei tarvitse naisten vessaan jonottaa!” Annette Forsell naurahtaa ja jatkaa: ”Yleensä tapahtumiin osallistujista 80-90% prosenttia miehiä. Tulevaisuudessa olisi hienoa nähdä enemmän eri taustoista tulevia, eri ikäisiä, kaiken sukupuolisia, nuoria ja vanhoja tekijöitä.” 

Haluatko kuulla lisää tietoturvasta ja miksi sen opiskelu kannattaa?

Voit lukea myös opiskelija- sekä professorihaastattelun aiheesta alla olevan linkin kautta.