Uutiset

Milica Todorović kehittää uusia materiaaleja tekoälyn avulla

Tutkijatohtori Milica Todorović tuo työssään yhteen tekoälyn ja materiaalitutkimuksen yhdistämällä toisiinsa insinööritieteiden, fysiikan ja tietotekniikan osaamisen, datan sekä intuition.
Milica Todorović

Suomen tekoälykeskuksen (Finnish Center for Artificial Intelligence, FCAI) ja Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan laitoksen tutkijatohtori Milica Todorović on kiinnostunut kehittämään materiaaleja ja laitteita, jotka voivat auttaa ilmastonmuutoksen ja kestävän kehityksen kaltaisten monimutkaisten ja monialaisten maailmanlaajuisten haasteiden ratkaisemisessa. Todorović tuo työssään yhteen tekoälyn ja materiaalitutkimuksen yhdistämällä insinööritieteiden, fysiikan ja tietotekniikan osaamisen, datan ja intuition toisiinsa.

”Tutkimme materiaalin rakenteen ja toiminnallisuuden välistä yhteyttä, ja tekoäly auttaa tämän yhteyden ymmärtämisessä. Kokeellista tutkimusta voidaan täydentää eri tavoin tietokonesimulaatioiden avulla. Voimme esimerkiksi nopeuttaa kokeita seulomalla potentiaalisia materiaaleja ja suodattamalla pois ne materiaalit, jotka eivät toimi. Simulaatioiden avulla voimme myös kerätä tietoa kokeellisen tutkimuksen taustalla olevista mikroskooppisista rakenteista ja prosesseista”, kertoo Todorović.

Yksi esimerkki tekoälyn hyödyntämisestä on molekyylien optisten spektrien simulointi ja laskenta kvanttimekaniikan avulla. Optiset spektrit ovat tärkeitä varsinkin teknologioissa, joissa materiaalit vuorovaikuttavat valon kanssa, kuten vähäenergisissä LED-valoissa tai aurinkopaneeleissa.

Simulointiin ja laskentaan tarvitaan erittäin tehokkaita supertietokoneita ja paljon laskenta-aikaa. Tätä voidaan kuitenkin nopeuttaa kouluttamalla tekoälyä useilla rakenteilla ja niiden ennalta lasketuilla spektreillä. Tekoälyn kouluttamista varten tarvitaan erittäin tehokas tietokone, mutta kun tekoälymalli on valmis ja toiminnassa, se osaa arvioida hyvin minkä tahansa sille annetun uuden molekyylirakenteen spektrin vain millisekunneissa.

Tekoäly voi myös auttaa ratkaisemaan monia materiaalitieteen tutkijoiden monimutkaisia optimointiongelmia. Uusien materiaalien kehittäminen tiettyjä käyttötarkoituksia varten edellyttää useiden toisiinsa liittyvien muuttujien hienosäätöä.

”Esimerkiksi aurinkopaneelissa on optimoitava siihen parhaiten soveltuvat materiaalit sekä kerrosten paksuudet ja asettelu. Lopullinen optimointialue voi olla erittäin suuri, mutta tekoäly voi laskea sen hyvin tehokkaasti ja nopeasti”, Todorović kertoo.

Data on tutkimuksen avain, ja suurten datavarastojen yhdistäminen tekoälyasiantuntemukseen on merkittävä etu.

”Materiaalitiede hyötyi valtavasti siitä, että musiikin ja videoiden suoratoiston yleistyminen 15–20 vuotta sitten teki yhtäkkiä valtavien tietomäärien siirtämisestä ja tallentamisesta suhteellisen edullista. Ennen tätä tutkijat rakensivat valtavia datavarastoja ja pitivät ne erillään toisistaan, mutta nyt ne voitiin yhdistää.”

Milica Todorovićin ura alkoi Lontoon UCL-yliopistossa, jossa hän teki maisterintutkintonsa lopputyön materiaalien simuloinnista. Se johti tohtorintutkintoon Oxfordissa, minkä jälkeen Todorović muutti Japaniin tutkijatohtoriksi tutkimaan materiaalien simuloinnissa käytettäviä supertietokoneita.

”Tekoäly tuli mukaan kuvioihin, kun siirryin Aalto-yliopistoon. Aallon tietotekniikan laitoksen tutkijoilla oli tapana keskustella oman alansa ulkopuolisten ihmisten kanssa yhteistyöhankkeiden kehittämisestä jo ennen Suomen tekoälykeskuksen perustamista, mikä on melko harvinaista. Materiaalitieteessä on paljon dataa, jonka käsittelemistä varten tarvitaan koneoppimista. Materiaalitieteen tutkijoilla ei kuitenkaan ollut juurikaan koneoppimiseen liittyvää osaamista. Aalto-yliopistossa olemme tehneet yhteistyötä varsinkin Suomen tekoälykeskuksen perustamisen jälkeen ja yhdistäneet osaamisemme tutkimuksessa ja myös opetuksessa.”

Milica Todorović opettaa maisteritason kurssia Koneoppiminen materiaalitieteessä (Machine Learning for Materials Science). Sen osallistujamäärät ovat kasvaneet nopeasti kurssin perustamisen jälkeen - kurssi on ollut Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston luonnontieteiden ja insinööritieteiden opiskelijoiden suosiossa.

Lisätietoa:

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Researchers having a discussion in a meeting room with their laptops open on the table
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto-yliopiston ja VTT:n tutkimushankkeessa kehitetään uudenlaisia entsyymejä

Hankkeessa tutkitaan tekoälyn avulla entsyymien ja proteiinien toimintamekanismia, joka on biologian ja biotekniikan merkittävä perustutkimuksellinen kysymys.
Tauluja taidemuseon seinällä, kuvituskuva tutkimusuutiseen, joka paljastaa kuinka kuvataiteen katselu vaikuttaa tunteisiin
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Taide herättää kehon tuntemaan

Turun yliopiston ja Aalto-yliopiston tutkimus paljastaa, että taide vaikuttaa voimakkaasti ihmisten kehoon ja tunteisiin.
Tummaan paitaan pukeutunut vaalea lyhyttukkainen nainen seisoo kädet ristissä rinnan edessä, taustalla korkeakoulun tiloja
Nimitykset, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Professori Arja Karhumaa: ”Meidän on ymmärrettävä paremmin, kuinka tekstejä katsotaan”

Vakinaistetut professorit esittäytyvät: visuaalisen viestinnän muotoilun professori Arja Karhumaa tutkii kielen ja tekstin visuaalisen muodon välistä suhdetta eli miltä teksti kulloinkin näyttää, ja miten se vaikuttaa meihin ihmisinä.
Konsta Laakso and Elsi Sloan act in the short film of Oasis of Radical Wellbeing
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aallossa kuvattu lyhytelokuva kertoo opiskelijan vaikeasta valinnasta

Aalto-yliopiston Oasis of Radical Wellbeing -hankkeen rahoittama Myötätunto III -lyhytelokuvan kuvaukset alkoivat Otaniemessä 17.3. Valmiin elokuvan ensi-iltaa päästään katsomaan 30.5. Green Minds, Healthy Hearts – Social Sustainability Symposium -tapahtumassa Aalto-yliopiston Oppimiskeskuksessa.