Uutiset

Mikko Jalas: ”Meidän tulee pystyä ajattelemaan mahdotonta löytääksemme uusia näkökulmia” 

Mikko Jalas aloitti Aalto-yliopiston kiertotalouden innovaatioiden ja yhteiskehittämisen professorina kesällä 2022. Professuuri on Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun muotoilun laitoksen ja Kauppakorkeakoulun johtamisen laitoksen yhteinen ja se on tuore avaus kestävyystieteiden saralla. 
Huppupäinen mies purjeveneessä katsoo eteenpäin, sää on tuulinen

Mitä professuurisi tarkoittaa?  

”Tärkeää siinä on yhteiskehittäminen, mikä tarkoittaa sitä, että tuodaan yllättäviäkin tahoja yhteen, jotta löydetään uusia näkökulmia. Muotoilussa sitä tehdään jatkuvasti eli otetaan mukaan suunnitteluun niitä tahoja, joita suunnittelu koskee. Käyttäjälähtöisyys kaikessa suunnittelussa on tärkeää. Kiertotaloutta puolestaan ajattelen yhteiskunnallisissa murroksissa mukana elämisen kautta: kun meillä on jokin tiedostettu ongelma tai tavoitetila, on mietittävä keiden pitäisi olla suunnittelussa mukana – eli keillä on intressiä ja ketkä voivat siihen vaikuttaa – ja tuoda heidät yhteen, mukaan prosessiin, jossa on ratkaisuhalukkuutta. Haasteena on osata katsoa myös asioiden ja kategorioiden taakse, vapautua rajoista ja esteistä. Out-of-the-box -ajattelu voi auttaa meitä löytämään uusia näkökulmia, ja kyseenalaistamaan myös omaa ajattelutapaamme.  

Kiertotalous on hyvä sana kuvaamaan kestävien yhteiskuntien perustaa, sillä jos sen kysymyksiä ei saada ratkaistua, on vaikeaa toteuttaa myöskään sosiaalista kestävyyttä, ja toisin päin. Kiertotalous on ja sen tulee olla keskeinen osa suunnittelijoiden ja muotoilijoiden ajattelua: heidän tehtävänsä on ratkoa ongelmia, yhä useammin planetaarisia ongelmia. Heillä pitää olla holistista ymmärrystä ja mittakaavan tajua, vaikka itse käytännön tehtävänä olisi pohtia vaikkapa, miten kotitaloudet saadaan lajittelemaan paremmin. Muotoilun kanssa työtä tekevälle liiketalouden ymmärtäminen laajasti on luontevaa – eli nähdä miten uudet teknologiat kehittyvät ja laajenevat yhteiskunnassa. Tämä professuuri osoittaa myös sen, että näissä kysymyksissä monialaisuus on keskeistä, ja että johtaminen ja muotoilu kulkevat monessa asiassa käsi kädessä.”  

Mikä toi sinut Aaltoon?  

”Opiskelin tuotantotaloutta ja elinkaariajattelua, joskaan tuolloin aiheesta ei vielä ollut opintoja, mutta lähdimme kehittämään aluetta opiskelijavetoisesti ja teimme aiheesta lopputöitä. Sittemmin olin Nokialla ympäristöasiantuntijana, mutta huomasin, että itseäni kiinnostavat enemmän kulutuksen ja arkielämän kysymykset. Niinpä tulin Taideteolliseen korkeakouluun opiskelemaan käsi- ja taideteollisuuden linjalle. Päädyin sitten tekemään samoista aiheista väitöskirjaa Kauppakorkeakouluun ja väittelin vuonna 2006. Pian sen jälkeen perustettiin kestävän kehityksen Creative Sustainability -ohjelma, josta vastasin ja jota olen vetänyt vuodesta 2015 alkaen.  

Eli ympäristöjohtaminen, kiertotalous ja elinkaariajattelu olivat perustutkintoni osia aikanaan, ja sitten lähdin muotoilupolulle. Iso innoittaja tässä on ollut ilo tehdä asioita käsillä ja konkreettisen tekemisen tarjoama tyydytys. Olen halunnut olla tutkimassa ja aktiivisesti purkamassa työn ja kulutuksen oravanpyörää. Olen ottanut teollisen mittakaavan kiertotaloudessa vakavasti.”  

Mitkä ovat olleet urasi kohokohtia?  

”Itselleni merkityksellistä on ollut aika johtamisen laitoksella, etenkin jatko-opiskelijana. Se oli avoin akateeminen yhteisö, jolle keskeistä oli asian palo – se merkitsi, mitä yritetään saada aikaan. Samalla oli selvää, että akateemisella tutkimuksella on erityinen rooli yhteiskunnassa. Oma väitöskirjani oli ympäristöjohtamiselle ja kulutusta koskevalle politiikalle kriittinen. Sen lopputulos oli, että olemme osa ongelmaa, jota yritämme ratkaista. Kyse on yhteen kietoutumisesta, josta on vaikea päästä irti ilman kriittistä ajattelua.

Koen sellaiset hetket avartaviksi, kun olen ymmärtänyt, että meidän tulee pystyä – Michel Foucault’n sanoin – ’ajattelemaan mahdotonta’ eli nähdä, että ajattelun rakenteet kahlitsevat meitä. Samoin oivallus, että kriittinen ajattelu ei ole vain analyyttistä, vaan sen on oltava myös luovaa ja synteettistä, on ollut tärkeä. 

En ole ehkä perinteinen tutkija, sillä en ole kovin analyyttinen ihminen, mutta koen että uusinajattelu ja toisinajattelu ovat vahvoja alueitani. En sano, että kaikkien yliopistossa pitäisi olla toisinajattelijoita, mutta itselleni se on ollut luontevaa. Ja yliopisto on myös paikka, joka antaa siihen mahdollisuuksia. Itse ajattelen, että yliopistona meidän on uskallettava ja onnistuttava ajattelemaan asioita toisin. Tämä on ollut itselleni lupaus siitä, mitä meidän pitää yrittää tehdä.” 

Kestävän kehityksen kysymyksissä monialaisuus on keskeistä, ja johtaminen ja muotoilu kulkevat monessa asiassa käsi kädessä.”  

Professori Mikko Jalas

Mitä tutkit ja miksi?

”Yhteiskunnallisen kokonaisrakenteen ymmärtäminen on ollut pitkäaikainen tutkimusaiheeni. Olen tutkinut laadullisin menetelmin ja tilastokeskuksen ajanaineiston avulla ihmisiä, jotka pyrkivät jollain tavoin hidastamaan omaa arkeaan. Nyt yritän saada tutkimusta aikaan aiheesta varjorytmit. Esimerkiksi mikä on vaihtelevan sähkön hinnan vaikutus, kuinka se näkyy palveluiden käytössä tai toiminnan siirtämisessä yöaikaan, ja miten se vaikuttaa ihmisten, työntekijöiden rytmiin ja elämänlaatuun, ja lisääkö se eriarvoisuutta? Osalla ihmisistä on varaa elää prime time -rytmiä, kun taas toiset ovat pakotettuja elämään halvemman rytmin aikaan.   

Kiertotalouden kannalta olisi hyvä, että meitä ohjattaisiin kohti kestävää kulutusta, mikä tarkoittaa esimerkiksi hintaohjailua. Että kulutettaisiin silloin, kun palvelut eivät ole niin kalliita. Entä tieinfrastruktuuri? Sen on oltava massiivinen, jotta kaikki pääsevät töihin samaan aikaan. Mutta entä jos porrastaisimmekin rytmiä? Kuinka paljon luonnonvaroja investoimme siihen, että meillä on synkronisoitu yhteiskunta, että ihmiset tekevät asioita samaan aikaan? Näitä asioita haluan tutkia. Aikaisempiin ajankäyttöä koskeviin tutkimuksiini on tullut siis nyt vastapuolena kiertotalous ja sen ratkaisut.  

Toinen kiinnostuksenkohteeni on biohiili ja sen tarjoamat ratkaisut hiilen varastoitumisessa. Se voi olla vaihtoehto kalliille ja vaikealle hiilidioksidin talteenotolle. Olen työstänyt biohiilen mahdollisuuksia yhteistyössä Helsingin kaupungin viheryksikön kanssa, jolla asiassa on vahva intressi.”  

Mitkä kysymykset ovat alallasi ajankohtaisia juuri nyt?  

”Uudistava, regeneratiivinen design on paljon tapetilla eli se, että yritetään tehdä mahdollisimman vähän haittaa ja saada positiivinen tulos aikaiseksi, on keskeistä. Samoin hiilenkierto yhteiskunnassa, joka jokaisen muotoilijan on ymmärrettävä ja hahmotettava voidakseen tehdä työtään merkityksellisesti.  

Myös degrowth-tutkimus, johon ajankäyttötutkimuskin liittyy, on esillä: materiaalien käytön kasvu pitää saada loppumaan ja kääntymään toiseen suuntaan. Tämä on alalla nähdäkseni melko laajasti ymmärretty. Ja tietenkin energiakriisi on jälleen ajankohtainen. 1970-luvun energiakriisi opetti paljon, mutta sen jälkeen meillä on ollut onnettomat ylituotannon ja -kulutuksen 1980–2010 -luvut!”  

Mitä odotuksia sinulla on alasi tulevaisuudelle?  

”Itselläni on konkreettinen tavoite ja toive, että suomalainen metsäala alkaa nähdä, että metsäteollisuuden tehtävänä on sitoa hiiltä. Se ei voi tapahtua pelkästään puurakentamisella, vaan tarvitaan kipeästi ymmärrystä siitä, että hiilensidonta on ensisijaisen tärkeää. Tässä yksi muutoksen mahdollisuus voi olla biohiili. Siihen liittyy iso metsäsektorin ja koko puuta käyttävän sektorin murros.   

Kaipaan myös laajempaa kiertotalouden ymmärrystä eli mitä palveluiden hinnoittelu ja saatavuusrytmi tekee yhteiskunnan rytmeille, ja mitä muita vaikutuksia niillä on. On tärkeää ymmärtää, että tarvitaan tiettyjä markkinamekanismeja kiertotalouden tavoittelussa, mutta samalla pitää olla huolissaan pääomien kertymisestä ja kasautumisesta eli kapitalismin kritiikki on oikeutettua.”  

Miksi kestävän kehityksen alaa kannattaa opiskella?  

”Oma alani on moni- ja poikkialainen kestävyystutkimus, joka on muutosorientoitunutta ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen orientoitunutta. Tarvitaan ihmisiä, joilla on kyky yhdistellä erilaisia tapoja ja tahoja ajatella ja tuoda näitä yhteen, sillä silloin aina syntyy jotain uutta. Tämä on yksi tapa opiskella kestävän kehityksen teemaa.”   

Mikä muu sinua kiinnostaa?  

”Monenlainen käsillä tekeminen kiinnostaa, erityisesti puumateriaali ja -työt. Rakkain, tärkein ja mieluisin vapaa-ajanviettomuoto on purjehdus. Tykkään olla luonnossa, mutta purjehduksessa on mukana myös tekninen ulottuvuus. Olen esineitä ja työkaluja valmistava ihminen, ja purjevenekin on sellainen, joka antaa paljon toimintaulottuvuuksia vesillä.” 

Katso video (englanniksi): Co-innovating for circular solutions 

Kiertotalouden innovaatioiden ja yhteiskehittämisen professori Mikko Jalas

Mies seisoo purjeveneen ruorin äärellä, vaatetus kylmää vastaan jättää näkyviin vain kasvojen yläosan

Kuka?  

Tehtävä: Aalto-yliopiston kiertotalouden innovaatioiden ja yhteiskehittämisen professori 1. heinäkuuta 2022 alkaen

Koulutus: DI, filosofian tohtori  

Ikä: 55  

Perhe: Puoliso, kaksi aikuista lasta ja lapinkoira   

Harrastukset: puutyö, korjausrakentaminen, purjehdus, vapaalasku  

 
Yhteystiedot:  

Professori Mikko Jalas, [email protected], 0403538247  

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Kaksi mieshenkilöä juhlapuvuissa kiltalippujen edessä
Palkinnot ja tunnustukset, Yliopisto Julkaistu:

68 tohtoria ja viisi kunniatohtoria – katso kuvat tekniikan alan tohtoripromootiosta

Vuoden 2024 tekniikan alan juhlallinen tohtoripromootio järjestettiin pe 14.6. Dipolissa.
Harald Herlin Learning Center
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Oppimiskeskuksessa pilotoidaan 19.8.2024 alkaen uusia aukioloaikoja

Opiskelijoiden ja henkilöstön mahdollisuudet käyttää tiloja ja kokoelmia laajentuvat.
Fajr Asghar vasemmalla ja Vilma Svynarenko oikealla
Yliopisto Julkaistu:

TET-harjoittelijat Fajr Asghar ja Vilma Svynarenko tutustuivat Aallossa kaikkeen aurinkokennoista Täffän spagettiin

Fajr Asghar ja Vilma Svynarenko laskivat ensin aurinkokennojen hyötysuhdetta ja kirjoittivat sitten artikkelin uusiutuvasta energiasta.
Joukko ihmisiä kävelee Lehmuskujaa pitkin kesällä
Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Vahva kokonaistulos: Suomen Akatemialta 27,5 miljoonaa euroa tutkimukseen

Akatemiatutkija- ja akatemiahankerahoituksen sai yhteensä 52 aaltolaista. Aalto-yliopistolle myönnetty rahoitus on kokonaisuudessaan 27,5 miljoonaa euroa.