Uutiset

Mikä estää laitevalmistajia tarjoamasta tehokkaita huoltopalveluita? Tutkijat tunnistivat kolme keskeistä tekijää

Heikkolaatuinen data ja huonosti keskenään kommunikoivat tietojärjestelmät hankaloittavat toimivien huoltopalveluiden tarjoamista, osoittavat tuoreen väitöstutkimuksen tulokset.
Manik Madhikermi will defend his dissertation on June 10 at Aalto University School of Science. Photo Matti Ahlgren / Aalto University
Manik Madhikermin väitöskirja tarkastetaan Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulussa 10. kesäkuuta. Kuva Matti Ahlgren/ Aalto-yliopisto

Tiedon laatu, erilaisten tietojärjestelmien yhteensopivuus ja tietojen poiminta. Nämä ovat keskeisiä ongelmia, jotka estävät koneita ja laitteita valmistavia yrityksiä tarjoamasta tehokkaita ja tietoon pohjautuvia huoltopalveluita.

Asia käy ilmi diplomi-insinööri Manik Madhikermin tuoreesta väitöstutkimuksesta, joka tarkistetaan 10. kesäkuuta Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulussa.

Madhikermi tutki työryhmänsä kanssa monikansallisia suomalaisyrityksiä. Tutkijat tunnistivat edellä mainitut ongelmat kvantitatiivisia ja kuvailevia analyyseja käyttäen.

Esimerkiksi koneita ja laitteita valmistavien yritysten näkökulmasta myynninjälkeiset palvelut, kuten juuri huoltopalvelut, ovat yhtä keskeisiä kuin vaikkapa tuotteen hinta tai sen ominaisuudet. Ne vaikuttavat asiakkaan ostopäätökseen ja sitä kautta yrityksen myyntiin, tulokseen ja markkinaosuuteen. Siksi on tärkeää selvittää, millaiset tekijät hankaloittavat kyseisten palveluiden tarjoamista.

Aalto-yliopiston tutkijat havaitsivat alkuun, että valmistajayritysten päätöksentekoon käyttämä tieto on usein huonolaatuista. Heikkolaatuisen datan hyödyntäminen monipuolisesti yrityksen eri osa-alueilla on hankalaa.

Toinen ongelma liittyy siihen, että yritykset käyttävät erilaisia järjestelmiä esimerkiksi etävalvonnan ja kunnossapidon hallinnan tehostamiseksi. Järjestelmät tulevat usein eri myyjiltä, ja tutkijoiden mukaan ne kommunikoivat huonosti keskenään.

Kolmas havaittu ongelma liittyy tietojen keräämiseen. Käytännössä valmistajien keräämä tieto piileksii heidän omassa tietojärjestelmässään. ”Se tarkoittaa, etteivät muut ihmiset voi takaisinmallintaa sitä”, Madhikermi selittää.

Ratkaisuja oikean elämän ongelmiin

Tutkijat eivät pelkästään havainneet olemassa olevia ongelmia vaan myös kehittivät ratkaisuja niihin.

Kehitettyjen metodien avulla yritykset voivat muun muassa arvioida ja vertailla huoltoraporttien laatua. Lisäksi tutkijat kehittivät keinon eri tietojärjestelmien yhteensovittamiseksi sekä menetelmiä tiedonetsintään. Kaikkien kehitettyjen menetelmien toimivuus varmennettiin joko yhden tai useamman käyttötapauksen avulla.

Ensimmäisen mielessä olevan kysymyksen täytyy olla, miten tämä sopii väitöskirjaani.

Manik Madhikermi

Madhikermin mielestä hänen tutkimustyössään kiinnostavinta oli juuri aiheen sovellettavuus oikeaan elämään. ”Tutkimukseni ratkaisee yritysten todellisia ongelmia.” Madhikermin ohjaajana toimi professori Kary Främling.

Mieti, mikä sopii väitöskirjaasi

Teknisten taitojen oppimisen sijaan Madhikermin mielestä tärkeimmät taidot, jotka hän oppi väitöskirjaa tehdessään, liittyvät järjestelmällisyyteen ja ison kuvan näkemiseen asioissa. Hän pitää hyvin tärkeänä kykyä pilkkoa ongelma moneen osaan ja rakentaa se uudelleen ehjäksi kokonaisuudeksi.

Madhikermi huomauttaa, että monen eri projektin parissa työskennellessä niiden yhdistäminen voi tuntua hankalalta. Ensimmäisen jatko-opiskeluvuotensa jälkeen Madhikermi päätti keskittyä tiukasti projekteihin, jotka ovat sovellettavissa hänen väitöskirjaansa.

Tämä on Madhikermin vinkki tuleville väitöstutkijoille: ”Ennen yhdenkään artikkelin kirjoittamista tai työn aloittamista ensimmäisen mielessä olevan kysymyksen täytyy olla, miten tämä sopii väitöskirjaani.”

Tutkijan oma tausta on teollisuudessa. Kandiopintojensa jälkeen hän työskenteli vuosia ohjelmistoinsinöörinä. Madhikermi on kotoisin Nepalista ja tuli alun perin Suomeen suorittamaan maisterintutkintoaan Tampereen teknilliseen yliopistoon.

Madhikermin tulevaisuudensuunnitelmat ovat vielä auki. Hän haluaisi kuitenkin yhdistää tutkimuksenteon työhön teollisuudessa. ”Seuraavan viiden vuoden ajan näen itseni työskentelemässä tutkijana teollisuuden parissa. Olen jo saanut yhden työtarjouksen kotikaupungistani Nepalissa.”

Diplomi-insinööri Manik Madhikermi väittelee maanantaina 10.6.2019 klo 12 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulussa, salissa TU2, Maarintie 8, Espoo. Väitöskirjan nimi on "Moving towards data-driven decision-making in maintenance".

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Times Higher Education 2021
Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Kauppa- ja taloustieteiden ala nousi yliopistovertailussa sijalle 53

Times Higher Educationin ranking-listalla myös tietotekniikka sijoittui sadan parhaan joukkoon maailmassa.
Taloustieteilijät ehdottavat: Näin Suomi puolittaa tieliikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Jakeluoikeusjärjestelmä nostaa polttoaineen hintaa - kompensaatio pienituloisille vie vain siivun järjestelmän tuotoista

Taloustieteilijät kehittivät henkilö- ja ajoneuvodatan pohjalta mahdollisia kompensaatiomalleja. Raportti julkistettiin liikenne- ja viestintäministeriön webinaarissa 27. lokakuuta.
Seminaarikuva: Mary-Ann Alfthan.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Teollisuuden työnjako muuttuu digitalisaation seurauksena, mutta hitaasti

Digitalisaatio tuottaa jatkuvasti uutta informaatiota prosesseista ja murtaa perinteistä teollisuuden asetelmaa, jossa yksi taho tekee laitteen ja toinen operoi sitä.
A person with AR glasses and a smart glove compiling a demo set
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijat kutistivat eleitä tunnistavan teknologian sormenpään kokoon - älyhanska toimii ilman nettiyhteyttäkin

Uudenlainen eleitä tunnistava tekoälyteknologia vaatii niin vähän resursseja, että se toimii paikallisesti vaikka älyvaatteissa.