Uutiset

Metsähovissa huomattiin GPS-kellonajan outo hyppäys

Selkeää selitystä ilmiölle ei ole löytynyt. GPS-kellonaikaa käytetään yhä enemmän järjestelmien automaattiseen tahdistamiseen.

Metsähovin radio-observatorion suunnittelema ja toteuttama vetymaser-atomikellon automaattinen valvontajärjestelmä hälytti tiistaina 26. tammikuuta hieman puolenpäivän jälkeen, että GPS-satelliittipaikannuksen välittämä kellonaika oli hypännyt äkillisesti väärään aikaan.

– Ilmoitimme tästä välittömästi muille radioastronomisille tutkimuslaitoksille, jotka vahvistivat ilmiön omista valvontatiedoistaan, laboratorioinsinööri Ari Mujunen kertoo.

 

Metsähovin neljän erilaisen GPS-vastaanottimen kellonajan ero mikrosekunneissa verrattuna Metsähovin vetymaser-atomikelloon 26.1.2016. Eri vastaanottimet hyppäävät 13 mikrosekunnin verran väärään kellonaikaan eri aikoihin. Aika-akseli kansainvälisessä UTC-ajassa.

Kellonajan virhe oli suuruudeltaan 13.7 mikrosekuntia. Ilmiötä seurattiin Metsähovissa tiiviisti koko vuorokauden ajan ja todettiin, että GPS-ajan viimeinen havaittu ”aikahyppely” päättyi noin kello 12:00 UTC-aikaa. Metsähovin lisäksi GPS-aikahyppelyn vahvistivat myös Metsähovin yhteistyöobservatoriot Arecibo Puerto Ricossa, Ny Ålesundin geo-VLBI-asema Huippuvuorilla, kolme radioteleskooppia Kiinasta, osa NRAO:n VLA- ja VLBA-teleskoopeista Yhdysvalloissa, Jodrell Bank Iso-Britanniassa, ATCA Australiassa sekä MPIfR Effelsbergissä Saksassa.

– Kyse ei ollut Auringon hiukkaspurkauksen aiheuttamasta satelliittivauriosta, sillä Metsähovin aurinkovalvonnassa ei havaittu tavanomaista merkittävämpää aktiivisuutta. Syy saattoi olla jossain GPS-satelliittien ohjailukeskuksessa, joka jakoi osaan satelliitteja vääriä parametreja edelleen GPS-vastaanottimiin levitettäväksi, Mujunen pohtii.

GPS-kellonaikaa käytetään yhä enemmän järjestelmien automaattiseen tahdistamiseen ja mitä laajempaa käyttö on, sitä riippuvaisempia ollaan GPS-ajan ja paikannustarkkuuden virheettömyydestä.

Metsähovissa jäädään mielenkiinnolla odottamaan, saadaanko tapahtuneelle aikahyppelylle selkeä selitys vielä myöhemmin. Metsähovin kuulumisia kuvun alta voi lukea blogista blogs.aalto.fi/metsahovi.

Lue lisää

Way Out There - Black holes might be nicer than we think

Uusi teknologia mullistaa tavan katsoa maailmankaikkeutta

Vuonna 2019 saimme kuvan yli 50 miljoonan valovuoden päässä olevasta mustasta aukosta! Mutta olisiko mahdollista nähdä vielä tarkemmin, kauemmas ja enemmän?

Lahjoita tulevaisuus
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Participant of the Unite! event
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Unite! -projektin jäsenet kokoontuivat määrittelemään avoimen tieteen ja innovaatioiden tiekarttaa

Aalto johti 8.-9.6. ensimmäistä Unite! H2020 -projektin työpajaa, jonka teemana oli tieteen avoimuus
Tree on lawn
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijat: Viherrakentaminen on hiilinielu – mutta sen teholle ei ole kunnon mittareita

Rakentamisesta tutut ympäristöselosteet eivät toimi, kun arvioidaan kasvien ja maaperän kykyä sitoa hiiltä.
Lithium ion battery electrodes and cells, researcher Taina Rauhala, photo Valeria Azovskaya, 2017
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Turvallisempia ja tehokkaampia litiumakkuja – Aalto on mukana uusissa yritysyhteistyöhankkeissa

Kansainvälisissä tutkimushankkeissa kehitetään uusia ympäristöystävällisempiä litiumakkujen materiaaleja ja valmistusmenetelmiä yhteistyössä yritysten kanssa.
Etäläsnäolorobotin toimivuutta testattiin projektin aikana eri kohteissa ja palaute oli positiivista. Kuva: VTT
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijat: Palvelurobotiikka on osa hoitajien työtä kymmenen vuoden kuluttua

Kuusivuotisessa ROSE-hankkeessa testattiin muun muassa etäläsnäolorobotteja ja hoitajien voimaliivejä. Kokemukset olivat positiivisia, mutta robotiikan tekninen kehitys ei ole vielä kaikilta osin vaadittavalla tasolla. Hanke on julkaissut tiekartan hoivarobotiikan kestävään laajamittaiseen hyödyntämiseen.