Uutiset

Metsähovissa huomattiin GPS-kellonajan outo hyppäys

Selkeää selitystä ilmiölle ei ole löytynyt. GPS-kellonaikaa käytetään yhä enemmän järjestelmien automaattiseen tahdistamiseen.

Metsähovin radio-observatorion suunnittelema ja toteuttama vetymaser-atomikellon automaattinen valvontajärjestelmä hälytti tiistaina 26. tammikuuta hieman puolenpäivän jälkeen, että GPS-satelliittipaikannuksen välittämä kellonaika oli hypännyt äkillisesti väärään aikaan.

– Ilmoitimme tästä välittömästi muille radioastronomisille tutkimuslaitoksille, jotka vahvistivat ilmiön omista valvontatiedoistaan, laboratorioinsinööri Ari Mujunen kertoo.

 

Metsähovin neljän erilaisen GPS-vastaanottimen kellonajan ero mikrosekunneissa verrattuna Metsähovin vetymaser-atomikelloon 26.1.2016. Eri vastaanottimet hyppäävät 13 mikrosekunnin verran väärään kellonaikaan eri aikoihin. Aika-akseli kansainvälisessä UTC-ajassa.

Kellonajan virhe oli suuruudeltaan 13.7 mikrosekuntia. Ilmiötä seurattiin Metsähovissa tiiviisti koko vuorokauden ajan ja todettiin, että GPS-ajan viimeinen havaittu ”aikahyppely” päättyi noin kello 12:00 UTC-aikaa. Metsähovin lisäksi GPS-aikahyppelyn vahvistivat myös Metsähovin yhteistyöobservatoriot Arecibo Puerto Ricossa, Ny Ålesundin geo-VLBI-asema Huippuvuorilla, kolme radioteleskooppia Kiinasta, osa NRAO:n VLA- ja VLBA-teleskoopeista Yhdysvalloissa, Jodrell Bank Iso-Britanniassa, ATCA Australiassa sekä MPIfR Effelsbergissä Saksassa.

– Kyse ei ollut Auringon hiukkaspurkauksen aiheuttamasta satelliittivauriosta, sillä Metsähovin aurinkovalvonnassa ei havaittu tavanomaista merkittävämpää aktiivisuutta. Syy saattoi olla jossain GPS-satelliittien ohjailukeskuksessa, joka jakoi osaan satelliitteja vääriä parametreja edelleen GPS-vastaanottimiin levitettäväksi, Mujunen pohtii.

GPS-kellonaikaa käytetään yhä enemmän järjestelmien automaattiseen tahdistamiseen ja mitä laajempaa käyttö on, sitä riippuvaisempia ollaan GPS-ajan ja paikannustarkkuuden virheettömyydestä.

Metsähovissa jäädään mielenkiinnolla odottamaan, saadaanko tapahtuneelle aikahyppelylle selkeä selitys vielä myöhemmin. Metsähovin kuulumisia kuvun alta voi lukea blogista blogs.aalto.fi/metsahovi.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Alustatalouden faktat ja myytit -podcastissa Timo Seppälä, Johanna Småros ja Teemu Roos pohtivat, mihin tekoäly ja sen supervoimat pystyvät?
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Paljon hypetetty tekoäly – Alustatalouden faktat ja myytit -podcast pohtii tekoälyn supervoimia

Alustatalouden faktat ja myytit -podcastin tuoreimmassa jaksossa tuodaan realismia tekoälykeskusteluun konkreettisten esimerkkien kautta ja pohditaan esimerkiksi tekoälyn mahdollisuuksia ja sitä, voiko tekoäly alkaa kehittää itse itseään.
Kaksi opiskelijaa opiskelemassa. Kuva: Aalto-yliopisto / Aino Huovio
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Henkilöstöä arvostava johtaminen lisää työhyvinvointia

Työhyvinvointi on keskeinen tekijä hyvin menestyvien yksilöiden ja organisaatioiden taustalla.
Maria Joutsenvirta
Tutkimus ja taide Julkaistu:

U-teoria – Miten johdetaan tulevaisuudesta käsin samalla kun tulevaisuus syntyy?

Luovat ihmiset, kuten taiteilijat ja tieteilijät, keksivät ja luovat uutta astumalla näkyvästä maailmasta näkymättömään mielikuvituksen maailmaan ja sieltä takaisin näkyvään. Tätä luovuuden edellyttämää herkkyyttä ja intuitiota voi oppia ja edesauttaa.
Alustatalouden faktat ja myytit -podcastin toista tuotantokautta vetävät Aalto-yliopiston professorit Robin Gustafsson ja Timo Seppälä, juontaa William von der Pahlen.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Alustatalouden faktat ja myytit -podcast sukeltaa alustatalouden saloihin

Uusi tuotantokausi: Aalto-yliopiston asiantuntijat ja vaihtuvat vieraat keskustelevat alustataloudesta ja siihen liittyvistä ajankohtaisista aiheista.