Uutiset

Metsähovi liitettiin Suomen viralliseen aikaan

Valokuitu liitti Otaniemen aikalaboratorion ja Kirkkonummella sijaitsevan radiotutkimusaseman yhteen. Tarkkaa aikaa tarvitaan muun muassa geodeettisissa mittauksissa.
radiotelescope_fi_fi.jpg

Ajansiirrossa käytettiin Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskus CERN:issä kehitettyä White Rabbit -protokollaa, minkä VTT:n Mittatekniikan keskuksen MIKESin aikalaboratorio on ottanut käyttöön yhtenä ensimmäisistä tutkimuslaitoksista. Protokollaa käytetään ajan ja taajuuden siirtämiseksi pitkien välimatkojen päähän.

Ajansiirto tukee geodeettisia mittauksia Metsähovissa. Rakenteilla oleva geodeettinen radioteleskooppijärjestelmä tarvitsee tarkan ajan ja taajuuden mittausten pohjaksi. Nyt toteutettu yhteys yhdessä Metsähovin radiotutkimusaseman atomikellojen kanssa lisää ajan ja taajuuden osalta mittaustarkkuutta myös kaikissa muissa Metsähovissa tehtävissä geodeettisissa mittauksissa. Aikalinkin kautta Suomen virallinen aika voidaan liittää entistä paremmin kansainvälisiin geodeettisiin verkostoihin, kuten GNSS-satelliittipaikannusjärjestelmään. Lisäksi Metsähovin atomikelloja voidaan käyttää Suomen virallisen ajan varmentamiseen.

− Yhteyslinkki VTT:n MIKESin ylläpitämään Suomen viralliseen aikaan rakennettiin alkukesästä ja sen toimintaa ja stabiilisuutta on tutkittu kesän ajan, kertoo Metsähovin geodeettisen tutkimusaseman päällikkö Jyri Näränen Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksesta.

 

Valokuidun avulla päästään hyvin tarkkaan ajan siirtoon. Siirron epävarmuuden odotetaan olevan vain 100 miljoonasosaa mikrosekunnista tai jopa parempi. Pidemmillä matkoilla valokuidun edut ovat selvät verrattuna esimerkiksi kuparikaapeliin, josta jo 50km etäisyydellä tulee kuitenkin kovin kallis ja sähköisille häiriöille herkkä siirtotapa. Taajuuden siirrossa valokuidulla päästään tällä hetkellä noin 15 numeron tarkkuuteen.

− Mittauksissa näkyy esimerkiksi se, kuinka 50 kilometrin valokuituyhteydessä valon edestakainen kulkuaika vaihtelee noin 7 nanosekuntia vuorokauden aikana. Valokuitujen ominaisuuksiin, varsinkin sen pituuteen vaikuttavat lämpötilan muutokset.

Projekti on osa Suomen Akatemian FIRI-rahoituksen kautta rahoitettua G-EPOS-konsortiota. Ajansiirron toteuttivat yhteistyönä Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus, VTT:n Mittatekniikan keskus MIKES, Aalto-yliopisto sekä CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Oy.

Lisätietoja:

Laboratorioinsinööri Ari Mujunen
Metsähovin radiotutkimusasema
Aalto-yliopisto
[email protected]
puh. 029 442 4845

Tutkimuspäällikkö Jyri Näränen, 050 435 7258, [email protected]
Akatemiatutkija Thomas Fordell, 050 443 4218, [email protected]

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Aalto University Meet Our Teachers SCI Janne Halme 2022. Photo: Mikko Raskinen.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Yliopistonlehtori Janne Halme: Aurinkoenergia on ihan huippua!

: Janne Halmetta inspiroi lehmuskuja, jossa yhdistyvät puut, lehdet ja valo, joka siivilöityy puiden välistä. Vaikka aurinkokennon avulla voidaan tuottaa sähköä, elämää ylläpitävää fotosynteesiä se ei pysty korvaamaan.
Woman touching a long-sleeved Marimekko Unikko shirt on display
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Värejä laboratorioista ja pelloilta – tällainen on luonnonmukaisten tekstiilivärien tulevaisuus

Mitä enemmän muoti- ja tekstiiliteollisuuden ympäristövaikutuksista saadaan tietoa, sitä enemmän kestävien vaihtoehtojen kysyntä ja tarve kasvaa. Kansainvälinen tutkimusryhmä pyrkii korvaamaan myrkylliset synteettiset väriaineet luonnollisilla vaihtoehdoilla, joita saadaan esimerkiksi kasveista, mikrobeista ja ruokahävikistä.
Annika Järvelin and Hanna Castrén-Niemi have spent three weeks at three different clinics in Helsinki. Photo: Otto Olavinen, Biodesign.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Neuvola täyttää sata vuotta – tutkijat selvittävät, miten neuvolan seuraavan vuosisadan tarpeisiin voitaisiin vastata terveysteknologiaa hyödyntäen

Tutkijat selvittävät sitä, miten neuvolan seuraavan vuosisadan tarpeisiin voitaisiin vastata Stanfordin yliopistosta lähtöisin olevien Biodesign-menetelmien keinoin.
Elias Rantapuska, photo by Evelin Kask
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

OP Ryhmän Tutkimussäätiöltä 1,2 miljoonaa euroa kolmen suomalaisyliopiston tutkimushankkeelle

Laadukasta tutkimusta ei synny ilman kallista tutkimusdataa ja ihmisiä, toteaa rahoitusalan ja rahoitusinstituutioiden tutkimushanketta Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa johtava professori Elias Rantapuska.