Uutiset

Metsähovi liitettiin Suomen viralliseen aikaan

Valokuitu liitti Otaniemen aikalaboratorion ja Kirkkonummella sijaitsevan radiotutkimusaseman yhteen. Tarkkaa aikaa tarvitaan muun muassa geodeettisissa mittauksissa.
radiotelescope_fi_fi.jpg

Ajansiirrossa käytettiin Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskus CERN:issä kehitettyä White Rabbit -protokollaa, minkä VTT:n Mittatekniikan keskuksen MIKESin aikalaboratorio on ottanut käyttöön yhtenä ensimmäisistä tutkimuslaitoksista. Protokollaa käytetään ajan ja taajuuden siirtämiseksi pitkien välimatkojen päähän.

Ajansiirto tukee geodeettisia mittauksia Metsähovissa. Rakenteilla oleva geodeettinen radioteleskooppijärjestelmä tarvitsee tarkan ajan ja taajuuden mittausten pohjaksi. Nyt toteutettu yhteys yhdessä Metsähovin radiotutkimusaseman atomikellojen kanssa lisää ajan ja taajuuden osalta mittaustarkkuutta myös kaikissa muissa Metsähovissa tehtävissä geodeettisissa mittauksissa. Aikalinkin kautta Suomen virallinen aika voidaan liittää entistä paremmin kansainvälisiin geodeettisiin verkostoihin, kuten GNSS-satelliittipaikannusjärjestelmään. Lisäksi Metsähovin atomikelloja voidaan käyttää Suomen virallisen ajan varmentamiseen.

− Yhteyslinkki VTT:n MIKESin ylläpitämään Suomen viralliseen aikaan rakennettiin alkukesästä ja sen toimintaa ja stabiilisuutta on tutkittu kesän ajan, kertoo Metsähovin geodeettisen tutkimusaseman päällikkö Jyri Näränen Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksesta.

Valokuidun avulla päästään hyvin tarkkaan ajan siirtoon. Siirron epävarmuuden odotetaan olevan vain 100 miljoonasosaa mikrosekunnista tai jopa parempi. Pidemmillä matkoilla valokuidun edut ovat selvät verrattuna esimerkiksi kuparikaapeliin, josta jo 50km etäisyydellä tulee kuitenkin kovin kallis ja sähköisille häiriöille herkkä siirtotapa. Taajuuden siirrossa valokuidulla päästään tällä hetkellä noin 15 numeron tarkkuuteen.

− Mittauksissa näkyy esimerkiksi se, kuinka 50 kilometrin valokuituyhteydessä valon edestakainen kulkuaika vaihtelee noin 7 nanosekuntia vuorokauden aikana. Valokuitujen ominaisuuksiin, varsinkin sen pituuteen vaikuttavat lämpötilan muutokset.

Projekti on osa Suomen Akatemian FIRI-rahoituksen kautta rahoitettua G-EPOS-konsortiota. Ajansiirron toteuttivat yhteistyönä Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus, VTT:n Mittatekniikan keskus MIKES, Aalto-yliopisto sekä CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Oy.

Lisätietoja:

Laboratorioinsinööri Ari Mujunen
Metsähovin radiotutkimusasema
Aalto-yliopisto
[email protected]
puh. 029 442 4845

Tutkimuspäällikkö Jyri Näränen, 050 435 7258, [email protected]
Akatemiatutkija Thomas Fordell, 050 443 4218, [email protected]

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Professor Riikka Puurunen, Professor Patrick Rinke and IT Application Owner Lara Ejtehadian holding sunflowers and diplomas
Palkinnot ja tunnustukset, Kampus, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aallon avoimen tieteen palkintojuhla toi aaltolaisia yhteen keskustelemaan avoimesta tieteestä

Viime viikolla kokoonnuimme A Gridiin juhlimaan Aallon avoimen tieteen palkinnon 2023 saajia ja keskustelemaan avoimesta tieteestä aaltolaisten kanssa.
Three female students studying
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Hae siemenrahoitusta Aallon, KU Leuvenin ja Helsingin yliopiston yhteisille tutkimusprojekteille

Aalto-yliopisto, KU Leuven (Belgia) ja Helsingin yliopisto avaavat tutkimusyhteistyön käynnistämistä tukevan siemenrahoitushaun. Rahoitushaku on käynnissä 10. syyskuuta 2024 asti.
White A! logo standing on the ground with A-bloc and Väre in the background.
Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:
Yhdeksän suurta jäälohkaretta muodostivat taideinstallaation Kansalaistorilla Helsingissä 2021
Yhteistyö, Tutkimus ja taide, Opinnot, Yliopisto Julkaistu:

Aalto ARTS -kesäkoulu tutkii veden merkitystä taiteen linssien läpi

Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun kesäkoulun teema on tänä vuonna vesi, jonka merkitystä käsitellään monialaisesti taiteen, elokuvan ja digitaalisuuden näkökulmista.