Uutiset

Metsähovi liitettiin Suomen viralliseen aikaan

Valokuitu liitti Otaniemen aikalaboratorion ja Kirkkonummella sijaitsevan radiotutkimusaseman yhteen. Tarkkaa aikaa tarvitaan muun muassa geodeettisissa mittauksissa.
radiotelescope_fi_fi.jpg

Ajansiirrossa käytettiin Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskus CERN:issä kehitettyä White Rabbit -protokollaa, minkä VTT:n Mittatekniikan keskuksen MIKESin aikalaboratorio on ottanut käyttöön yhtenä ensimmäisistä tutkimuslaitoksista. Protokollaa käytetään ajan ja taajuuden siirtämiseksi pitkien välimatkojen päähän.

Ajansiirto tukee geodeettisia mittauksia Metsähovissa. Rakenteilla oleva geodeettinen radioteleskooppijärjestelmä tarvitsee tarkan ajan ja taajuuden mittausten pohjaksi. Nyt toteutettu yhteys yhdessä Metsähovin radiotutkimusaseman atomikellojen kanssa lisää ajan ja taajuuden osalta mittaustarkkuutta myös kaikissa muissa Metsähovissa tehtävissä geodeettisissa mittauksissa. Aikalinkin kautta Suomen virallinen aika voidaan liittää entistä paremmin kansainvälisiin geodeettisiin verkostoihin, kuten GNSS-satelliittipaikannusjärjestelmään. Lisäksi Metsähovin atomikelloja voidaan käyttää Suomen virallisen ajan varmentamiseen.

− Yhteyslinkki VTT:n MIKESin ylläpitämään Suomen viralliseen aikaan rakennettiin alkukesästä ja sen toimintaa ja stabiilisuutta on tutkittu kesän ajan, kertoo Metsähovin geodeettisen tutkimusaseman päällikkö Jyri Näränen Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksesta.

Valokuidun avulla päästään hyvin tarkkaan ajan siirtoon. Siirron epävarmuuden odotetaan olevan vain 100 miljoonasosaa mikrosekunnista tai jopa parempi. Pidemmillä matkoilla valokuidun edut ovat selvät verrattuna esimerkiksi kuparikaapeliin, josta jo 50km etäisyydellä tulee kuitenkin kovin kallis ja sähköisille häiriöille herkkä siirtotapa. Taajuuden siirrossa valokuidulla päästään tällä hetkellä noin 15 numeron tarkkuuteen.

− Mittauksissa näkyy esimerkiksi se, kuinka 50 kilometrin valokuituyhteydessä valon edestakainen kulkuaika vaihtelee noin 7 nanosekuntia vuorokauden aikana. Valokuitujen ominaisuuksiin, varsinkin sen pituuteen vaikuttavat lämpötilan muutokset.

Projekti on osa Suomen Akatemian FIRI-rahoituksen kautta rahoitettua G-EPOS-konsortiota. Ajansiirron toteuttivat yhteistyönä Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus, VTT:n Mittatekniikan keskus MIKES, Aalto-yliopisto sekä CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Oy.

Lisätietoja:

Laboratorioinsinööri Ari Mujunen
Metsähovin radiotutkimusasema
Aalto-yliopisto
[email protected]
puh. 029 442 4845

Tutkimuspäällikkö Jyri Näränen, 050 435 7258, [email protected]
Akatemiatutkija Thomas Fordell, 050 443 4218, [email protected]

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Cover image of the journal, featuring the researchers work
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tekoäly auttaa tunnistamaan monimutkaisempia molekyylirakenteita

Materiaalisuunnittelijoiden täytyy tietää tarkasti materiaalien molekyylirakenne, jotta he voivat kehittää esimerkiksi muovin korvikkeita kasviperäisillä biopolymeereillä. Tekoälystä on nyt saatu apua rakenteen selvittämiseen.
Better Business - Better Society seminar hosted by Hertta Vuorenmaa
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Teknologia muuttaa työtä, joten työ täytyy ajatella kokonaan uusiksi

Johtajan tulisi tuntea organisaationsa ja työntekijänsä hyvin voidakseen arvioida muutoksen vaikutuksia.
Työpajatyöskentelyä
Tutkimus ja taide Julkaistu:
ecoglue
Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Uusi, kasvipohjainen liima kestää jopa 90 kilogramman painon

Tutkijat kehittivät myrkyttömän liiman vedestä ja nanokiteisestä selluloosasta. Nanoselluloosaa voidaan valmistaa esimerkiksi puusta, maatalousjätteestä tai kierrätyspaperista.