Menneisyyden ymmärtäminen auttaa kouluttamaan tulevaisuuden insinöörejä

Saara Matala on tekniikan tohtori ja historioitsija, joka tutki viime keväänä Nokian insinöörien roolia mobiilialustaturvallisuuden kehityksessä. Hanke muistutti, ettei teknologia kehity tyhjiössä vaan vuorovaikutuksessa ympäröivän yhteiskunnan kanssa.
Saara Matala on tekniikan tohtori ja historioitsija
Saara Matala toivoisi, että diplomi-insinöörikoulutus tarkastelisi edes yhden kurssin verran teknologiaa yhteiskuntien kehityksen näkökulmasta.

Kun tietotekniikan laitoksen Secure Systems -tutkimusryhmässä päätettiin alkaa tutkia sitä, millainen rooli suomalaisilla insinööreillä on ollut mobiiliturvallisuuden ja erityisesti Trusted Execution Environment (TEE) -teknologian kehittymisessä, ryhmää vetävä professori N. Asokan palkkasi projektiin Saara Matalan. Konetekniikan laitokselta viime talvena väitellyt Matala on paitsi tekniikan tohtori myös historioitsija.

Tutkimuksen tavoitteena oli lisätä ymmärrystä nykyisten mobiililaitteiden turvallisuusratkaisuista sekä tunnistaa, millaiset tekijät vaikuttivat niiden kehitykseen ja käyttöönottoon. Matala ja tohtorikoulutettava Thomas Nyman haastattelivat sitä varten Nokian vanhempia johtajia, tutkijoita ja tietoturva-asiantuntijoita.

Matalan mielestä Nokian rooli mobiiliturvallisuuden kehityksessä on kuvaava esimerkki siitä, miten suuret, teknologiset menetelmät ylipäänsä kehittyvät: Alkuvaiheessa järjestelmiä on helppo muokata ja yksittäisen insinöörin rooli ratkaisujen kehityksessä voi olla ratkaiseva. Mutta kun ratkaisut kehittyvät, laajenevat ja niitä aletaan standardoida, perustavanlaatuisisten muutosten tekemisestä tulee hankalaa.

Jos insinöörit alkaisivat nyt kehittää matkapuhelinten suojausteknologiaa, he voisivat päätyä hyvin erilaisiin ratkaisuihin kuin kollegansa pari vuosikymmentä sitten, koska esimerkiksi komponenttien hinta on laskenut. ”Mutta koska 2000-luvun alussa on tehty tiettyjä perusratkaisuja, ne vaikuttavat edelleen siihen, minkälaisissa raameissa ja millaisten sääntöjen vaikutuksessa päätöksiä tänä päivänä tehdään”, Matala sanoo.

Tutkimuksen aikana Matala yllättyi siitä, miten eri tavalla yritykset suhtautuivat turvallisuuteen Nokian kännyköiden kulta-aikana kuin nykyään. Vaikka turvallisuuden tärkeys on nyt ilmiselvää, aiemmin sitä oli hankala markkinoida. Insinöörit alkoivat puhua siitä mahdollistajana. ”Ei välttämättä puhuttu turvallisuudesta vaan teknologiasta, joka mahdollistaa paremmat SIM-lukot tai digitaalisten oikeuksien hallinnan. Niillä pystyttiin ikään kuin puskemaan uutta teknologiaa puhelimiin.”

Myös humanistien täytyy ymmärtää teknologiaa ja insinöörien yhteiskuntaa

Teknologia ei koskaan kehity tyhjiössä. Siihen vaikuttaa ympäröivä yhteiskunta ja muun muassa taloudellinen tilanne ja poliittinen sääntely. Toisaalta esimerkiksi tietoturvateknologia on vaikuttanut olennaisesti muun muassa nykyisen mobiiliteollisuuden keskeisten palikoiden, kuten maksupalveluiden ja kolmannen osapuolten sovellusten, kehittymiseen.

Teknologia on niin suuressa roolissa suurten yhteiskunnallisten ongelmien synnyssä ja niiden ratkaisemisessa, ettei sitä voi Matalan mielestä jättää vain insinööreille: myös yhteiskuntatieteilijöiden täytyy sitä ymmärtää. Yhtä lailla Matala toivoisi, että diplomi-insinöörikoulutuksessa katsottaisiin edes yhden kurssin verran teknologiaa yhteiskuntien kehityksen näkökulmasta. ”Ei siitä tule mitään, että ihmiset puhuvat vain omissa ryhmissään eivätkä ymmärrä, mitä toiset tekevät.”

Yhteiskunnallinen ymmärrys tarjoaa mahdollisuuden kouluttaa parempia insinöörejä ratkaisemaan tulevaisuuden monimutkaisia ongelmia.

Saara Matala

Suomessa on melko harvinaista työskennellä historioitsijana teknillisessä yliopistossa. Maailman johtava teknillinen korkeakoulu Massachusetts Institute of Technology MIT alkoi tuoda yhteiskuntatieteitä osaksi insinöörikoulutusta jo toisen maailmansodan jälkeen. Atomipommien kehittämisen jälkeen ymmärrettiin, että ihmisillä oli ensimmäistä kertaa tekniset edellytykset tuhota maapallo. Insinööriopiskelijoiden täytyi ymmärtää vastuunsa ja valtansa.

Historiantutkimuksen avulla lisätä ymmärrystä teknologian tai teollisuuspolitiikan pitkäaikaisista vaikutuksista. Matala uskoo, että mitä enemmän ihmisillä on tietoa yhteiskunnasta, sitä parempia päätöksiä he pystyvät tekemään.

”Henkilökohtainen missioni on kertoa, että laaja-alainen yhteiskunnallinen ymmärrys tarjoaa mahdollisuuden kouluttaa parempia insinöörejä ratkaisemaan tulevaisuuden monimutkaisia ongelmia.”

”Tutkiminen on kuin aarteenetsintää”

Matalaa kiinnostivat jo koulussa sekä historia että matematiikka. Historioitsijat pyrkivät ymmärtämään laajoja kokonaisuuksia ja matemaatikot ratkaisemaan isoja ongelmia systemaattisesti. ”Lukiosta valmistuessa kaikki haluavat pelastaa maailman mutta myös ymmärtää sitä. Jälkimmäinen oli syy sille, miksi halusin lukemaan historiaa.”

Tutkijaksi Matala ymmärsi haluavansa tehdessään historian pro gradu -tutkielmaansa. ”Istuin Suomen Pankin arkistoissa ja luin pölyisiä mappeja. Se oli hirvittävän hauskaa. Siitä tuli onnelliseksi ihan eri tavalla kuin mistään muusta siihen mennessä.”

Kiehtovaa oli päästä alkuperäislähteiden äärelle haastamaan omia ja yleisiä uskomuksia historian tapahtuneiden asioiden kulusta. Esimerkkinä: vaikka yleinen uskomus on, että Suomen idänkauppa romahti koska Neuvostoliitto luhistui, arkistotutkimuksella voi osoittaa, että idänkaupan järjestelmä oli hajoamassa jo ennen Neuvostoliiton hajoamista. ”Tutkiminen on vähän kuin aarteenetsintää: koskaan ei tiedä, mitä löytää, mutta aina löytää jotain. Siinä on sellainen tietynlainen jännitys, mikä tekee siitä kiinnostavaa.”

Tietotekniikan laitoksella projektitutkijana toiminut Matala siirtyy syyskuussa postdoc-tutkijaksi Norjan teknillis-luonnontieteelliseen yliopistoon NTNU:hun. Siellä hänen tutkimuksensa käsittelee siirtymistä fossiilisista polttoaineista biopolttoaineisiin ja sitä, miten tämän kaltaiset laajat, järjestelmälliset muutokset vaikuttavat.

”Niin kauan kuin tutkimus on mielekästä, haluaisin jatkaa sitä, mutten halua ajatella tutkimuksen sulkevan pois kaikkia muita uravaihtoehtoja. Tutkijakoulutus mahdollistaa myös monta muuta uraa.”

Saara Matala
Kuva Matti Ahlgren / Aalto-yliopisto

Saara Matala, projektitutkija

Koulutus: Tekniikan tohtori (konetekniikka), valtiotieteiden maisteri (poliittinen historia)

Palkinnot ja apurahat: Fulbright-stipendi tutkijavaihtoon USA:ssa.

Asuu Helsingissä

On kotoisin Karkkilasta

Suurin ammatillinen saavutus: Parhaan ensikertalaisesittäjän palkinto tekniikan historian suurimmassa kansainvälisessä konferenssissa. ”Vaikka kyseessä on tosi pieni tunnustus maailman mittakaavassa, minulle siitä tuli ensimmäistä kertaa sellainen olo, että on jotain sanottavaa ja jos tekee kovasti töitä, voi tulla paremmaksi. Treenasin esittelyäni ihan hirveästi ja olin tyytyväinen, etten pyörtynyt sen aikana. Sillä esitelmällä voitin.”

 

On myös

Omien sanojensa mukaan keskinkertainen mutta innokas alttoviulisti. ”Aloin soittaa viulua ihan pienenä. Olen soittanut Teekkarispeksissä ja Polyteknikkojen orkesterissa. Se on enemmän sellaista yhteissoittoa kuin sitä, että tähtäisi mihinkään ammattilaisareenoille.”

Ottanut tavoitteen nukkua kesällä enemmän teltassa kuin sängyssä. ”Tänä kesänä olen esimerkiksi käynyt vaeltamassa, pyöräillyt Jäämerelle ja melomassa kajakilla.”

Kiipeilijä. ”Olen aina kiipeillyt puissa. Viime vuosina olen harrastanut sitä systemaattisesti, ja kiipeilen paitsi puissa myös seinällä.”

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Matilda Palmu: Night Flowers
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Muotoiluopiskelijat vahvasti esillä Habitare-messuilla

Aalto-yliopiston tekstiilisuunnittelun maisteriohelman opiskelijoita on esillä muun muassa Protoshop-näyttelyssä.
Ekosetti-opas
Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Audiovisuaalisen alan ensimmäinen eko-opas ohjaa kohti kestävämpää tuotantoa

Tavoitteena on edistää alan työkulttuurin muuttumista ekologisemmaksi.
Aalto University / Verkkoturvallisuus ja -luottamus / photo: Aki-Pekka Sinikoski
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Huippuluennoitsijat pureutuvat digitalisaation mahdollisuuksiin ja uhkiin yleisöluentosarjassa

Kaikille avoimessa maksuttomassa luentosarjassa yritys- ja tutkimusmaailmaa edustavat huippuluennoitsijat kertovat, miten digitalisaatio vaikuttaa liiketoimintaan, yhteiskuntaan ja turvallisuuteen.
The cover that was submitted for Energy and Environment Sciences
Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Ilmastointi on energiasyöppö, joka yleistyy valtavaa vauhtia – auringolla voidaan kattaa merkittävä osa sen energiantarpeesta

Kansainvälisen tutkijaryhmän mukaan ilmastointi nielee vuosisadan lopulla jopa 35 kertaa enemmän energiaa kuin nykypäivänä.