Kun tietotekniikan laitoksen Secure Systems -tutkimusryhmässä päätettiin alkaa tutkia sitä, millainen rooli suomalaisilla insinööreillä on ollut mobiiliturvallisuuden ja erityisesti Trusted Execution Environment (TEE) -teknologian kehittymisessä, ryhmää vetävä professori N. Asokan palkkasi projektiin Saara Matalan. Konetekniikan laitokselta viime talvena väitellyt Matala on paitsi tekniikan tohtori myös historioitsija.
Tutkimuksen tavoitteena oli lisätä ymmärrystä nykyisten mobiililaitteiden turvallisuusratkaisuista sekä tunnistaa, millaiset tekijät vaikuttivat niiden kehitykseen ja käyttöönottoon. Matala ja tohtorikoulutettava Thomas Nyman haastattelivat sitä varten Nokian vanhempia johtajia, tutkijoita ja tietoturva-asiantuntijoita.
Matalan mielestä Nokian rooli mobiiliturvallisuuden kehityksessä on kuvaava esimerkki siitä, miten suuret, teknologiset menetelmät ylipäänsä kehittyvät: Alkuvaiheessa järjestelmiä on helppo muokata ja yksittäisen insinöörin rooli ratkaisujen kehityksessä voi olla ratkaiseva. Mutta kun ratkaisut kehittyvät, laajenevat ja niitä aletaan standardoida, perustavanlaatuisisten muutosten tekemisestä tulee hankalaa.
Jos insinöörit alkaisivat nyt kehittää matkapuhelinten suojausteknologiaa, he voisivat päätyä hyvin erilaisiin ratkaisuihin kuin kollegansa pari vuosikymmentä sitten, koska esimerkiksi komponenttien hinta on laskenut. ”Mutta koska 2000-luvun alussa on tehty tiettyjä perusratkaisuja, ne vaikuttavat edelleen siihen, minkälaisissa raameissa ja millaisten sääntöjen vaikutuksessa päätöksiä tänä päivänä tehdään”, Matala sanoo.
Tutkimuksen aikana Matala yllättyi siitä, miten eri tavalla yritykset suhtautuivat turvallisuuteen Nokian kännyköiden kulta-aikana kuin nykyään. Vaikka turvallisuuden tärkeys on nyt ilmiselvää, aiemmin sitä oli hankala markkinoida. Insinöörit alkoivat puhua siitä mahdollistajana. ”Ei välttämättä puhuttu turvallisuudesta vaan teknologiasta, joka mahdollistaa paremmat SIM-lukot tai digitaalisten oikeuksien hallinnan. Niillä pystyttiin ikään kuin puskemaan uutta teknologiaa puhelimiin.”
Myös humanistien täytyy ymmärtää teknologiaa ja insinöörien yhteiskuntaa
Teknologia ei koskaan kehity tyhjiössä. Siihen vaikuttaa ympäröivä yhteiskunta ja muun muassa taloudellinen tilanne ja poliittinen sääntely. Toisaalta esimerkiksi tietoturvateknologia on vaikuttanut olennaisesti muun muassa nykyisen mobiiliteollisuuden keskeisten palikoiden, kuten maksupalveluiden ja kolmannen osapuolten sovellusten, kehittymiseen.
Teknologia on niin suuressa roolissa suurten yhteiskunnallisten ongelmien synnyssä ja niiden ratkaisemisessa, ettei sitä voi Matalan mielestä jättää vain insinööreille: myös yhteiskuntatieteilijöiden täytyy sitä ymmärtää. Yhtä lailla Matala toivoisi, että diplomi-insinöörikoulutuksessa katsottaisiin edes yhden kurssin verran teknologiaa yhteiskuntien kehityksen näkökulmasta. ”Ei siitä tule mitään, että ihmiset puhuvat vain omissa ryhmissään eivätkä ymmärrä, mitä toiset tekevät.”