Mekong-joen patorakentaminen uhkaa alueen ekosysteemejä ja elinkeinoja

Mekong-joelle on rakennettu kymmeniä patoja. Padot ja ilmastonmuutos uhkaavat alueen ekosysteemejä, elinkeinoja ja ruokahuoltoa.
Aalto University School of Engineering

Mekong-joki Kaakkois-Aasiassa virtaa Tiibetistä Kiinan, Myanmarin, Laosin, Thaimaan, Kambodzan ja Vietnamin kautta Etelä-Kiinan mereen. Valuma-alueella asuu yhteensä 70 miljoonaa ihmistä.

Alueen väestö kasvaa ja talous kehittyy nopeasti, mikä lisää ruoan- ja energiantarvetta.  Sähkönkulutus koko alueella on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden ajan keskimäärin kahdeksan prosenttia vuodessa.

Kasvavan energiatarpeen tyydyttämiseksi Mekong-jokeen on rakennettu noin 40 suurta patoa. Lisäksi suunnittelijoiden pöydillä on yhteensä jopa 120 patohanketta.

- Padot aiheuttavat merkittäviä muutoksia Mekong-joen vuotuiseen tulvapulssiin, joka on perustana monimuotoisille ekosysteemeille ja alueen ihmisten elinkeinoille, sanoo TkT Timo Räsänen Aalto-yliopistosta.

Räsänen tutki väitöstyössään Mekong-joen patorakentamista ja ilmastovaihteluita ja niiden vaikutuksia vesistöihin. Hänen mukaansa tulevaisuuden suurena haasteena on tyydyttää alueen energiantarve ilman että vaarannetaan samalla ekosysteemien tuottavuus, elinkeinot ja ruokaturva.

Kalaa ja riisiä

Mekong-joen alueella vallitsee monsuuni-ilmasto. Kuivaa kautta seuraavana sadekautena joen pinta voi nousta jopa kymmenen metriä, jolloin tulva peittää alleen laajat maa-alueet ja luo perustan tulevan kasvukauden sadolle ja vesiekosysteemien tuottavuudelle.

Padot uhkaavat alueen ruokaturvaa muuttamalla oleellisesti jokien virtaamia. Tulvien pienentyessä ekosysteemien tuottavuus pienenee.

Padot estävät kalojen normaalia vaellusta vesistössä, joka on maailman suurin sisävesikalastusalue. Kalastus on alueen toiseksi tärkein elinkeino ja kala on merkittävä ravinnonlähde. Esimerkiksi kambodzalaisten saamasta eläinproteiinista 80 prosenttia tulee kalasta.

Tärkein elinkeino riisin viljely voi paikoin hyötyä padoista. Patoaltaista voidaan johtaa vettä kastelujärjestelmiin, joiden avulla pelloilta saadaan aiemman yhden sadon sijasta kaksi tai kolme satoa. Tämä kuitenkin edellyttää, että paikallisille viljelijöillä on oikeus käyttää patoaltaiden vettä.

Padot pidättävät myös ravinteita sisältäviä sedimenttejä, jotka luonnollisen tulvan mukana levittäytyvät tulvatasanteille. Sedimentit ovat tärkeitä myös joen suistoalueen muodostumiselle.

Ääri-ilmiöt lisääntyneet

Väitöstutkimus osoittaa, että ilmaston ääri-ilmiöt – äärimmäinen kuivuus ja haitallisen suuret tulvat – ovat lisääntyneet viime vuosikymmenten aikana.

- Epätavallisen voimakas tulva koettiin alueella viimeksi 2011. Silloin muun muassa jouduttiin Bangkokin lentokenttä sulkemaan. Edeltävän vuoden kuivakausi oli poikkeuksellisen kuiva. Kuivuuden seurauksena kalasaaliit ja riisisadot pienenevät, Räsänen toteaa.

Räsäsen tutkimuksen mukaan ilmastovaihteluun vaikuttaa El Niño - eteläinen värähtely -ilmiöiden lisääntyminen. Tämä on puolestaan seurausta globaalista ilmastonmuutoksesta.

Väitöstutkimuksen analyysit ilmastovaihteluista perustuvat kuivuusindeksiin ja tilastoihin sadannasta ja vesistön virtaamista. Lisäksi Räsänen hyödynsi puiden vuosirenkaisiin perustuvaa tutkimusta. Sen perusteella voimakkuudeltaan nykyisenkaltaista ilmastovaihtelua ei todennäköisesti ole koettu viimeiseen 700 vuoteen.

Räsänen arvioi patohankkeiden vaikutuksia suomalaisen YVA Oy:n kehittämän matemaattisen mallin avulla. Mallissa käytetään hyväksi tietoja alueen hydrologisesta kierrosta ja pato- sekä kasteluhankkeista.

TkT Timo Räsänen väitteli 22.8.1014 Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulussa yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitoksella.  Väitöksen nimi on Hydrological changes in the Mekong River Basin - The effects of climate variability and hydropower development (Vesivoiman ja ilmastovaihteluiden aiheuttamat hydrologiset muutokset Mekong-joen valuma-alueella).

Väitöskirjan verkko-osoite: https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/49

Yhteystiedot: Timo Räsänen, puh. 040 518 2752, [email protected]

 

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Professor SImo Särkkä
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Simo Särkkä: Anturidata ohjaa robotteja ja auttaa keskosten hoidossa

Sensori-informatiikan professori mallintaa kohinaisesta tiedosta selviä kokonaiskuvia.
Super Stomp. Kuva: Valo Motion.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kahden pelaajan Super Stomp -trampoliinipeli voi motivoida ihmisiä liikkumaan - pelaaja voi kokea olevansa supersankari

Voimaannuttava pelikokemus perustuu kehittyneeseen tietokonenäköön, liikkeiden liioitteluun sekä monipuolisiin pelisuunnittelutekniikoihin.
Picture of Professor Raimo Hämäläinen
Palkitut, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Professorille kansainvälinen palkinto päätöksenteon tutkimuksesta

Emeritusprofessori Raimo P. Hämäläisen elämäntyötä kunnioitettiin vuoden 2019 Frank P. Ramsey mitalilla
Graphic Illustration of 5G network with symbols. Graphic design: Safa Hovinen
Kampus, Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Robottiliikenteen ja esineiden internetin tutkimus saa vauhtia – 5G-verkko avattiin Otaniemeen

Huippunopeassa mobiiliverkossa opiskelijat, tutkijat ja yritykset pääsevät testaamaan ja kehittämään tulevaisuuden teknologiaa.