Mekong-joen patorakentaminen uhkaa alueen ekosysteemejä ja elinkeinoja

Mekong-joki Kaakkois-Aasiassa virtaa Tiibetistä Kiinan, Myanmarin, Laosin, Thaimaan, Kambodzan ja Vietnamin kautta Etelä-Kiinan mereen. Valuma-alueella asuu yhteensä 70 miljoonaa ihmistä.

Alueen väestö kasvaa ja talous kehittyy nopeasti, mikä lisää ruoan- ja energiantarvetta.  Sähkönkulutus koko alueella on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden ajan keskimäärin kahdeksan prosenttia vuodessa.

Kasvavan energiatarpeen tyydyttämiseksi Mekong-jokeen on rakennettu noin 40 suurta patoa. Lisäksi suunnittelijoiden pöydillä on yhteensä jopa 120 patohanketta.

- Padot aiheuttavat merkittäviä muutoksia Mekong-joen vuotuiseen tulvapulssiin, joka on perustana monimuotoisille ekosysteemeille ja alueen ihmisten elinkeinoille, sanoo TkT Timo Räsänen Aalto-yliopistosta.

Räsänen tutki väitöstyössään Mekong-joen patorakentamista ja ilmastovaihteluita ja niiden vaikutuksia vesistöihin. Hänen mukaansa tulevaisuuden suurena haasteena on tyydyttää alueen energiantarve ilman että vaarannetaan samalla ekosysteemien tuottavuus, elinkeinot ja ruokaturva.

Kalaa ja riisiä

Mekong-joen alueella vallitsee monsuuni-ilmasto. Kuivaa kautta seuraavana sadekautena joen pinta voi nousta jopa kymmenen metriä, jolloin tulva peittää alleen laajat maa-alueet ja luo perustan tulevan kasvukauden sadolle ja vesiekosysteemien tuottavuudelle.

Padot uhkaavat alueen ruokaturvaa muuttamalla oleellisesti jokien virtaamia. Tulvien pienentyessä ekosysteemien tuottavuus pienenee.

Padot estävät kalojen normaalia vaellusta vesistössä, joka on maailman suurin sisävesikalastusalue. Kalastus on alueen toiseksi tärkein elinkeino ja kala on merkittävä ravinnonlähde. Esimerkiksi kambodzalaisten saamasta eläinproteiinista 80 prosenttia tulee kalasta.

Tärkein elinkeino riisin viljely voi paikoin hyötyä padoista. Patoaltaista voidaan johtaa vettä kastelujärjestelmiin, joiden avulla pelloilta saadaan aiemman yhden sadon sijasta kaksi tai kolme satoa. Tämä kuitenkin edellyttää, että paikallisille viljelijöillä on oikeus käyttää patoaltaiden vettä.

Padot pidättävät myös ravinteita sisältäviä sedimenttejä, jotka luonnollisen tulvan mukana levittäytyvät tulvatasanteille. Sedimentit ovat tärkeitä myös joen suistoalueen muodostumiselle.

Ääri-ilmiöt lisääntyneet

Väitöstutkimus osoittaa, että ilmaston ääri-ilmiöt – äärimmäinen kuivuus ja haitallisen suuret tulvat – ovat lisääntyneet viime vuosikymmenten aikana.

- Epätavallisen voimakas tulva koettiin alueella viimeksi 2011. Silloin muun muassa jouduttiin Bangkokin lentokenttä sulkemaan. Edeltävän vuoden kuivakausi oli poikkeuksellisen kuiva. Kuivuuden seurauksena kalasaaliit ja riisisadot pienenevät, Räsänen toteaa.

Räsäsen tutkimuksen mukaan ilmastovaihteluun vaikuttaa El Niño - eteläinen värähtely -ilmiöiden lisääntyminen. Tämä on puolestaan seurausta globaalista ilmastonmuutoksesta.

Väitöstutkimuksen analyysit ilmastovaihteluista perustuvat kuivuusindeksiin ja tilastoihin sadannasta ja vesistön virtaamista. Lisäksi Räsänen hyödynsi puiden vuosirenkaisiin perustuvaa tutkimusta. Sen perusteella voimakkuudeltaan nykyisenkaltaista ilmastovaihtelua ei todennäköisesti ole koettu viimeiseen 700 vuoteen.

Räsänen arvioi patohankkeiden vaikutuksia suomalaisen YVA Oy:n kehittämän matemaattisen mallin avulla. Mallissa käytetään hyväksi tietoja alueen hydrologisesta kierrosta ja pato- sekä kasteluhankkeista.

TkT Timo Räsänen väitteli 22.8.1014 Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulussa yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitoksella.  Väitöksen nimi on Hydrological changes in the Mekong River Basin - The effects of climate variability and hydropower development (Vesivoiman ja ilmastovaihteluiden aiheuttamat hydrologiset muutokset Mekong-joen valuma-alueella).

Väitöskirjan verkko-osoite: https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/49

Yhteystiedot: Timo Räsänen, puh. 040 518 2752, [email protected]