Uutiset

Mekatroniikan opiskelijat ottivat kolmoisvoiton kehitysprojektikilpailussa

Kilpailussa palkittiin paras kevään 2020 aikana toteutettu yrityksen ja opiskelijaryhmän pienimuotoinen kehitysprojekti. Aalto-yliopiston opiskelijat saivat niin ykköspallin kuin jaetun toisen sijan.
Kuva nosturista
Opiskelijaryhmä Aleksi Kuuva, Sean Connor, Paavo Palomäki sekä Mikko Heliö suunnittelivat ja rakensivat etäohjattavan laitteen, jolla nosturin koukussa olevaa kappaletta voidaan kääntää ilmassa.

Kevään Mechatronics Project -kurssin lopputyöt pärjäsivät loistavasti kunnossapitoyhdistys Promaint ry:n ja Suomen Messusäätiön kehitysprojektikilpailussa. Kilpailussa palkittiin paras kevään 2020 aikana toteutettu yrityksen ja opiskelijaryhmän pienimuotoinen kehitysprojekti. Aalto-yliopiston opiskelijat saivat niin ykköspallin kuin jaetun toisen sijan.

Pääpalkinnon nappasi opiskelijaryhmä Aleksi Kuuva, Sean Connor, Paavo Palomäki sekä Mikko Heliö, jotka suunnittelivat ja rakensivat etäohjattavan laitteen, jolla nosturin koukussa olevaa kappaletta voidaan kääntää ilmassa. Toimeksiantajana työssä oli Konecranes.

”Mechatronics Project -kurssi on siitä hieno, että siinä pääsee toteuttamaan projektin alusta loppuun saakka ja rakentamaan oman suunnittelunsa tuotoksen. On hienoa, että projekteja tehdään yritysten kanssa, sillä aina on mielenkiintoisempaa ratkaista oikeita tosielämän ongelmia. Keväällä kulku yliopistolle estyi, mutta saimme viedä materiaaleja kotiin, jolloin pääsimme testaamaan osakokonaisuuksia etänäkin”, kertovat Aleksi, Mikko, Paavo ja Sean.

Kilpailun tuomaristo piti ratkaisua innovatiivisena ja moniin käyttötarkoituksiin sopivana. Kunnossapidon näkökulmasta ahtaissa paikoissa sijaitsevien laitteiden vaihto- ja asennustöille on ratkaisun avulla mahdollista saada tehokkuutta. Nostot saadaan myös turvallisemmaksi hyödyntämällä painopisteen hallintaa ja kääntöominaisuuksia. Tuomaristo nosti esille myös käyttäjäläheisyyden huomioimisen erityisesti laitteen etäohjattavuuden ansiosta.

Ryhmä sai paljon vapauksia, mutta myös tukea Konecranesilta. Heidän kysymyksiinsä vastattiin nopeasti ja luovuuteen kannustettiin. Projektin aikana suomen kielen oppiva Sean löysi mahdollisuuden harjoitella taitojansa sekä teknisellä puolella että epämuodollisemmissa tilanteissa. Suomalaiset sopeutuivat siihen reilusti ja Sean pitää kokemustaan korvaamattomana.  

Tutustu tarkemmin voittaneeseen työhön  (englanninkielinen)

Kilpailun tavoitteena motivoida yrityksiä ja oppilaitoksia yhteistyöhön

”Palkinnon tavoitteena on tukea yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä. Aalto-yliopiston yhteistyö yritysten kanssa tämäntyyppisissä hankkeissa on esimerkillistä ja kokemustemme mukaan sitä on harrastettu jo pitkään menestyksellisesti”, kertoo Promaint ry:n toiminnanjohtaja Jaakko Tennilä.

Jaetun toisen sijan sai opiskelijaryhmä Kimmo Hirvonen, Mehrdad Khodayari, Robert Hermansson ja Muhammad Usman. He suunnittelivat ja rakensivat Siemensin toimeksiannosta lineaarimoottorin ympärille tutkimusjärjestelyn, jolla voidaan tutkia lineaarimoottorin kelkan lämpökäyttäytymistä simuloimalla ja testaamalla. Lineaarimoottoreita käytetään teollisuudessa kohteissa, joissa halutaan erittäin nopeita ja tarkkoja liikkeitä, esimerkiksi levytyökeskuksissa ja kokoonpanojärjestelmissä. Tutkimus on tärkeää, koska lineaarimoottorin nopeus, tarkkuus ja kuormitettavuus kärsivät moottorin kelkassa olevien sähkömagneettien lämpenemisestä. Lämpenemistä voidaan hallita nestejäähdytyksellä, mutta monissa sovelluksissa haluttaisiin välttää jäähdytysjärjestelmän käyttöä. Silloin on tärkeää tuntea moottorin lämpökäyttäytyminen.

Myös jaetun toisen sijan sai Fernando Marquina Magañan, Antti Honkasen ja Diwakar Guptan suunnittelema ja rakentama kryostaatin koaksiaalijohtimien katkaisu- ja taivutuslaite. Kryostaattia käytetään kvanttitietokoneiden jäähdyttämiseen lähelle absoluuttista nollalämpötilaa. Koaksiaalijohtimet kytkeytyvät kvanttitietokoneen prosessoriin kryostaatin sisällä. Koska johtimet joutuvat voimakkaiden lämpötilavaihtelujen alaiseksi, joudutaan niiden taivutukseen kiinnittämään erityistä huomiota. Nyt rakennettu laite automatisoi taivutus- ja katkaisuprosessin, jolloin johtimista saadaan tasalaatuisempia ja voidaan vastata kasvaviin valmistusmääriin. Toimeksiantajana oli Bluefors.

Kilpailun voittajaryhmä sai 4000 euroa ja kaksi seuraavaa 1000 euroa palkintorahaa.

Mechatronics Project -lopputyöt esitellään yleensä suositussa Mechatronic Circus -tapahtumassa, jonne on saapunut vieraita joka vuosi noin 500. Tänä vuonna tapahtuma jouduttiin poikkeuksellisesti pitämään virtuaalisena. Tutustu Mechatronics Project -kurssin lopputöiden esityksiin täällä (esitykset ovat englanniksi). Kurssista vastaavat professori Petri Kuosmanen ja vanhempi yliopistonlehtori Panu Kiviluoma.

 

 

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

construction industry
Palkitut Julkaistu:

Oskari Vilamo -rahaston palkinnot 2020

Vuonna 2020 palkittiin neljä rakennusalan väitöskirjaa ja seitsemän diplomityötä.
Näytös21-voittaja Jenny Hytösen mallisto yhdistää kristalleilla kirjailtuja, läpinäkyviä verkkokankaita ja vahvasti niititettyä nahkaa.
Palkitut, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Näytös21 lunasti paikkansa komeasti myös verkossa

Pääpalkinnon sai Jenny Hytönen, myös Sofia Ilmonen ja Juha Vehmaanperä palkittiin.
Joonas Govenius and Fabricio Oliveira
Palkitut Julkaistu:

Tekniikan edistämissäätiön vuoden nuori tutkija rakentaa kvanttitietokonetta ja vuoden opettaja motivoi matemaattisen optimoinnin maailmaan

Tekniikan edistämissäätiö palkitsee vuosittain opetustyössään menestyneen tekniikan osaajan sekä alan nuoren tutkijan. Tänä vuonna 10 000 euron palkinnot menivät VTT:n tutkijalle ja Aalto-yliopiston professorille. Vuoden nuori tutkija on Aallosta väitellyt tekniikan tohtori Joonas Govenius ja vuoden opettaja matematiikan ja operaatiotutkimuksen professori Fabricio Oliveira.
Puheentunnistussovelluksia käytetään yhä enemmän. Kuva: Unto Rautio / Aalto-yliopisto
Palkitut, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kohti parempaa puheentunnistusta: Lahjoita puhetta -kampanja palkittiin parhaana mobiilipalveluna

Onnistuneen kampanjan vuoksi Suomella on mahdollisuus toimia puheentunnistuksen pienten kielten pioneerina, kertoo professori Mikko Kurimo.