Matemaatikon ura oli luonteva valinta Kaie Kubjasille
Millaista tutkimusta teet, apulaisprofessori Kaie Kubjas?
Keskeistä tutkimusalaani on sovellettu algebrallinen geometria ja sen sovellukset tilastotieteessä, optimoinnissa ja fylogenetiikassa. Algebrallinen geometria tutkii polynomiyhtälöiden ja polynomiepäyhtälöiden järjestelmiä. Olen viimeaikaisissa hankkeissa soveltanut algebrallista geometriaa matala-asteisten tensorien täydentämiseen sekä evoluutiomallien suurimman todennäköisyyden arviointiin. Suurimman uskottavuuden estimoinnissa on kyse optimointiongelmasta, ja olen erityisen kiinnostunut löytämään oikean, tulosten oikeellisuuden takaavan ratkaisun, jota perinteiset numeeriset menetelmät eivät yleensä voi tarjota. Muita merkittäviä tutkimusaiheitani ovat olleet ei-negatiivinen ja positiivisesti semidefiniitti aste, joka esiintyy tilastotieteen, koneoppimisen ja monimutkaisuusteorian yhteydessä.
Miten sinusta tuli tutkija?
Osallistuin lapsena matematiikkakilpailuihin ja innostuin jo silloin ongelmien ratkaisemisesta. Myöhemmin halusin ratkaista sellaisia matemaattisia ongelmia, joita muut eivät ole vielä selittäneet, joten tutkijaksi ryhtyminen oli minulle hyvin luonteva valinta. Minusta tuli hyvin itsenäinen jo jatko-opiskelijana, sillä ohjaajani siirtyi toiseen yliopistoon sen jälkeen, kun hän oli ensin auttanut minua valitsemaan keskeiset tutkimusaiheet. Apulaisprofessorina minulla on mahdollisuus valita ja tutkia omasta mielestäni tärkeimpiä tieteellisiä ongelmia.
Mitkä ovat urasi kohokohtia?
Toimin vuosina 2014–2016 tutkijatohtorina Aalto Science Institute (AScI) -yksikössä ja tutkin vastaavia aiheita kuin nytkin. Vuonna 2014 vietin lukukauden Simons-instituutissa Berkeleyssä ja osallistuin ohjelmaan nimeltä "Algorithms and Complexity in Algebraic Geometry". Vuonna 2013 vietin lukukauden Max Planck -instituutissa Bonnissa. Väittelin toukokuussa 2013 Berliinin vapaassa yliopistossa tohtoriksi aiheesta "Algebraic and combinatorial aspects of group-based models".
Mikä on tutkijan tärkein ominaisuus?
Mielestäni on välttämätöntä kyetä määrittämään omasta mielestä olennaisimmat tutkimusongelmat ja keskittyä niihin. Muutoin huomio voi helposti suuntautua oman tutkimusalueen ulkopuolelle, sillä mahdollisia tutkimusongelmia on niin paljon. Tarvitaan myös kovaa työtä ja tuuria ratkaisujen löytämisessä. Rentoutuakseni töiden jälkeen käyn usein kiipeilyhallissa. Kiipeillessäni en voi ajatella muuta kuin kiipeilyreittiä ja unohdan matematiikan.
Mitä odotat tulevaisuudelta?
Olen hyvin innostunut oman tutkimusryhmäni perustamisesta. Se on minulle aivan uusi ulottuvuus. Odotan myös, että pääsen puhumaan ihmisille erilaisista sovelluksista ja määrittämään uusia ongelmia, joiden ratkaisemisessa algebrallisesta geometriasta voi olla apua.
Lue lisää uutisia
Vaatimattomista oloista vuorineuvokseksi – visionäärin viimeinen lahja elää Aalto-yliopistossa
Lampénien testamenttilahjoitus tukee Aalto-yliopiston kemiantekniikan opiskelijoita ja tulevaisuuden osaajia stipendien avulla. Vuorineuvos ja kemiantekniikan diplominsinööri Aleksander Lampén oli suomalaisen puunjalostusteollisuuden sekä selluloosateollisuuden merkittävä edelläkävijä. Hänen perintönsä edistää edelleen kansainvälistymistä ja korkealaatuista tutkimusta biotuotetekniikan alalla. Lahjoitus Aalto-yliopistolle on vaikuttava sijoitus koulutukseen, innovaatioihin ja yhteiskunnan uudistamiseen.
Kuusi Aallon alaa ylsi maailman sadan parhaan joukkoon ShanghaiRankingin vertailussa
Vertailussa tarkastellaan muun muuassa tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta, huippututkimusta sekä kansainvälistä yhteistyötä.
Väitös: Elokuvaohjaaja ei johda vain visiota – myös luova ryhmä tarvitsee johtamista
Hanna Maylettin väitöstutkimus tunnistaa elokuvaohjaajan taiteellisessa johtajuudessa kaksi toisiinsa kietoutuvaa ulottuvuutta: teoksen sisällön sekä työryhmän sosiaalisten prosessien säätelyn.