Marjo Heino: ”Taiteella on kyky tavoittaa yhteisöt, vahvistaa yhteisöllisyyttä ja luoda merkityksiä”

Mitä tutkimuksesi käsittelee? 

”Taiteellisen väitöstutkimukseni lähtökohtana oli Kokemäenjokilaakson maaseudun 
kulttuuriympäristön yhteisöllinen suojelu ja taiteellinen kehittäminen -hanke, jossa työskentelin taiteilijatutkijana koordinoiden osallistavia taideprosesseja. Kaksivuotisesta hankkeesta vastasi Turun yliopiston maisemantutkimus ja rahoittaja oli Koneen säätiö. 

Hanke yhdisti maisemantutkimusta ja taidetta. Tavoitteena oli selvittää Kokemäenjoen varrella elävien yhteisöjen ja asukkaiden käsityksiä jokimaisemasta, sen arvoista ja arjesta. Toteutin hankkeessa jokeen liittyen ja yhteistyössä sen varrella asuvien yhteisöjen kanssa useita taideprojekteja. 

Tutkimukseni keskeinen ajatus on, että taiteilijoiden työ on jatkuvassa muutoksessa ja taiteilijoiden toimintaympäristöt laajenevat. Taide ja taiteilijat eivät pysy totutuissa rooleissaan vaan liukuvat sujuvasti myös osaksi muita töitä. Halusin oman taiteellisen työni kautta tutkia, millaisia mahdollisuuksia taiteellinen työskentely synnyttää.  

Jatkossa haluaisin myös nähdä mihin kaikkeen taiteilijantyö voisi ulottua ja venyä, varsinkin jos myös oma taiteen tekeminen sisällytettäisiin näihin työnkuviin. Taiteilijan työ voisi olla luonteva osa esimerkiksi kaupunkisuunnittelua, luonnonsuojelua, kasvatusta tai hoitoympäristöä.”

Mikä siinä on tärkeää? 

”Yhteistyömme Kokemäenjoki-hankkeen työparini, maisemantutkija Vuokko Kemppi-Vienolan kanssa sisälsi paljon ideointia ja kokeilua valituissa joen varrella sijaitsevissa paikoissa ja yhteisöissä. Alojemme yhteen kietoutuminen synnytti työskentelytapojen yhdistelmiä, yhteisöllistä maisemansuojelua. Sen tausta-ajatuksena on, että taide voi vahvistaa yhteisön omaa kokemusta ympäristöstä ja saa sen toimimaan, etsimään tietoa ja kiinnostumaan oman elinympäristön suojelusta.  

Pidin tärkeänä osallistujien mahdollisuutta taiteelliseen prosessiin. Havaintojeni perusteella taiteen ansiota oli kokemuksellisuus – sen avulla tavoitettiin yhteisöt ja kasvatettiin yhteisöllisyyttä. 

Tein monenlaista yhteistyötä muiden taiteilijoiden ja useiden erilaisten tahojen kanssa. Oma kuvataiteilijan identiteettini tuli haastettua, ja löysin itseni myös yhteisötaiteilijana. Uskoakseni sanoitan tutkimuksessani myös muille taiteilijoille tärkeitä teemoja, ja yhteisötaiteilijana toimimisen lähtökohtia.”