Uutiset

Marjo Heino: ”Taiteella on kyky tavoittaa yhteisöt, vahvistaa yhteisöllisyyttä ja luoda merkityksiä”

Minä väitän -sarja esittelee kuvataiteilija Marjo Heinon, joka tutkii taiteellisessa väitöstutkimuksessaan 'Taiteilijana työskenteleminen osana yhteisöllistä maisemansuojelua' taiteilijana työskentelyn merkityksiä kuvataiteilija-ammatin laajentuessa.
Silmälasipäinen vaaleahiuksinen nainen hymyilee kameralle, taustalla vihreä teos vaaleanharmaalla seinällä
Marjo Heino, kuva: Heli Nukki

Mitä tutkimuksesi käsittelee? 

”Taiteellisen väitöstutkimukseni lähtökohtana oli Kokemäenjokilaakson maaseudun 
kulttuuriympäristön yhteisöllinen suojelu ja taiteellinen kehittäminen -hanke, jossa työskentelin taiteilijatutkijana koordinoiden osallistavia taideprosesseja. Kaksivuotisesta hankkeesta vastasi Turun yliopiston maisemantutkimus ja rahoittaja oli Koneen säätiö. 

Hanke yhdisti maisemantutkimusta ja taidetta. Tavoitteena oli selvittää Kokemäenjoen varrella elävien yhteisöjen ja asukkaiden käsityksiä jokimaisemasta, sen arvoista ja arjesta. Toteutin hankkeessa jokeen liittyen ja yhteistyössä sen varrella asuvien yhteisöjen kanssa useita taideprojekteja. 

Tutkimukseni keskeinen ajatus on, että taiteilijoiden työ on jatkuvassa muutoksessa ja taiteilijoiden toimintaympäristöt laajenevat. Taide ja taiteilijat eivät pysy totutuissa rooleissaan vaan liukuvat sujuvasti myös osaksi muita töitä. Halusin oman taiteellisen työni kautta tutkia, millaisia mahdollisuuksia taiteellinen työskentely synnyttää.  

Jatkossa haluaisin myös nähdä mihin kaikkeen taiteilijantyö voisi ulottua ja venyä, varsinkin jos myös oma taiteen tekeminen sisällytettäisiin näihin työnkuviin. Taiteilijan työ voisi olla luonteva osa esimerkiksi kaupunkisuunnittelua, luonnonsuojelua, kasvatusta tai hoitoympäristöä.”

Mikä siinä on tärkeää? 

”Yhteistyömme Kokemäenjoki-hankkeen työparini, maisemantutkija Vuokko Kemppi-Vienolan kanssa sisälsi paljon ideointia ja kokeilua valituissa joen varrella sijaitsevissa paikoissa ja yhteisöissä. Alojemme yhteen kietoutuminen synnytti työskentelytapojen yhdistelmiä, yhteisöllistä maisemansuojelua. Sen tausta-ajatuksena on, että taide voi vahvistaa yhteisön omaa kokemusta ympäristöstä ja saa sen toimimaan, etsimään tietoa ja kiinnostumaan oman elinympäristön suojelusta.  

Pidin tärkeänä osallistujien mahdollisuutta taiteelliseen prosessiin. Havaintojeni perusteella taiteen ansiota oli kokemuksellisuus – sen avulla tavoitettiin yhteisöt ja kasvatettiin yhteisöllisyyttä. 

Tein monenlaista yhteistyötä muiden taiteilijoiden ja useiden erilaisten tahojen kanssa. Oma kuvataiteilijan identiteettini tuli haastettua, ja löysin itseni myös yhteisötaiteilijana. Uskoakseni sanoitan tutkimuksessani myös muille taiteilijoille tärkeitä teemoja, ja yhteisötaiteilijana toimimisen lähtökohtia.” 

Taiteilijan työ voisi olla luonteva osa esimerkiksi kaupunkisuunnittelua, luonnonsuojelua, kasvatusta tai hoitoympäristöä.”

Marjo Heino
Väitöskirjan kannessa on kuva Kokemäenjoesta, jonka varrella asuvat yhteisöt olivat taiteellisen tutkimuksen kohteena

Mitä siitä voi seurata? 

”Taiteilijan työllä on kyky yhdistää hyvinkin erilaisia asioita. Tutkimukseni ja kokemani perusteella taiteella on kyky tavoittaa yhteisöt, vahvistaa yhteisöllisyyttä, syventää keskustelua sekä luoda merkityksiä. Taiteen ja taiteilijoiden työn ansiosta Kokemäenjoki-hankkeessa syntyi laaja yhteistyöverkosto.

Taiteilijana työskentelemisen tuloksena syntyi myös kohtaamisia, kokemuksellisuutta, yhteisöllisyyttä, kuuntelemista ja dialogia – kaikki erittäin tärkeitä ja tavoiteltavia elementtejä ihmisten kanssa toimiessa sekä yhteistä ympäristöä tutkittaessa. 

Jokaisessa hankkeessa on tietysti eri taiteilijat, erilaiset yhteisöt ja omat haasteensa, eikä hanketta voi toistaa sellaisenaan, mutta tutkimukseni perusteella rohkaisen taiteen käyttöön laajemminkin. Kannustan myös muita hybridihankkeita luottamaan taiteilijoihin ja taiteen kykyyn syventää prosesseja.”

Marjo Heinon väitös Taiteilijana työskenteleminen osana yhteisöllistä maisemansuojelua tarkastettiin Aalto-yliopistossa 3. helmikuuta 2023. 

Yhteystiedot: 

Marjo Heino, Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, [email protected] 

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Nesteen polttoainejalostamon tankit Porvoossa
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Yhteistyö Aallon kanssa tuo Nesteelle merkittävää taloudellista hyötyä

Yhteistyön tuloksena Nesteen polttoainetutkimukseen tuotiin digitaalisia työkaluja perinteisen testaamisen rinnalle.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Virtuaalinen kirjastokortti koekäytössä

Virtuaalinen kirjastokortti koekäytössä
Tie lumisessa talvimaisemassa iltahämärässä.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkija selvitti: Pakkasen pauke syntyy pääasiassa taivaalla

Yleisen luulon vastaisesti pakkasen pauke ei olekaan peräisin esimerkiksi puista tai rakennuksista.
Sarjakuvamainen kuvituskuva Solip Parkin tutkimusmenetelmistä
Palkinnot ja tunnustukset Julkaistu:

Tohtoriopiskelija Solip Parkin artikkeli saa kunniamaininnan CHI 2024 -konferenssissa

Tohtoriopiskelija Solip Parkin artikkeli on hiljattain herättänyt huomiota arvostetussa CHI 2024 -konferenssissa, saaden kunniamaininnan.