Maire Syrjäkari on edistänyt pedagogista osaamista Aallon alkuajoista lähtien
Maire Syrjäkari, KT on toiminut yliopistopedagogiikan asiantuntijana ja Insinööritieteiden korkeakoulun opettajien ja ohjelmajohtajien tukitiimin vetäjänä vuodesta 2010 lähtien. Hänen työnään on ollut suunnitella ja toteuttaa Aallon akateemisen henkilöstön opetusosaamiseen liittyvää koulutusta, osallistua opetuksen arviointiin sekä tukea kurssien ja ohjelmien kehittämistä.
Miten opetus on kehittynyt Aallon aikana?
Olen ollut Aallossa pedagogisena asiantuntijana nyt reilut 10 vuotta. Huomaan opetuksen arvostuksen lisääntyneen paljon näiden vuosien aikana. Yksi merkittävä tekijä tässä on tenure track – professoreiden urajärjestelmän kehittäminen ja käyttöönottaminen Aallossa. Sen myötä myös opetusosaamisen arviointi on tullut merkittäväksi osaksi niin professoreiden kuin muunkin opetushenkilöstön uralla etenemistä ja myös pedagogisten asiantuntijoiden tehtäväkenttää.
Aalto-yliopiston pedagoginen koulutus on vuosien varrella vakiinnuttanut asemansa ja yhä suurempi osa opetushenkilöstöstä on mm. osallistunut ja osallistuu siihen. Kursseilla on vuosittain yli 300 osallistujaa ja esim. Insinööritieteiden korkeakoulussa useat tenure trackilla olevat professorit suorittavat 25 op kokonaisuuden jo ensimmäisten vuosien aikana.
Palautteen mukaan osallistujat kokevat pedagogisen koulutuksen hyödylliseksi oman opettajuuden ja opetuksen kehittämisen tukena. He löytävät sen myötä menetelmiä opiskelijoita aktivoivaan ja vuorovaikutteiseen opetukseen. Kurssien aikana opetushenkilöstö pääsee verkostoitumaan kollegoiden kanssa Aallon tasolla ja lisäksi kurssipäivät tarjoavat ns. aikataskun, jolloin voi keskittyä oman opetuksen kehittämiseen yhdessä vertaisten kanssa.
En ihan osaa tarkalleen sanoa, miten itse opetus on kehittynyt, mutta opettajien kanssa käytyjen keskustelujen ja pedagogisen koulutuksen oppimistehtävien sekä palautteen perusteella uskon oppimiskulttuurin kehittyneen entistä enemmän oppimis- ja opiskelijalähtöiseen suuntaan.
Miten opetuksen kehittäminen on näkynyt opiskelijoiden palautteessa?
Tähän olen ehkä väärä henkilö vastaamaan, koska opiskelijapalautteen tärkeät avoimet vastaukset tulevat vain opettajan käyttöön. Muutaman kerran on kuitenkin tullut pyyntö tukea opettajia esim. jonkin pullonkaula -kurssin haasteiden vuoksi. Opiskelijapalaute on tärkeä opettajille ja tässä tapauksessa olemme yhdessä opettajien kanssa paneutuneet siihen, ja kehittäneet kurssia eteenpäin sen ja opettajien kokemusten ja reflektion avulla. Monien haastavien kurssien opiskelijapalautteet ovat nousseet hyvälle tasolle sen jälkeen ja opiskelijoiden arvioista näkee, että kurssi tukee nyt paremmin heidän oppimistaan.
Insinööritieteiden korkeakoulussa kokoamme kaikkien ohjelmien kurssipalautteet lukuvuoden ajalta ohjelmittain, periodeittain ja kursseittain yhteen taulukkoon. Siihen otamme mukaan vain tärkeimmät indikaattorit esim. kuormittavuuden. On tärkeää, että emme juutu vain kurssitasoon vaan tutkimme asiaa perioditasolla. Voi olla, että opiskelijan saman periodin kurssit kaikki ovat erittäin työläitä ja tuottavat korkean yhteiskuormittavuuden. Tästä palautekoosteesta keskustelemme ohjelmajohtajan ja suunnittelijan kanssa ja ryhmässä on myös mukana opiskelijahyvinvointi-kyselyn AllWell? -tuloksia esittelemässä opintopsykologi. Näin voimme koota näiden molempien palautteet yhteen tukemaan ohjelmajohtajaa ohjelman kehittämisessä.
Maire SyrjäkariOn ollut etuoikeus olla mukana kehittämässä opetusta eri alojen asiantuntijoiden kanssa.
Mitkä ovat yleensä opettajille haasteellisimpia asioita?
Haasteellisuus vaihtelee opettajan opetuskokemuksen ja opetusryhmän myötä. Opetusryhmän taustatietojen heterogeenisyys vaikuttaa erityisesti maisteritason opetuksessa. Lisäksi, jotkut opettajat kokevat, että opiskelijat eivät sitoudu riittävästi opintoihin ja käyttävät opiskeluun liian vähän aikaa, mahdollisesti opiskellessaan työn ohella. Toiset opettajat kokevat haasteelliseksi vuorovaikutuksen. Heidän on hankala saada opiskelijat puhumaan ja kysymään luennolla. Erityisesti tämä näkyy etäopetuksessa mutta myös lähiopetuksessa suurissa ryhmissä.
Miten näihin haasteisiin on puututtu ja millaisia ratkaisuja on kehitetty?
Pedagogisissa koulutuksissa opettajat keskustelevat yhdessä opetukseen liittyvistä haasteista sekä ongelmista ja myös jakavat omia hyviä käytäntöjään ja onnistumisiaan. Eli vertaistuki on todella tärkeää opettajille ja sen avulla he löytävät uusia tapoja vastata haasteisiin.
Vuorovaikutuksen lisäämiseen on tarjolla opetusmenetelmiä ja erilaisia työkaluja, kuten mm. ZOOM:in breakout -roomit ryhmien työskentelyyn ja chatin käyttö etäopetuksessa kysymyksiä ja kommentteja varten. Lisäksi sekä lähi- että etäopetuksessa voidaan käyttää mm. Presemoa ja saada sen kautta nopeaa kurssin aikaista palautetta. Aallossa on opettajia tukemassa asiantuntijoita niin pedagogisiin kuin opetusteknologian teemoihin liittyen.
Mikä on ollut kaikkein ikimuistoisinta urallasi Aallossa?
Näitä muistoja on ollut paljon. Koko työurani Aallossa on ollut upea näköalapaikka, sillä olen saanut nähdä yliopiston kasvun ja kehityksen ensimmäisestä vuodesta lähtien 10-vuotiaaksi samalla kampuksella toimivaksi yhteisöksi.
Ikimuistoista on myös se, että olen saanut kokemuksen yhteisopettajuudesta pedagogisten asiantuntijoiden kanssa. Lähes jokaisen kurssipäivän ja jokaisen kurssin jälkeen on voimaannuttava fiilis. Kurssien osallistujat ovat eri alojen huippuasiantuntijoita maailman eri puolilta. Tällainen monikulttuurinen ja monitieteinen ryhmä saa aikaan upeita keskusteluita esim. oppimiskulttuurista ja opettajan sekä opiskelijan rooleista. Olen saanut oppia todella paljon heiltä.
Olen myös ollut todella onnekas, kun pääsin Insinööritieteiden korkeakoulun pedagogiseksi asiantuntijaksi. Esa Saarinen sanoo luennollaan ”me olemme toistemme ympäristö”, niin meidän koulumme ympäristö sekä hyvä ja avoin ilmapiiri mahdollistavat ja tukevat yhteisöllistä opetuksen kehittämistä.
On ollut etuoikeus olla mukana kehittämässä opetusta eri alojen asiantuntijoiden kanssa. Opetuksen kehittäminen tuntuu ja näkyy tärkeänä ja motivoivana työnä, josta aina vaan jaksaa liekehtiä. Ja opetuksen kehittäminen on yhteinen asia, sitä ei piiloteta, vaan annetaan hyvä käytännöt heti muillekin kokeiltavaksi. Tämä on myös kansallisen opettajien ja opetuksen kehittäjien verkoston periaate.
Mitä etäopetus vaatii opettajalta ja opiskelijalta?
Ihan kaikkein tärkeintä etäopetuksessa on, että opettaja on läsnä. Se vaatii opettajalta myös erittäin hyvää valmistautumista ja suunnitelmaa b ja jopa c, kaiken varalta. Minun mielestäni etäopetuksessakin opettaja voi näyttää sen, että tämä asia, teema tai sisältö on hänestä tosi mielenkiintoinen ja sen myötä motivoida myös opiskelijoita. Opettajan ei tarvitse olla etäopetusvälineiden erityisosaaja, vaan voi rehellisesti kertoa opiskelijoille, että osaan jonkun verran ja opetellaan yhdessä enemmän.
Omassa väitöskirjassani ”Opettaja ohjaajana verkossa – tuutoreiden (=opettajien) kokemuksia verkko-ohjaamisesta Akateemiset opiskelutaidot -verkkokurssilla” (2007) tutkin miten opettajan tehtävät ja rooli muuttuvat, kun hän alkaa hyödyntämään opetusteknologiaa opetuksessaan. Tutkimuksen kohteena oleva kurssi oli täysin verkko-opetuksena toteutettu. Yksi tutkimuksen tärkeimmistä löydöksistä oli opettajien vertaisryhmän tärkeys.
Viime aikoina Aalto-yliopistossa on nostettu esiin yhteisopettajuus ja sen merkityksellisyys monin eri tavoin. Väitöskirjani haastellut opettajat näkivät tärkeänä yhteisopettajuuden ja he kokivat, että verkostona toimiminen ja yhteisöllisyys olivat tukemassa kunkin opettajan osaamisen kehittymistä. Monen toimijan yhteistyö avaa luokkahuoneen ovea ja rohkaisee opettajia kehittämään yhdessä niin opetuksen sisältöä, toteuttamistapaa, arviointia kuin omaa opetustaankin.
Myös opiskelijalta edellytetään läsnäoloa ja aktiivisuutta sekä sitoutumista opiskeluun. Opettajan tehtävänä on suunnitella linjakas opetus, joka motivoi opiskelijoita.
Miten Aallossa on onnistuttu etäopetuksessa?
Niin Aalto kuin muutkin yliopistot ja koulut siirtyivät tosi nopealla aikataululla keväällä 2020 etäopetukseen ja -ohjaukseen. Erityisesti kaikki kevään kurssien opettajat joutuivat venymään ja joustamaan todella paljon, siitä heille suuri kiitos. Monet Aallon opettajat ovat hyvinkin osaavia etäopetusvälineiden ja -menetelmien kanssa ja tukea on Aallossa saatavilla melko hyvin kaikille.
Etäopetus ja -opiskelu ovat melko yksinäistä touhua ja ehkä olemme tämän covid-19 haasteen aikana oppineet arvostamaan kontaktiopetusta ja -opiskelua entistä enemmän.
Myös oman tiimini jäsenet Insinööritieteiden korkeakoulun oppimispalveluissa ovat ottaneet sujuvasti ja joustavasti käyttöön opiskelijoiden ohjauksessa mm. TEAMS:in. Myös palaverit ja aamukahvit toteutuvat mukavasti sen kautta.
Mitkä ovat mahdollisia tulevaisuuden opetuksen välineitä?
Tämäpä on mielenkiintoinen kysymys, johon on varmasti useita eri visioita. Uskon, että nyt erityisenä etäopetusaikana olemme oppineet paljon ja entiseen ei enää ole paluuta. Olemme löytäneet työkaluja ja menetelmiä, joilla jokin asia tai tehtävä onnistuu jopa paremmin etänä kuin kasvokkain. Esimeriksi eräs professori mainitsi, että ennen hänen ovellaan ei käynyt juuri kukaan, mutta nyt etäyhteyksien myötä opiskelijat ovat löytäneet paremmin hänen tapaamisaikansa ja ottaneet yhteyttä.
Uskon myös, että hybridi-opetus tulee jatkumaan, jolloin ehkä lähiopetukseen otetaan se kaikkein tärkein ja vaikein asia, ja etäopetukseen sekä itsenäiseen työskentelyyn jätetään muut. Joustavuus ja paikkaan sitomattomuus ovat myös tärkeitä periaatteita.
Kuitenkin niin opettajat kuin opiskelijatkin kaipaavat ja tarvitsevat kontaktiopetusta ja -ohjausta sekä tilaisuuksia keskustella luontevasti kasvokkain. Se on meille kaikille merkityksellistä ja on noussut korkeaan arvoon näin etäopetusaikana. Yhteisöllisyys tukee sekä opettajien että opiskelijoiden hyvinvointia!
Lopuksi meritekniikan professori Jani Romanoffin kiitokset Mairelle. Jani on yksi lukuisista Mairen koulutuksiin osallistuneista professoreista.
”Oma pedagoginen opiskeluni alkoi vuonna 2008 Aallon O3-kurssilla. Henkilökohtainen oppimistavoite tälle viiden opintopisteen kurssille oli optimaalinen tapa opettaa. Jo ensimmäinen luento teki selväksi että joudun jälleen ”kouluun”. Paljon on vettä virrannut tämän jälkeen liittyen professorin opetus- ja ohjaustehtäviin, mutta myös suurempien kokonaisuuksien hallintaan. Se, että pedagogiset opinnot tukevat ongelmalähtöistä oppimista ja tukevat käytännön tekemistä, on ehdoton koulutuksen vahvuus. Tällöin tekemämme uudistukset ovat niin sisältöjen kuin pedagogisten asioiden kohdalta kunnossa. Iso kiitos tästä opettajana kasvamisesta kuuluu Mairelle ja hänen johtamalleen porukalle.”
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
Teamwork First-Aid Kit tukee projektikurssien opiskelijoita
Verkkosivusto tarjoaa työkaluja opiskelijatiimien tukemiseen koko projektikurssin ajan.
Camilla Hollanti Suomalaisen Tiedeakatemian uudeksi jäseneksi
Camilla Hollanti johtaa merkittävää algebran ja lukuteorian sovellusten tutkimusryhmää. Hänen tutkimustensa punaisena lankana on soveltaa tietoliikenteessä vastaan tulleiden ongelmien käsittelyssä algebran ja lukuteorian tarjoamia menetelmiä. Tutkimusten sovelluskohteena on esimerkiksi langaton viestintä.
Mikkelin kampuksen alumnit juhlistivat International Business -ohjelman 35-vuotista olemassaoloa
Yli 200 BBA-/BScBA-ohjelman alumnia saapui juhliin Kauppakorkeakoululle Otaniemeen.