Kohti tuntematonta
Mitään takeita tekniikan toimivuudesta ei kuitenkaan ollut. Projektin alussa ei tiedetty, miltä verenvuoto näyttää kuvissa. ”Kuvittelimme, että veri pakkautuu klöntiksi yhteen kohtaan, vaikka se saattaa olla ohuena kalvona sisäelimien välissä.”
Muissa tutkimuslaitoksissa tehdyistä tutkimuksista voitiin päätellä, että jonkinlaisia kuvia saataisiin. Kuvausajat olivat kuitenkin hyvin pitkiä. Yhden kuvan ottaminen vei 1970-luvun lopussa neljä tuntia. Siihen verrattuna 1980-luvun alun kymmenen minuutin kuvausaika oli jo lyhyt.
Laitteen prototyypin rakentaminen oli vaativa, mutta lopulta palkitseva projekti. Teknillisen korkeakoulun Kylmälaboratorion osaaminen ja ympäristö mahdollistivat hankkeen onnistumisen. Kun ensimmäiset, nykykuviin verrattuna epätarkat aivokuvat saatiin syksyllä 1981, tutkijat menivät onnesta soikeiksi. Pala palalta he keräsivät lisää osaamista ja tietoa siitä, miten kehittää laitetta ja saada kuvista entistä tarkempia. Lopulta ensimmäisestä onnistuneesta kuvasta ei mennyt kuin vuosi, kun laite oli jo sairaalakäytössä. Laite oli ensimmäisiä sairaalaympäristössä käytettyjä magneettikuvauslaitteita maailmassa, ja sillä kuvattiin yli 3500 potilasta.
Jälkikäteen Sepponen on hämmästellyt yrityksen vahvaa tukea ja kaukoviisasta johtoa. Samanlaista rohkeutta ja sitoutumista teknologioiden kehittämiseen ei Sepposen mukaan ole nykyisin näkyvissä. Ei vaikka juuri niitä tarvittaisiin, jos terveysteknologiasta halutaan merkittävä suomalainen vientiala.
”Nykyinen terveysteknologian vienti on 2 miljardia euroa. Vuonna 2030 sen pitäisi olla 10–20 miljardia, jotta terveysteknologian vienti olisi merkittävä talouden veturi”, Sepponen kertoo.
”Nykyisellä panostuksella ja rahoitusmallilla tuskin saadaan tätä junaa liikkeelle. Rahoituksen lisäksi tarvitaan sekä ideoita että muutoshaluisia yrityksiä.”
Juna meni jo
Tulevaisuudella on paljon yhteistä menneisyyden kanssa. Sepponen kertoo magneettikuvauslaitteen tarinaa, koska siitä voi oppia tulevaisuutta varten. Yritys teki tietoisen päätöksen lähteä kehittämään jotain aivan uutta. Kansainvälisen raadin avulla valittiin tarpeeksi suurta ihmismäärää koskeva ongelma, jota lähdettiin ratkaisemaan. Pitkäjänteisen rahoituksen turvin tutkijat pystyivät keskittymään tutkimukseen.
Sepponen painottaa, että osaaminen on kehitettävä huippuunsa, jotta olisimme oikealla hetkellä valmiita tarjoamaan asiakkaille heidän tarvitsemansa ratkaisun. Hänen mukaansa Suomella olisi suuria liiketoimintamahdollisuuksia erityisesti kuntoutuksessa ja sairauksien ennaltaehkäisemisessä. Osaamista ja tuotteita on kehitettävä nyt, jotta olisimme valmiit, kun tilaisuus menestymiselle koittaa.
”On oltava kytiksellä, kuten pilkkijä on avannon äärellä odottamassa oikeaa hetkeä mahdollisimman houkuttelevaa syöttiä tarjoten. On liian myöhäistä käynnistellä mopoa markkinoiden herätessä, koska kilpailijat ovat silloin jo pitkällä.”
