Yhä useampi lähiöasukas Suomessa on ulkomaalaistaustainen. Helsingin seudun väestöennusteen mukaan vieraskielisten asukkaiden osuus kasvaa vuoteen 2035 mennessä 25 prosenttiin. Tämä näkyy myös seudun palveluiden tarjonnassa ja kysynnässä.
Kaupungistumisen ja väestönkasvun myötä myös maahanmuuttajavaltaisiin lähiöihin kohdistuu useita kaupunkiuudistusohjelmia. Kaupunkiuudistusten tavoitteena on paitsi uusien kotien rakentaminen myös lähiöiden elinvoimaisuuden parantaminen.
Ulkomaalaistaustaisten yrittäjien merkitystä ja huomioimista kaupunkisuunnittelussa on selvitetty Ympäristöministeriön Lähiöohjelman MAKU-hankkeessa, jonka loppuraportti Lähiöiden maahanmuuttajayrittäjät osana kaupunkiuudistusta on nyt julkaistu.
Raportti on suunnattu etenkin poliitikoille ja kaupunkisuunnittelun ja -kehittämisen parissa työskenteleville virkamiehille. Se esittää esimerkkien avulla, miten ilmiöön on vastattu Ruotsin lähiöissä sekä ehdottaa, miten maahanmuuttajayrittäjät tulisi kohdata ja ottaa kaupunkiuudistuksen osallisiksi Suomen kontekstissa.
Kaupunkiuudistuksen tavoitteena on tyypillisesti toimia segregaation vastavoimana lisäämällä asuinalueen vetovoimaisuutta ja parantamalla alueen sosiaalista statusta. Käytännössä kaupunkiuudistus tarkoittaa sekä alueen fyysistä uudistamista, esimerkiksi purkamisen ja uudisrakentamisen kautta, että alueen asukkaiden sosioekonomisen profiilin nostamista lisäämällä omistusasumista. Kaupunkiuudistukseen liittyvät toimet ovat lisänneet monen kaupungin ja alueen viihtyisyyttä.
Maahanmuuttajien ja erityisesti maahanmuuttajayrittäjien kohdalla kaupunkiuudistuksen ongelma kiteytyy yleensä siihen, että etniset palvelut keskittyvät paikkoihin, joista valtaväestön yritykset ovat syystä tai toisesta lähteneet. Suomessa tällaisia paikkoja ovat tyypillisesti lähiöiden ostarit.
Viime vuosina erityisesti Lähi-Idästä ja Afrikasta tulleet maahanmuuttajat ovat muuttaneet monien lähiöiden vanhojen ostareiden luonnetta. Esimerkiksi Helsingissä Itäkeskuksen Puhos on ollut vuosia valtavirtayrittäjien hylkäämä, mutta maahanmuuttajien myötä se on saanut uuden elämän. Kontula puolestaan kärsi “pubistumisesta”, mutta siellä on tapahtunut uutta nostetta maahanmuuttajien tarjoamien palveluiden myötä.
”Yrittäjyys on merkittävä voimavara maahanmuuttajayhteisöille. Ensinnäkin yrittäjyys on tyypillisesti väylä uuden maan työmarkkinoille. Maahanmuuttajat voivat hyödyntää yrityksen perustamisessa olemassa olevaa ylikansallista kulttuurista ja taloudellista pääomaa, eikä yrittämiseen tarvita välttämättä kohdemaan kielitaitoa”, kertoo tutkija Johanna Lilius Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitokselta.
Raportissa todetaan, että kaupunkisuunnittelussa tärkeää on vuorovaikutus eri sidosryhmien kanssa ja asukkaiden ja yrittäjien suunnitteluun osallistaminen. Ulkomaalaistaustaisten yrittäjien jääminen lähes huomiotta vuorovaikutuksessa on kuitenkin hyvin yleistä.
”Keskusteluyhteyttä uudistuksen kohdetta käyttävien toimijoiden kanssa on ryhdyttävä rakentamaan heti, kun uudistus tulee vireille. Vuorovaikutukseen ja tiedonkulkuun on panostettava suunnitelman eri vaiheissa ja suunnitelmien muuttuessa”, raportissa linjataan.
"Suunnittelukilpailuissa puolestaan pitäisi kiinnittää erityistä huomiota käyttäjänäkökulman huomioimiseen ja varmistaa, että se kuuluu myös kilpailun arviointiperusteisiin. Kaupunkien on mahdollista tehdä eettisiä valintoja ja edellyttää niitä myös suunnitteluvarauksia tekeviltä sijoittajilta", sanoo lehtori Hossam Hewidy Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitokselta.
Lähiöiden maahanmuuttajayrittäjät osana kaupunkiuudistusta -raportin laativat Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitoksen tutkijat Hossam Hewidy ja Johanna Lilius sekä Kaisa Schmidt-Thomé Demos Helsingistä.
Lisätietoja:
Vanhempi tutkija Johanna Lilius, Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun arkkitehtuurin laitos, [email protected], 050 3610 694
Myyrmäkeen rakennetaan yksiöitä ja kaksioita, Myllypuroon perheasuntoja. Ero selittyy ennen kaikkea erilaisilla kaavoitus- ja tontinluovutusvaatimuksilla, sanoo tutkija Johanna Lilius. Vanhoille asukkaille lähiöiden uudistaminen voi käydä kalliiksi.
